| Aihe: Jos ostaa vuosikymmeniä vanhan putkivahvarin.. | |
|---|
|
...ni onkos sellaseen jotain muita remppoja edes, ku putkien ja elementin vaihto? Se on siis täysin alkuperäiskunnossa ja n.35v vanha. Onko tollases jotain muutakin ajan myötä hajoavaa?? En ole koskaan omistanut 5v vanhempaa putkivahvaria, ni ei ole tietoa. Jostain vaan muistaisin kuulleeni, että putkivahvarissa on virtapiiriäkin "jotenkin" rempattava ajan myötä? Saatan muistaa väärinkin, mut jos joku asiasta tietävä vois valaista, ni saattaisin uskaltaa ostaakkin tollasen. Putket ja elementti nyt ei 200e enempää maksa, mut onko muuta korjauksest tulevaa kustannusta siis odotettavissa?
Kiitos vastanneille :) |
|
Kondensaattoreilla on tapana vanhentua.
(Lausutaan elämään kyllästyneellä äänellä): "Jos ei kiinnosta niin ei tiällä mikkää pakko oo olla. Työ tiijättä missä on ovet." |
 askomiko
17.05.2014 17:35:40 (muokattu 17.05.2014 17:39:21) | |
|
Elementtiä ei toinna vaihtaa jos se ei ole rikki.
On vaikeaa olla heviuskottava kun on niin hemmetin söpö. -Shemhamforash |
 TTV
17.05.2014 17:39:18 | |
|
Potikoita saattaa joutua putsaamaan ja ehkä jotain kanavanvaihtoreleitä, jos sellaisia sattuu olemaan ja niissä jotain häikkää. Hyvällä tsägällä pärjäät pelkillä putkien vaihdoilla ja sehän on ihan normaalia, varsinkin jos haluaa tuunata saundiaan.
"Keep the metal scene alive" - Charles Schuldiner (R.I.P.),
"You Love Me" - Dave Mustaine (Long live the King) |
 jhlamm
17.05.2014 17:44:16 (muokattu 17.05.2014 17:44:44) | |
|
Tuossa jo edellä varmaan mainittukin konkista ja potikoista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pakosti niitä joutuisi vaihtamaan. Putket lienevät kyllä tiensä päässä, jos ovat alkuperäiset ja vahvarilla on soiteltu. Tosin hönkääkin voipi vielä löytyä, ei sitä ikinä tiedä.
Ja kuten edellä mainittu, elementtiä ei tartte (tai edes aina kannata) vaihtaa, jos ei ole rikki. Monissa vanhemmissa peleissä se on täysin osa sitä nimenomaista mojosaundia vai miten sen laittais.
Hyvä kuitenkin varautua kaikkeen ja yllättyä positiivisesti ;)
"Human beings, who are almost unique in having the ability to learn from the experience of others, are also remarkable for their apparent disinclination to do so." |
|
mulla on useampikin vanha (+/- 40 vuotta) vahvistin joille ei ole tarvinnut tehdä mitään muuta kun vaihtaa putkia.
vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen |
|
Älä missään nimessä vaihda elementtiä jos se ei ole viallinen. Tuon ikäinen ämyri on saundiltaan ihan eri luokkaa kuin sisäänajamaton kaupasta. Putket voivat hyvinkin olla täydessä tikissä myös jos ovat jotain vanhoja military spec -putkia, mutta luultavimmin ne ovat ekat vaihtoon menevät. Jos vahvistin kohisee poikkeuksellisen paljon niin filtterikonkat ovat mahdollisesti tulossa tiensä päähän. |
|
Iso kiitos kaikille vastanneille. Nyt uskaltaa ostaa sellasen, kun ei todennäkösesti tarvii todennäköisesti muuta, ku ne putket vaihtaa, ni pikkujuttu :) Ja kondensaattorit, jos oikein huonu tuuri käy. Putket osaan itekki ja elementin, mut en kyl mistään kondensaattoreist tajua mitään, mut toivottavasti nekin on kunnos :) Olin muistavinani, että jotain "isompaa / kalliimpaa" ois tarvinnut mitä todennäköisemmin vaihtaa, mut olin väärässä :) |
 Jucciz
17.05.2014 23:13:45 (muokattu 17.05.2014 23:24:05) | |
|
Yleensä 30-40 vuotta vanhoissa (ja etenkin vielä vanhemmissa) vahvistimissa elektrolyyttikonkat saattavat olla väsähtäneet: konkkien päissä saattaa olla kuplia, mikä on merkki vaihdon tarpeesta. Yleensä väsähtäneet konkat myös aiheuttavat soundiin häiriötä: hurinoita, haamuääniä, bassopään vaisuutta yms. Luonnollisesti myös putket ovat kulutustavaraa, joten vanhassa vahvistimessa ne voivat hyvinkin olla vaihdon tarpeessa, jos vahvistinta on todella soitettu eikä vain pidetty koriste-esineenä.
Jos alkuperäinen kaiutin on vielä tässä vaiheessa ehjä, kannattaa ehkä hetki harkita, luukuttaako sen kautta vahvistinta enää ainakaan täydellä teholla: samanlaista voi olla hankala löytää enää tilalle. Itse olen pariin vahvistimeen vaihtanut keikkakäyttöön nykytuotantokaiuttimen tai muuten vaan tehonkestoltaan suuremman kaiuttimen, jotta en vahingossakaan hajottaisi alkuperäistä kaiutinta - ja varastoinut alkuperäisen kaiuttimen turvaan. Kaiuttimelle aikanaan annettu maksimitehonkesto ei välttämättä ole enää sama kuin valmistushetkellä, koska materiaalit haurastuvat, pahvinen kartio etupäässä.
Edellä mainittujen seikkojen lisäksi ainakin vahvistimen anodivastukset saattavat olla joskus kovilla - ja ajan saatossa ryömineet arvoiltaan pois alkuperäisestä speksistä. Esimerkiksi mun vuoden '71 Marshall JMP:ssä oli vaiheenkääntöputken toinen anodivastus ryöminyt 100 kilo-ohmista 3 megaohmiin (eli resistanssi oli 30-kertaistunut!) ja voin sanoa, että etenkään särösoundi ei ollut erityisen kaunis. Kun tuo vastus korvattiin oikean suuruisella, vahvistin kuulosti taas siltä miltä pitääkin. Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan! |
teemu-t-k
18.05.2014 12:46:24 (muokattu 18.05.2014 12:59:38) | |
|
...ni onkos sellaseen jotain muita remppoja edes, ku putkien ja elementin vaihto?
Noissa voi potentiaalisesti olla vaikka mitä vikaa.
- Mekaaniset viat, kulumat ja lika, eli kuluneita tai likaisia potikoita, kytkimiä, jakkeja, hajonneita juotoksia, yms.
- Vanhentuneet osat: esim. kuivuneet elektrolyyttikonkat, "ryömineet" vastus ja kapasitanssiarvot, ikääntyneet putket
- Väsyneet yms. osat. Näihin kuuluu vaikkapa kaikki hajoavat muovi ja kumiosat, liimat, yms. Joissain vanhoissa Fendereissähän oli esimerkiksi tyyppivika, että piirilevy imi itseensä kosteutta ajan saatossa, ja jos ei vain "vääntyillyt" niin alkoi aiheuttamaan pientä vuotovirtaa sinne sun tänne. Oikeissa paikoissa kaikesta tuollaisesta saattaa aiheitua vaikka mitä viheliäsiä vikoja. Jousikaiuin feedback kun ripustuksen vaimentavat osat ovat jäykistyneet ja murentuneet on kanssa yksi esimerkki vähän kaukaa haetummista vioista joita materiaalien ikääntyminen voi teettää.
Putket ja kaiutinelementtihän voivat hyvällä säkällä olla lähes moitteettomassa kunnossa. Toki niinhinkin on ikä saattanut vaikuttaa. Mutta ne onkin sitten kaikkein helpointa vaihtaa. Se "vanhuuden" paikantaminen kaikesta muusta onkin sitten ihan toinen juttu.
Itsellä on vanhaa kamaa myös. Osa täysin moitteettomassa kunnossa vieläkin, osa sitten jo enemmän tai vähemmän surkeassa. Itse lähtisin selkeästi kontaktihäiriöisten osien jälkeen ainakin vaihtamaan kaikki vanhat elektrolyyttikonkat ja sitten paikantamaan noita "ryömineitä" komponenttiarvoja. Aina se ei välttämättä maksa vaivaa.
Olin muistavinani, että jotain "isompaa / kalliimpaa" ois tarvinnut mitä todennäköisemmin vaihtaa, mut olin väärässä :)
Et ollut. Valitettavasti. Mutta riippuu täysin tapauksesta. Eivät kaikki laitteet hajoa samalla tavalla. Osa voi olla täysin kunnossa vieläkin, osaa ei enää edes kannata korjata. Jos tuollaista satunnaista "vianhakua" ja vanhentuneiden osien paikantamista / vaihtamista joutuu teettämään ammattimiehellä niin siinä saattaa tullakin sitten yllättävänkin paljon lisähintaa vahvistimeen, vaikkeivat vaihdetut osat edes siitä kalleimmasta päästä olisikaan. Työ ja ammattitaito kun yleensä maksaa. Se ei aina ole sen arvoista. |
|
Eikös se niin mene, että vahvistimet kuten muutkin tekniset laitteet tykkää kun niitä käyttää, mutta roudaamisesta ne tykkää vähemmän ja luukuttaminen kuluttaa vähän enemmän ainakin putkia ja varmaan muutenkin lämmöt nousee. Jos vahvistimen historiasta tietää, niin lupaavinta olisi jos vahvistin olisi ollut kotikäytössä aktiivisella soittajalla eli soitettu suhteellisen hiljaa ja potikoita ruuvailtu paljon niin on pysyneet hiiliradat puhtaana. Keikkakäytössä köyhällä muusikolla (röydetty ilman kuljetuskeisiä ja vuosihuoltoja lyty laimin tai teetätetty siellä halvimmassa pajassa) sisältää jo riskiä. Toisaalta laatukamppeet on tehty keikkaelämää kestäväksi ja nykyisin musiikin esittäminen on niin ammattimaista meininkiä että kamppeista pidetään varmasti parempaa huolta eikä vahvarin päällä enää säilytetä kaljapulloja, mutta niinkö tämmösiä seikkojahan sitä miettii kun vanhaa vahvaria on ostamassa.
Itse ajattelen niin, että vanhan laatuvahvarin kun ostaa ja huoltaa siitä kaikki viat veke (käyttää esimerkiksi uraltonella täyshuollossa, että käyvät läpi ja puhdistavat ja mittaavat ja vaihtavat kaikki vialliset komponentit), niin saa käytännössä kotikäyttöön sukupolvia kestävän laitteen ja keikkakäyttöäkin kestää toisen ihmisiän. Joku Marshall JCM800 tai Fender twinreverb tms. ovat pomminvarmoja vehkeitä että tonnin - kahden tonnin investoinnilla huoltoineen saat sellaisen vahvistimen ettei vahvistinta tarvitse ikinä enää ajatella.
Ei onni tule ostamalla. Onni tulee soittaen ja lauluja tehden |
|
Misssäs vanhassa Fenderissä on piirilevy? Tarkoitan Silver Face tai vanhempaa.
vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen |
|
hollstro: Misssäs vanhassa Fenderissä on piirilevy? Tarkoitan Silver Face tai vanhempaa.
Piirilevyjä ne turret-levytkin on. |
 Kuha
18.05.2014 18:41:41 | |
|
Yleensä siinä mies mätänee aikaisemmin kuin huollettu vanha Fender.
Old Fenders never die |
|
jii.haanpaa: Piirilevyjä ne turret-levytkin on.
Nillitetään nyt vähän: ei ole. Piirilevyssä on johteet jolla komponentit kytketään toisiinsa. Noi vanhat Fenderit on point2pont-pelejä, vaikka melkosia käärmeenpesiä ovatkin.
vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen |
|
hollstro: Nillitetään nyt vähän: ei ole. Piirilevyssä on johteet jolla komponentit kytketään toisiinsa. Noi vanhat Fenderit on point2pont-pelejä, vaikka melkosia käärmeenpesiä ovatkin.
Itse asiassa aika harva vanha Fender on point-to-point. Jotkut alkuajan tweed-Champit tai sitä vanhemmat todella yksinkertaiset koneet ovat. Twinit, Bassmanit ynnä muut vähänkään isommat koneet on aina ladottu eyelet-levyille, eli eivät ole määritelmän mukaan point-to-point. "Rotupuhtaassa" point-to-pointissa ei tiemmä käytetä minkäänlaista kytkentälevyä, liekö edes lyhyitä kytkentäriman pätkiä, jos oikein saivarrellaan. Esim. 60-luvun Vox AC4 on oikeasti point-to-point:
https://www.dropbox.com/sh/mvozsc48cshgb7q/lLC23mzBiY Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan! |
|
hollstro: Nillitetään nyt vähän: ei ole. Piirilevyssä on johteet jolla komponentit kytketään toisiinsa.
Pahus, juuri tilasin läjän "turret circuit boardeja" intternetskusta. Nyt jänskättää, että mitähän sieltä oikein tulee :D
Noi vanhat Fenderit on point2pont-pelejä, vaikka melkosia käärmeenpesiä ovatkin.
Noin vanhoista en tiiä mitn. Juccizen mainitsemia eyelet-levyvärkkejä on onneksi ihan mukava harrastella. Helppoja huoltaa ja vaihdella rojuja itsekin, jos tarvetta ilmenee. |
 hollstro
18.05.2014 22:27:40 (muokattu 18.05.2014 22:28:25) | |
|
jii.haanpaa: Pahus, juuri tilasin läjän "turret circuit boardeja" intternetskusta. Nyt jänskättää, että mitähän sieltä oikein tulee :D
Turret-boardissa ennen kuin siihen juotetaan komponentteja ei ole yhtään virtapiiriä tai kytkentää. Piirilevyllä määritelmän mukaan tarkoitetaan levyä jossa on jo virtapiirejä, tai ainakin niiden synnyttämiseksi tarvittavisa kytkentöjä.
Turret board on kalliimpi konstrukito kuin point-to-point. Tuossa esimerkki: https://lh6.googleusercontent.com/- … dBvTFS58/w1062-h709-no/IMG_0257.JPG
Tuon paremmin ei vahvistinta juuri voi tehdä.
vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen |
|
hollstro: https://lh6.googleusercontent.com/- … dBvTFS58/w1062-h709-no/IMG_0257.JPG
Tuon paremmin ei vahvistinta juuri voi tehdä.
Liekö tuo Hiwatt, mutta tämä ainakin on:
http://uraltone.com/info/wp-content … oads/2010/09/hiwatt_custom100_2.jpg
Ihan silkkaa taidetta. Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan! |
|
Jucciz: Liekö tuo Hiwatt, mutta tämä ainakin on:
http://uraltone.com/info/wp-content … oads/2010/09/hiwatt_custom100_2.jpg
Ihan silkkaa taidetta.
On sekin. DR 201.
vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
