Kitarat: kitarakamat ›

Tätähän on ollut kiintoisa seurata...
 
Samoin. Tuohan näyttää speksien ja kuvien perusteella oikein hienolta soittimelta. Taitaa olla varsinainen aarre vasurisoittajalle, noita ei varmasti tule vastaan yhtenään.
 
Muistelisin että olisin nähnyt joskus monia vuosia sitten Westone-merkkisen kasarityylisen (siis tyyliä Jackson, Charvel) heviskeban. Siinä oli kyllä tyylitaju aika hukassa verrattuna tuohon Prestigeen.
 
Mutta täytyypä tsekata jos tuollainen sattuu joskus vastaan tulemaan. Mitäs näitä muita hyviä 80-luvun japsimerkkejä nyt sitten onkaan? Aria ilmeisesti yksi. Maineikkaita Les Paul-kopioita löytyy ainakin merkeillä Fernandes, Tokai, Greco jne. Sitten on tietysti Ibanez, mutta sen kohdalla hinta taitaa vastata laatua paremmin kuin näissä tuntemattomissa.
 
EDIT: Vielä lisäys: Tehdäänkö jossain päin maailmaa tällä hetkellä kitaroita joiden hinta/laatu-suhde olisi verrattavissa noihin 80/90-luvun japseihin? Japanissahan työ ainakin maksaa nykyään jokseenkin yhtä paljon kuin länsimaissa, joten japanilaisesta laadusta joutuu maksamaan ihan oikeata rahaa. Koreassa tehdään kyllä joitain ihan käypäisiä vehkeitä (paremmat ESP/LTD:t, Schecter), mutta eivät nekään taida olla aivan samalla viivalla?

Voisiko tän kirjoitusaiheen deletoida pois?;) Tulee nimittäin tosi paha olo (kateellinen) kun Westone fanina omistan 2 Pantera mallia ja hinkuan lisäksi jotain kammetonta versiota...(varsinkin Pantera sarjaa) no onneksi oli vasuri, niin ei niin kovasti ota pattiin...
 
Olen etsinyt noita jopa meren pohjasta, mutta ei löydy...

EDIT: Vielä lisäys: Tehdäänkö jossain päin maailmaa tällä hetkellä kitaroita joiden hinta/laatu-suhde olisi verrattavissa noihin 80/90-luvun japseihin? Japanissahan työ ainakin maksaa nykyään jokseenkin yhtä paljon kuin länsimaissa, joten japanilaisesta laadusta joutuu maksamaan ihan oikeata rahaa. Koreassa tehdään kyllä joitain ihan käypäisiä vehkeitä (paremmat ESP/LTD:t, Schecter), mutta eivät nekään taida olla aivan samalla viivalla?
 
Tämä onkin äärimmäisen hyvä kysymys. Pikaisella näppituntumalla sanoisin, että tuskin tehdään. Korealaisvalmisteisista kepeistä voi pitkään testailemalla (tai sitten hemmetin hyvällä tuurilla, kuten itselleni on onneksi käynyt) löytää todella hyvän yksilön, mutta yleisesti ottaen laatu tuntuu olevan huomattavasti alempana kuin noissa 80-luvun japseissa. Yksi osasyy tuohon voi olla tietysti sekin, että käytettynä testailtava vanha kitara on jo sisäänsoitettu ja jos omistaja on asiansa osaava, myös kunnon säädöissä. Siltäkään kannalta ei ole ihme, että se uutena soitinkaupan telineestä testiin nypättävä Tokai, LTD tai Epi jää helposti kakkoseksi. Mutta mitä mulla nyt on ollut näitä japsikitaroita (Tokai Custom Strato, Aria XX, Fender Strato, Fender Jazzmaster ja nämä Aria ZZ:t) niin kyllä ne on kaikki olleet todella hyviä. Paitsi ehkä tuo Jazzmaster, mutta vaikken siitä muuten niin tykännytkään, niin hiton hyvin sekin oli tehty ja viimeistelty.
 
Korealaisetkin kitarat alkavat jo osittain olla julman kalliita. Samoin Fenderin sombrerojen ja tequilan maassa tehdyt mallit. Mä olen sitä mieltä, että kitaroiden hinta/laatusuhde heikkenee koko ajan. Jollain Epiphonella ja Tokailla on kyllä edullisiakin malleja joista voi penkomalla löytää asiallisen ja todella hyvänkin soittimen, mutta mistään valmistajasta tai merkistä ei voi sanoa, että se olisi aina hyvä. Tuo pätee tietysti muuallakin tehtyihin kitaroihin, eikä se 80-lukukaan nyt niin kultaista aikaa ole ollut että kaikki silloin tehdyt japsikitarat olisivat olleet automaattisesti hyviä. Mutta jos kitaraan on käytettävissä vaikka 400 euroa, niin johan on piru, jos sillä rahalla saa paremman uuden kitaran kuin käytetyn. Jos nimittäin tietää kitaroista muutakin kuin sen, ettei niitä saa rikkoa ja on valmis näkemään hieman vaivaa etsinnän kanssa.

Olen etsinyt noita jopa meren pohjasta, mutta ei löydy...
 
Juu ei, ei liiku Prestigee paljoa edes suuressa maailmassa iibeissä tms. Eikä tosin juuri muitakaan Westoneja. Thunderia ja sitä 80Žs heevikeppiä Raideria joskus näkee, mutta Prestiget harvinaisia tosiaan on. Muistikuvaa mulla ei ole, mutta syynä voi olla sama kuin saman ajan Ibanez Artisteilla, suhteessa esimerkiks johonkin Gibaan tahi jenkki-Fendään oli hinta "liian samalla tasolla" joten eipä sitä sitte japsia ostettu. Mitä tulee tuohon laadun heikkenemiseen 90-luvun lopulle tullessa, niin kaipa se on ollu sellainen väistämätön suunta, ei tahdo hyvää kuivaa soitinpuuta tehtaiden sisäänostajat löytää.. Joten itsepä taidan pitäytyä noissa vanhoissa.. :)
"Prestige vois olla kiva...hmm.."

... Kaverin ukko osti joskus 3200mk....
 
Sitä luokkaa. Eräs kitaristi, jonka kanssa soitin 80-luvulla osti tuollaisen käytettynä ja maksoi muistaakseni 4000 mk. Todella hyvin tehty kitara.

Mä olen todennut, että jos lähtee etsimään laatukitaraa edullisesti (300-400€ hintaluokassa), niin kannattaa suosiolla unohtaa kaikki tunnetummat merkit. Monesti pieninä erinä esim. jollekin soitinkaupalle tms. valmistetuista ihan tuntemattomalla merkillä varustetuista kitaroista voi löytyä mainioita pelejä. Tietysti noiden löytämiseksi pitää lähteä etsintäreissuun avoimin mielin ja olisi syytä olla vielä tietoa kitaroiden rakenteista ja eroista. Ja tässäkin tapauksessa käytetyt ja vanhemmat kitarat ovat varmasti ne joita ensisijaisesti kannattaa katsoa.
 
Uusista tulee mieleen hyvänä esimerkkinä vaikkapa nuo Morgan-kitarat. Pieni norjalainen firma valmistuttaa kai Koreassa noita ja myy vain Skandinaviassa. Useamman testatun ja yhden hieman pidempään omistetun yksilön perusteella strato-kopsut ovat ainakin laatukamaa ja hintaa uutena vähemmän kuin uudella Fenkun mexicostratolla. Tietysti loppupeleissä se on henk. koht. juttu mikä sopii hyvin käteen ja kuulostaa hyvältä, mutta minä tykästyin heti ensi kokeilulla.

joo.. kuulostaa samalta noi speksit... 3:lla alkaa valm.nro, niin siitä päätellenkö se on vm -83? .. joku taisikin juuri tuon mainita... Liekköhän noille mikeille varsinaista merkkiä, vai onkohan nuo japsien omavalmisteiset? ..joku super twin 2....
Onni kävi kyllä kun sattui kohdalle tuo, tosiaan on pirun vaikea päästä liikkeessä kokeilemaan mitään vasuria... yleensä hintaluokka on noin lada - mersu... =)
joku jos vielä kertoisi mistä saa ohjeet noiden valmistusnumeroiden tulkinnalle..

Mikäli kiinnostaa, on yahoo!groupsissa sellainen ryhmä kuin westoneclassics. Siellä on useampia merkille uskoutuneita henkilöitä, jotka todennäköisesti osaavat vastata kysymykseen kuin kysymykseen koskien Westonea tai Matsumokua yleisesti.

EDIT: Vielä lisäys: Tehdäänkö jossain päin maailmaa tällä hetkellä kitaroita joiden hinta/laatu-suhde olisi verrattavissa noihin 80/90-luvun japseihin?
 
Tarkennapa hieman. Paljonko saisi tuon kaavan mukaan maksaa esim. LP-mallin kitara joka on loistelias?

Tarkennapa hieman. Paljonko saisi tuon kaavan mukaan maksaa esim. LP-mallin kitara joka on loistelias?
 
Jaa, tuotakin asiaa voi kyllä tarkastella aika monelta kantilta. En erityisesti olettanut että kitaran pitäisi olla loistelias, jos sillä tarkoitetaan myös ulkonäöllisiä seikkoja. Varsinkin näyttävästi loimukannestahan joutuu Gibsoneissa maksamaan aika hillittömiä hintoja, joskin ne näyttävimmät loimuvaahterat taidetaan muutenkin sovittaa yhteen parhaiden runkopuiden kanssa.
 
Mutta otetaan nyt lähtökohdaksi vaikkapa uusi Gibson Les Paul Standard: http://www.kitarapaja.com/pics/nglps2.jpg
 
Tuon listahinta on Kitarapajalla 2395 euroa. Silloin 80-90-lukujen taitteessa nuo japanilaiset LP-kopiot maksoivat ilmeisesti noin puolet vastaavan Gibsonin silloisesta hinnasta, vai kuinka? Näin laskien LP Standardin speksien mukaan tehdyn kitaran listahinta saisi kaiketi olla n. 1200 euroa.
 
Laadullisesti tilanne on käsittääkseni ollut se että hyvä japsikopioyksilö on pärjännyt mukavasti keskiverto-Gibsonille. Näin on ainakin netissä hyvin moni kirjoittanut.
 
Kysymys olkoon siis: saako 1200 eurolla uutta kitaraa joka kilpailisi vakavasti Gibsonin laadun kanssa? LP-kopio lienee siis hyvä "referenssimalli".
 
EDIT: http://muusikoiden.net/keskustelu/p … p?c=15&t=61340&o=0&co=0
 
Tuossa nimim. LaXu listaa aika ytimekkäästi Gibsonin ja Tokain nykymallien eroja. Kuten huomataan, niitä löytyy jonkin verran.

Kysymys olkoon siis: saako 1200 eurolla uutta kitaraa joka kilpailisi vakavasti Gibsonin laadun kanssa? LP-kopio lienee siis hyvä "referenssimalli".
 
Luulisi löytyvän tuohon hintaan ihan vakavastikin otettavia haastajia. En osaa nyt suoralta kädeltä sanoa merkkiä/valmistusmaata mutta yhtenä esimerkkinä tulee mieleen esim. Les Paulin itsensä kehumat Epiluurin paremman pään mallit. Esim. http://www.epiphone.com/elitist/standardplus.htm

esim. Les Paulin itsensä kehumat Epiluurin paremman pään mallit.
 
Menee kyllä vähän off-topiciksi, toivottavasti ette häiriinny.
 
Epiphone Elite vaikuttaa kyllä minustakin varsin mielenkiintoiselta. Saksasta noita ainakin saa tuohon oletushintaan, Suomessa taitavat kyllä listahinnat olla korkeammat. Ei vaan tuonkaan hintaista keppiä oikein uskaltaisi tilata. Vaikka voisihan se tietysti hakea itse suoraan keski-Euroopasta jossain vaiheessa, ei tarvitsisi testaamatta ostaa.
 
Noo, eipä sitä rahaakaan juuri nyt ole, joten ehtii hyvin harkita. Ja liikkuuhan noita mainittuja japsikopioita koko ajan esim ebay.de:ssä varsin edullisilla hinnoilla.
 
EDIT: Mielestäni tuo Epi Eliten lapakin on ihan mukavan näköinen, toisin kuin halpojen Epien lavat.

LP ('59 flametop reissue) maksoi jenkeissä vuonna 1983 jotain 1600-2000$. Vastaavasti Westone Prestige maksoi englannissa (kyseistä kitaraa ei käsittääkseni taidettu koskaan viedä ameriikan mantereelle) 285£ eli n. 430 silloista dollaria(kurssi oli tuolloin n.1,5).
 
Eli tämän laskutoimituksen mukaan westone maksoi noin neljäsosan hyvälaatuiseen jenkkiin verrattuna.
 
Mikäs kitara vastaisi nyt laadultaan/arvostukseltaan tuota '59 flametoppia?
 
Vastaväitteitäkin otetaan vastaan...
 
EDIT:
eli tuo 1200€ pitäisi varmaan olla 600€, jos mainittu LP Standard on samaa luokkaa viisysin kanssa. Ja tällöin laadun löytäminen vaikeutuu. Ja mikäli verrataan nyky-LP Classiciin (1700€) raja on jo 425€

Eli tämän laskutoimituksen mukaan westone maksoi noin neljäsosan hyvälaatuiseen jenkkiin verrattuna.
 
Mikäs kitara vastaisi nyt laadultaan/arvostukseltaan tuota '59 flametoppia?
 
Paha mennä sanomaan, kun en ole tuota Ž59 flametoppia päässyt kokeilemaan. Oliko se jo aikanaan arvostettu?
 
Tulee mieleen http://www.jim-reed-guitars.com/eng_web/guitars/lp_paf.htm
(Pääsinpäs mainostamaan...)

Paha mennä sanomaan, kun en ole tuota Ž59 flametoppia päässyt kokeilemaan. Oliko se jo aikanaan arvostettu?
 
Kyllähän LP Standard on aina ollu ns. arvostettu soittajien keskuudessa, tosin hinnan korkeus ja huono myynti!!! pudotti mallin 60-luvulla pois mallistosta, lisänä vielä sopimus hra Les Paulin kanssa, tai paremminkin ko.sopimuksen umpeutuminen..
Pyörivät hinnat tuossa 80-luvun alkupuolen heitteissä muistaakseni neljän-viiden tonnin hujakoissa.. Kun olin kattelemassa 12-kielistä sähkistä, muistelen että Gibsonin ES-335 TD-12 olis rahteineen tullu maksamaan jotain kuus-seittemäntuhatta markkaa mutta onnistuin kolmen tonnin pintaan löytämään vähän käytetyn Iba Artist 2618-12 kitaran, joka osoittautuikin tosi kovaks peliks..Oli jonkun puolalaisen ravintelimuusikon Saksasta ostama..
Eli ainakin Ibanetsin Artistit oli uutena vähän turhan likellä ison G:n LP-malliston hintoja, joten siitä syystä niitä ei hirveän paljoo ilmeisesti Suomeen maahantuoja hommannut..

http://www.harmony-central.com/Guit … ibson/-59-Flametop-Les-Paul-01.html
 
http://www.gibson.com/products/gibson/Stories/USA.html

http://www.harmony-central.com/Guit … l-Custom-P90-Tiger-Top-Copy-01.html
 
http://www.harmony-central.com/Guit … l-Custom-PAF-Tiger-Top-Copy-01.html
 
EDIT: ;)

Ja vielä itse tuosta Prestige 250:stä. Täytyy sanoa, että tosi hyvä ja ehdottoman monipuolinen kitara tuo on. Varsinkin yhdistettynä putkivahvariin (Engl). Menee kevyestä putkisäröstä hevimpään jytinään. Eikä taatusti ole ainoa vahvistin jolla tuo ko. kitara kuulostaa hyvältä.