Kitarat: kitarakamat ›

Klezberg: Puun avautumiselle löytyi tässä keskustelussa jo ihan tutkittua tietoa, postasin tietoa siitä jossain vaiheessa. Siis että tutkimuksissa on havaittu että tärinä alentaa puun sisäistä vaimennusta, siis jonkinlaista puun sisäistä kitkaa. Jos ajatellaan vaikka puulevyä, kitaran kantta vaikka. Kopautetaan sitä, jos on suuri sisäinen vaimennus, niin puu ei jää soimaan, kuuluu lyhyt napsahdus. Pieni vaimennus taas tekee sen että puu soi kopautettuna pitempään. Voidaan siis ihan mitata impulssivaste sille puulle. Tuosta löytyi tietoa soitinten fysiikkaa koskevasta kirjasta.
 
Heh, tuon voi tosiaan havaita vaikka kopauttamalla eri-ikäisiä koivuklapeja vastakkain. Sointieron syylle on ihan arkipäiväinen nimikin: kosteus.

hollstro: Ja kyllä, olen omistanut monta soitinta niin montakymmentä vuotta että olen todennut niiden alkavan soimaan paremmin vanhemmiten.
 
Tai sitten soittotaitosi on monen kymmenen vuoden kuluessa parantunut. ;)

lehtiju2: Massapsykoakustiikka taitaa tosiaan olla tällä hetkellä uskottavin selitys, ennen kuin joku keksii paremman. Ota nyt huomioon, etten minä tuossa edellä edes väittänyt, ettei soundinmuutosta tapahdu vaan yritin keksiä syytä, miksi sellainen tapahtuu, jos tapahtuu.
 
Ei sitä tarvii keksiä selityksiä jos kokeilee, toimii tai ei.
Tai ei mua ainakaan kiinnosta pohtia solutasolla mitä siinä tapahtuu, jos korvat kertoo muutoksen. Tästäkin on jo jotain tutkimustuloksia esitetty tässäkin aiheessa mitä puussa tapahtuu.

Soivatko vanhat kitarat todella paremmin kuin uutena ollessaan? Minä en tiedä, olen kyllä nähnyt huonosti soivia vanhojakin kitaroita. Voiskos olla niin, että ne hyvin soivat vanhat kitarat ovat siksi vielä soittokäytössä, että ne alunperinkin ovat olleet hyväsoundisia?
 
Sanoinkin yleensä. olen minäkin vanhoihin tukkoisiin peleihin törmännyt, onko tukkoisia siksi että niillä ei juuri soiteta, mene ja tiedä, itsellä ei vintagekeppejä ole. Saattaahan tuokin vähintään puoli totuutta olla että alusta asti hyvät pelit on edelleen käytössä, mutta osittain niiden hyvyys voi myös johtua siitä että ne on jatkuvassa käytössä?

Puu tosiaan elää kosteuden mukaan, vanhakin puu, kuten ajatteluvirheesi itse korjasitkin.
 
Äppäp, ei siinä mitään ajatusvirhettä ollut, ennakointivastaus vain kun lähes aina vastaukseksi tulee jotta vanhat kepit soi paremmin kun on ehtinyt kuivua kunnolla ym joka ei millään muotoa pidä paikkaansa.

lehtiju2: Tai sitten soittotaitosi on monen kymmenen vuoden kuluessa parantunut. ;)
 
Aikamoista *trollaamista*.... Suurinta osaa aiheen toiminta ei edes kiinnosta, kunhan dissaa dissamisen ilosta, mutta näkyy selvästi läpi että ei tunne *aihetta* tai ei kiinnosta, tai ei muuten vaan hipase ..
 
/sam vilo

lehtiju2: Pistäpäs joskus lämpömittari siihen kiinni ja anna käydä kymmenen minuuttia. Saatat yllättyä.
 
On ollu päällä monta päivää putkeen ja pumpun lämmöllä ei todellakaan ole mitään tekemistä ton soundin muuttumisen kanssa.

lehtiju2: Heh, tuon voi tosiaan havaita vaikka kopauttamalla eri-ikäisiä koivuklapeja vastakkain. Sointieron syylle on ihan arkipäiväinen nimikin: kosteus.
 
Ja tämä liittyy soitinrakennukseen käytettäviin puihin miten?
Suoraan metsästäkö niistä aletaan soittimia veistämään?

lehtiju2: Heh, tuon voi tosiaan havaita vaikka kopauttamalla eri-ikäisiä koivuklapeja vastakkain. Sointieron syylle on ihan arkipäiväinen nimikin: kosteus.
 
No lukekaa tuosta itse http://books.google.fi/books?id=9CR … g=PA723#v=onepage&q&f=false
 
Tuossa nyt puhutaan vain siitä vaimennuksesta. Mutta kun selvittää lisää siitä mitä se vaimennus on ja mihin se vaikuttaa. Vaikka googlella wood and damping.
 
Niinkuin mä sanoin, mua ei kiinnosta Tonerite, enkä pidä mitenkään itsestään selvänä miten tuo vaimennuksen muutos milloinkin vaikuttaa sointiin.
 
Joku voisi etsiä tuon Sobuen tutkimuksen. Mulla ei tätä nykyä ole pääsyä ilmaiseksi tieteellisiin artikkelitietokantoihin.
 
PS. Vaimennuksesta ja elastisuudesta puun ominaisuuksina, vaikka tästä
http://doct-us.usv.ro/article/viewFile/24/77
 
Ja tässä taas siitä että ei ole ihan yksinkertaista miten vaimennuksen muuttuminen vaikuttaa soittimeen http://liutaiomottola.com/myth/damping.htm

Mä taidan sittenkin kokeilla "sisäänsoittamista" heittämällä akustiset kitarani saunaan kuivumaan. Koska kosteus.

Klezberg:
Joku voisi etsiä tuon Sobuen tutkimuksen. Mulla ei tätä nykyä ole pääsyä ilmaiseksi tieteellisiin artikkelitietokantoihin.
 
Oliskohan se tämä:
 
http://www.fast.u-psud.fr/~francois/Publis_autres/VSAP%20LeConte.pdf
 
Täytyypä tutustua paremmin. Alkuperäisen tekstin tulkinta molekyylisidosten väljentymisestä kuulostaa kyllä ontuvalta.

Klezberg: PS. Ilmeisesti tämmöinen
Sobue N (1995) Effect of continuous vibrations on dynamic viscoelasticity of wood. Proc. Int. Symp. Musical Acoust. Dourdan. pp. 326-334. IRCAM. Paris.
 
Sitä en löytänyt ilmaiseksi netistä.
 
Kiitos. Ja tähän jotain täytekirjoitusta, että saan tämän tulemaan läpi.

lehtiju2: Kiitos. Ja tähän jotain täytekirjoitusta, että saan tämän tulemaan läpi.
 
Kyllä se kielten lämpölaajeneminen vaikkapa tärisyttimen aiheuttaman lämpiäminen on sellanen juttu johon kannattaa keskittyä saundin muokkauksessa. Sitä teoriaa ei ole vielä kukaan tutkinut ja siinä sitä riittää sarkaa kynnettäväksi. Ihan 1. haaste on mitata luotettavasti miten suuri se lämpövaikutus on ja miten monen millin alueella se tapahtuu ennen kun kieli jäähtyy huoneen lämpöiseksi.
 
Tämä on sarkasmia. Noi laitteet ei lämmitä kieliä oleellisesti, jos ollenkaan. Soittimen soittamisen aikan käsien ja kropan kautta lämpöä siirtyy kieliin ja soitimeen ihan eri tasolla. Tämänkin vosit todeta jos sinulla olisi ko. laite tutkittavan ja kokeiltavana.

hollstro: Kyllä se kielten lämpölaajeneminen vaikkapa tärisyttimen aiheuttaman lämpiäminen on sellanen juttu johon kannattaa keskittyä saundin muokkauksessa. Sitä teoriaa ei ole vielä kukaan tutkinut ja siinä sitä riittää sarkaa kynnettäväksi. Ihan 1. haaste on mitata luotettavasti miten suuri se lämpövaikutus on ja miten monen millin alueella se tapahtuu ennen kun kieli jäähtyy huoneen lämpöiseksi.
 
Tämä on sarkasmia. Noi laitteet ei lämmitä kieliä oleellisesti, jos ollenkaan. Soittimen soittamisen aikan käsien ja kropan kautta lämpöä siirtyy kieliin ja soitimeen ihan eri tasolla. Tämänkin vosit todeta jos sinulla olisi ko. laite tutkittavan ja kokeiltavana.
 
Sensijaan jonkun mainitsema paskan irtoaminen kielistä tai kielten materiaalin väsyminen/punosten "asettuminen" saattaa jopa olla mahdollista, eikös bassopalstalla ollut jotain juttua kielten putsaamisesta voimallisella släppäämisellä tms?
 
Kielten vaikutus lienee minimoitavissa äänittämällä näyte ennen täristystä (mahdollisimman tasalaatuisilla) uusilla kielillä jotka täristyksen jälkeen vaihdetaan samanlaisiiin uusiin ennen "jälkeen-näytteen" äänitystä.
 
Mutta mielenkiintoinen aihe kaikenkaikkiaan, se lienee jo tullut selväksi ettei tuo Tonerite ole mitään mustaa magiaa vaan yksinkertainen verkkotaajuuksinen täristin jossa oletettavasti on käämi ja sen vieressä jousella ripustettu rautapala sekä oletettavasti tuon jousen jäykkyyttä ja siten värähtelyn amplitudia säätävä ruuvi. Itseasiassa olen nähnyt akvaariopumpun jossa oli vastaava ruuvi tehon/melutason säätämistä varten. Vastaavia vibroja käytetään mm. teollisuusautomaatiossa osien ja materiaalien kuljettimina.
 
Seuraava aste olisi sitten rakentaa ihan oikeasti taajudeltaan säädettävä täristin, perusrakennehan voisi olla sama, käämi ja ankkuri, mutta suoran verkkovirran sijaan sille syötettäisiin virtaa funktiogeneraattorin tai syntetisaattorin ohjaamalla vahvistimella. Laitteen voisi varmaan rakentaa vaikkapa kalvostaan rikkinäisestä kaiuttimesta tai sitten tuollaisesta: http://www.phific.ee/lang-en/woofers/67-body-shaker.html . Jos melu ei häiritse eli homman voi tehdä vaikkapa ulkorakennuksessa niin yksi tapahan olisi laittaa kitara sopivaa taajuutta toistavan bassokaiuttimen eteen.
 
Sopiva taajuus onkin sitten varmaan hankalampi määritellä, pitäisiköhän tuon soittaa esim. kromaattista asteikkoa edestakaisin jotta saataisiin optimitulos kaikille sävelille? Vai olisko ihanteellinen signaali joku sopiva musiikki? Vai ehkä kantti- tai saha-aalto?
 
Jollain sellopalstalla joku kertoi rakentaneensa sellolle tallaan kiinnitettävän täristimen sähkömoottorista ja epäkeskopainosta sekä elektronisesta nopeudensäätimestä ja säätäneensä tärinätaajuuden ko. sellon "kuolleiden" nuottien mukaiseksi, käyden tietty ko. taajuudet yksitellen läpi tärisyttäen aina muutaman tunnin kutakin "tukkoisesti" soivaa säveltä. Väitti huomanneensa parannusta.

Kielten puhdistuminen tärinän ansiosta ei myöskään voi olla syy soundin muuttumiseen. Itse kiinnitän Pumppuriten suoraan kitaran kanteen, ja kaikuaukon ja kielten väliin menee demppari, joka vaimentaa kopasta tulevaa ääntä. Se samalla estää kielten tärinän.

Mainitsin tuolla aikaisemmin, että mun reilun kympin arvoinen akvaariopumppu muutti uuden Yamaha LL6 akustisen soundia tosi selvästi. Muutaman päivän jaksoin sitä tärinää kuunnella, mutta eroa taatusti tuli.
 
Pienemmän, 20 vuotta vanhan, 00 kokoisen akustisen kanssa kolmen päivän tärisytys ei tehnyt yhtään mitään. Mutta on/off tyylisesti parin viikon aikana päivisin tärisyttäminen aivan taatusti muutti soundia. Samat kielet, sama soittotila, samat blueslikit = kaikki soundit tulee nyt kitarasta selkeämmin ulos. Yksittäiset äänet erottuu paremmin ja koko soitin soundaa vähän isommalta kuin ennen. Tuntuu ihan kuin kitarasta olisi otettu jokin ohuen ohut demppaava kalvo pois. Ja ei, syy ei todellakaan ole siinä, että olisin kahdessa viikossa yhtäkkiä oppinut soittamaan samat likit paremmin kuin ennen.

klobasa: Mainitsin tuolla aikaisemmin, että mun reilun kympin arvoinen akvaariopumppu muutti uuden Yamaha LL6 akustisen soundia tosi selvästi. Muutaman päivän jaksoin sitä tärinää kuunnella, mutta eroa taatusti tuli.
 
Juu, samat havainnot kokopuisen D-koppaisen kanssa. Oma pumppu maksoi tosin huikeat 17€.
 
Akvaariopumppu ja Tonerite muodostaa kovin samanoloisen ansaintamallin kuin tämä: http://www.mytrendyphone.fi/shop/so … y-ericsson-avaustyokalu-10252p.html
 
Mutta kivahan se on että muodostuu uusia yrityksiä ja asiakkaat kokevat saavansa rahoilleen vastinetta.

kojones: Juu, samat havainnot kokopuisen D-koppaisen kanssa. Oma pumppu maksoi tosin huikeat 17€.
 
Akvaariopumppu ja Tonerite muodostaa kovin samanoloisen ansaintamallin kuin tämä: http://www.mytrendyphone.fi/shop/so … y-ericsson-avaustyokalu-10252p.html
 
Mutta kivahan se on että muodostuu uusia yrityksiä ja asiakkaat kokevat saavansa rahoilleen vastinetta.
 
Taidan jäädä odottelemaan Harley Bentonin versiota aiheesta, eiköhän sellainenkin vielä tule. Pääsevät varmaan lähelle näitä akvaariopumppuja hinnassa, luulisi ainakin kun kattoo miten simppelistä laitteesta on nähtävästi kyse.

kojones: Juu, samat havainnot kokopuisen D-koppaisen kanssa. Oma pumppu maksoi tosin huikeat 17€.
 
Akvaariopumppu ja Tonerite muodostaa kovin samanoloisen ansaintamallin kuin tämä: http://www.mytrendyphone.fi/shop/so … y-ericsson-avaustyokalu-10252p.html
 
Mutta kivahan se on että muodostuu uusia yrityksiä ja asiakkaat kokevat saavansa rahoilleen vastinetta.
 
Mulla maksoi 11€ ja vitosen lisää kun laitoin säädettävän kytkimen.

Hankin sitten täristimen ja ajattelin dokumetioda tärinästä sähkökitaraan aiheutuvat mahdolliset soundilliset muutokset.
Pistän tiedostot kaikkien kuultavaksi lyhennetyssä testimuodossa.
 
Miten toteutin testin:
Äänitin, sekä ennen että jälkeen täristyksen, muutamalla kitaralla, muutamaan kertaan, muutaman biisipätkän. Arvoin biisipätkät ja kitaran, sekä mitä versiota biisipätkässä käytetään.
Eli yhdessä näytteessä on aina kaksi samaa biisipätkää samalla kitaralla, ne voivat olla eri otosta ja ne voivat olla missä täristysjärjestyksessä tahansa; ennen - ennen, ennen - jälkeen, jälkeen - ennen, jälkeen - jälkeen.
 
Äänitys tehtiin suoraan Alesis io26 instrumentti-sisäänmenoon.
Äänitys tehtiin LogicProlla 44.1kHz ja 24Bit, eikä minkäänlaista prosessointia käytetty.
 
Jos täristin tekee jotain muutosta sähkökitaran soundiin, sen kuuluu DI-signaalissa. (Eiks ni?)
 
Testiin kuuluu 12 näytettä ja se kestää nelisen minuuttia.
 
Testin tarkoitus on antaa keskustelunaihetta kitaroista ja kitaroita sivuten.
 
Vastaukset ketjuun!
 
Hei, kaikki mukaan todistamaan!
 
http://maihinnousu.net/s/22665
 
Vastauskaavake:
S = Samanlaiset
E = Erilaiset
 
Ovatko yhden näytteen kaksi biisipätkää samanlaiset vai erilaiset soundiltaan?
 
1 -
2 -
3 -
4 -
5 -
6 -
7 -
8 -
9 -
10 -
11 -
12 -
 

 
Millä laitteistolla kuuntelin testin:
 
Kommentteja:
 
Testi sivulla 32, alalaita

Vastauskaavake:
S = Samanlaiset
E = Erilaiset
 
Ovatko yhden näytteen kaksi biisipätkää samanlaiset vai erilaiset soundiltaan?
 
1 - E. Eka oli tunkkaisempi, toka avoimempi
2 - E. tokassa diskantit kirkkaammaat.
3 - S. Eka liuku kuulosti tokassa kirkkaammalta, mutta ehkä näppäilyn tatsiero hämää.
4 - S. mun korvaan.
5 - E. Eka oli kirkkaampi. säröt hämää
6 - S. mutta alku oli soitettu vähän erilailla joka kuulosti eriltä ja avoimemmalta tokassa. eli voi olla erikin.
7 - E. toka avoimempi.
8 - E. toka oli jotenkin kireä. kai.
9 - S.
10 - E. Eka kirkkaampi
11 - S.
12 - S.
 

 
Millä laitteistolla kuuntelin testin:
puhelimella kertakuuntelulla duunin melussa eli ei paras laitteisto ja ympäristö.
 
Kommentteja:
mitä enempi säröä ja 1 kielen soittoja ja lyhyitä ääniä, sitä vaikeampaa eroja oli havaita, kommentoin tuonne muka kuulemiani eroja vähän mitä luurin välityksellä olin havaitsevinani.