Kitarat: kitarakamat ›

Moi!
 
Ajatusmoka illan viimeisinä hetkinä, tuplana ei siis puolella :) Nyt korjattu.
 
Juhani_t: 115 volttiin puolet lisää on 172.5 volttia helmitaulun mukaan. Saattaahan se olla sopiva jännite johonkin sovellukseen?
 
:)

Kipander: Moi!
 
Ajatusmoka illan viimeisinä hetkinä, tuplana ei siis puolella :) Nyt korjattu.
 
Asiallinen kirjoitus kaikkineen. Vielä pitää kuitenkin ritistä noista step down, ja step up termeistä. Ihan yleisellä tasollahan ne meinaavat joko jännitettä laskevaa ja - nostavaa muuntajaa muuntosuhteesta riippumatta. Laitteen ulkopuolisina tavallisimmat ilmentymät taitavat tosin olla nuo syötön puolittavat ja tuplaavat.

Kipander: M
 
Wiki:The step-up transformer is used to increase the secondary voltage relative to the primary voltage.
 
Muuntaja ei tiedä sen kummemmin mitä jännitettä seinästä tulee, se vain muuntaa sähköä tietyssä suhteessa. Jos seinästä tulee 240 V, Step Down muuntaja antaa 120 V ulos.
 

 
Jottei sähkötekniikasta ihan tehtäisi liian kansantajuista, niin täsmennän hieman tuota termistöä:
 
Step-Up = Jännitetasoa nostava kytkentä, joka voi olla esim. muuntaja tai hakkuri. Noston suuruus määräytyy muuntosuhteesta, joka EI ole mikään vakio 2 tai 0,5, vaan ilmoitetaan laitteen datalehdessä.
 
Step-Down = Jännitetasoa laskeva kytkentä, joka voi olla esim. muuntaja tai hakkuri. Laskun suuruus määräytyy muuntosuhteesta, joka EI ole mikään vakio 2 tai 0,5, vaan ilmoitetaan laitteen datalehdessä.
 
Tokihan jenkki-eurooppa-akselilla, noi jännitteet seuraavat kerrointa 2, mutta yleistämään sitä ei voi alkaa.
 
Muuntajaa ei voi ihan miten lystää käyttää, vaikka se yksinkertainen laite onkin. Oleellista on tiedostaa muuntajan tehonsiirtokyky, joka yleensä annetaan VolttiAmpeereina VA datalehdessä. Tällä on merkitystä sen takia, että muuntaja on riittävän tehokas tarvittavan kuorman syöttämiseen. Eli, tsekkaa kuormasta (vaikkapa putkinuppi) sen nimellinen virta-alue ja kerro se sitten nimellisellä verkkojännitteellä (esim-. 230V suomisähköllä, 115V jenkkisähköllä) -> saat tulokseksi VA-luvun, jonka tulee olla pienempi kuin erotusmuuntajan vastaava.
 
Ja sitten se kultakorvapuritanistien päänvaiva; jenkkisähkö toimii 60Hz taajuudella kun taas suomisähkö toimii 50Hz taajuudella. Tämän ansiosta vahvistimen piirien toiminta eroaa hieman ja esim säröytyneen signalin harmoniset yliaallot sijaitsevat eri taajuuksilla alkuperäisen sähköpiirin suoto-/resonanssitaajuuksiin nähden :-)

Juu!
 
Erittäin pelkistävät ja yksinkertaistavat olivat tarkoitusperäni. Näin, että keskustelu lähti sellaiseen suuntaan, että heikompi tippuu kyydistä. Näillä yksinkertaistamisilla toivon, että jokainen pysyisi kelkassa siitä mistä puhutaan. Tuo TAD:n mööpeli on hyvä, asensin sen hiljattain yhteen räkkiin, jossa oli useampikin USA-laite. Hiljaista tuli, aikaisemmat Clas Ohlssonin ja ties mitkä viritykset olivat tuoneet mukanaan järjettömän hurinan. Joskus riittävän hyvä on halpaa, vähän alta 90 € on hyvä hinta kaiken kattavasta muuntajasta..
 
Parhain terveisin
 
Kimmo Aroluoma
(Custom Sounds, Backstage, Custom Boards)

TTV: Eli, tsekkaa kuormasta (vaikkapa putkinuppi) sen nimellinen virta-alue ja kerro se sitten nimellisellä verkkojännitteellä (esim-. 230V suomisähköllä, 115V jenkkisähköllä) -> saat tulokseksi VA-luvun, jonka tulee olla pienempi kuin erotusmuuntajan vastaava.
 
Ihan hyvä nyrkkisääntö on speksata homma niin, että pääsulake x jännite ja pelivaraa päälle. Eli vaikka 2A x 110V = 220VA ja 30% päälle niin tulee 286VA. Tästä päästään siihen tulemaan, että kun tuommosen 500VA pönikän ostaa kerralla niin ei tarvitse lotota. Kannatan.

Myrkky Nuoli: Ihan hyvä nyrkkisääntö on speksata homma niin, että pääsulake x jännite ja pelivaraa päälle. Eli vaikka 2A x 110V = 220VA ja 30% päälle niin tulee 286VA. Tästä päästään siihen tulemaan, että kun tuommosen 500VA pönikän ostaa kerralla niin ei tarvitse lotota. Kannatan.
 
Juurikin näin, tuolla säännöllä lotossa voittaa aina :-)

TTV:
Ja sitten se kultakorvapuritanistien päänvaiva; jenkkisähkö toimii 60Hz taajuudella kun taas suomisähkö toimii 50Hz taajuudella. Tämän ansiosta vahvistimen piirien toiminta eroaa hieman ja esim säröytyneen signalin harmoniset yliaallot sijaitsevat eri taajuuksilla alkuperäisen sähköpiirin suoto-/resonanssitaajuuksiin nähden :-)
 
Onko tällä oikeasti jotain kuultavissa tai mitattavissa olevaa merkitystä. Sinne audion sekaan verkkohurinan ei _pitäisi_ kulkeutua?
 
50/60Hz ero saattaa tulla eteen tiukasti mitoitetulla verkkomuuntajalla. 60Hz:llä muuntajan käämissä riittää vähempi kierrosmäärä, mutta taajuuden laskiessa 50 Hertsiin tyhjäkäyntivirta nousee ja pakka lämpenee enemmän.

Gyl määki vaa jottai sanoisi, jos jottai ymmärtäisi...

Juhani_t: Onko tällä oikeasti jotain kuultavissa tai mitattavissa olevaa merkitystä. Sinne audion sekaan verkkohurinan ei _pitäisi_ kulkeutua?
.
 
Tuskinpa, siksi laitoinkin että "kultakorvapuritanistien" :-) Kyllä esim. MEsan minirecto tuuppasi selkeästi verkkotaajuuteen verrannollisen murinan kaappiin, mutta en olisi kuulemalla erottanut sen pohjataajuutta 50vs.60Hz.

TTV: Tuskinpa, siksi laitoinkin että "kultakorvapuritanistien" :-) Kyllä esim. MEsan minirecto tuuppasi selkeästi verkkotaajuuteen verrannollisen murinan kaappiin, mutta en olisi kuulemalla erottanut sen pohjataajuutta 50vs.60Hz.
 
Mielenkiintoista, itse en erottanut Minin möykän seasta tuollaista (enkä etenkään kitara nollilla). Tosin mun Mini oli 115V ja sähkö tuli step-down transformerin kautta.. Mut eikös tasasuuntaaja melko lailla eliminoi vaihtovirran taajuuden merkityksen anyway? Luulisi :P

ibnz: Mielenkiintoista, itse en erottanut Minin möykän seasta tuollaista (enkä etenkään kitara nollilla). Tosin mun Mini oli 115V ja sähkö tuli step-down transformerin kautta.. Mut eikös tasasuuntaaja melko lailla eliminoi vaihtovirran taajuuden merkityksen anyway? Luulisi :P
 
Tasasuuntaajan jälkeen näkyy edelleen 2x verkkotaajuinen vaihtokomponentti tasakomponentin päällä, vaihtokomponentin suuruus riippuu tasasähköpiirin kondensaattorin kapasitanssista ja vekkomuuntajan hajainduktanssista... Mut joo, ei tuo minirecton hurina möykän alta enää erotu, kuuluu vaan melko selvästi silloin kun kitarasta on volat nollissa.

TTV: Tuskinpa, siksi laitoinkin että "kultakorvapuritanistien" :-) Kyllä esim. MEsan minirecto tuuppasi selkeästi verkkotaajuuteen verrannollisen murinan kaappiin, mutta en olisi kuulemalla erottanut sen pohjataajuutta 50vs.60Hz.
 
Tarkoitit varmaan, ettet pystynyt huomaamaan 100 Hz ja 120 Hz hurinassa eroa.

kosoha-7: Tarkoitit varmaan, ettet pystynyt huomaamaan 100 Hz ja 120 Hz hurinassa eroa.
 
Niinpäs tarkoitin, käytin vaan verkkotaajuden johdannaista siksi, että monelle noi 100 ja 120 Hz olisi ollut tuulestatemmattuja :-) Ja mun tapauksessahan tuo huriseva peli oli suomisähköllä toimiva 230VAC/50Hz nuppi, en siis tehnyt vertailevaa selvitystä eri verkkotaajuudella toimivien kanssa. Eroa olisi kuitenkin vaikea kuunnella, vaikka harmonisten kanssa päivittäin töitä teenkin :-)

Ja putkien hehkujännite ikkunana voidaan rinnankytkennässä pitää +- 15%, joka on aika laaja skaala toiminnalle, joten sen puoleen ei tarvitse huolehtia.

Verkkomuuntajat on yleensä mitotettu toimimaan aika lähellä muuntajan sydämmen kyllästymistä. 230V jännite 120V ensiössä aiheuttaa muuntajan sydämmen kyllästymisen, joka saa ensiövirran kasvamaan voimakkaati ja toivottavasti sulake palaa ennen kuin savu pääsee ulos. Tämä siis tapahtuu vaikka toisiolla ei olisi mitään kuormaa. Joten ei siis missään nimessä kannata kytkeä 230V jännitettä 120V käämiin, vaikka joku sitä ehdottikin.
 
http://www.bookcracker.com/transformer/
Tuolta voi lukea mitä tapahtuu japanilaiselle 100 voltin muuntajalle, kun siihen laitetaan liian korkea jännite.