| Aihe: Lifesaver kytkentä | 1 |
|---|
|
Kertokaas nyt aloittelijalle onko nämä oikeat nippelit tuohon yllä mainittuun kytkentään?
http://www.spelektroniikka.fi/tuott … densaattori-1-nf400v-r-75-mm-106798
http://www.spelektroniikka.fi/tuott … lvovastus-220-ohm-1-2-04-06w-105902 | |
ASteel: Kertokaas nyt aloittelijalle onko nämä oikeat nippelit tuohon yllä mainittuun kytkentään?
http://www.spelektroniikka.fi/tuott … densaattori-1-nf400v-r-75-mm-106798
http://www.spelektroniikka.fi/tuott … lvovastus-220-ohm-1-2-04-06w-105902
Ei ole. Vastus pitäisi olla 220 kilo-ohmia, eikä 220 ohmia, kuten linkissä. | |
Elikkä siis tuollainen
http://www.spelektroniikka.fi/tuott … -tehovastukset-220-kohm-1w-5-106491
onkos tolla watti määrällä mitään merkitystä, kun oli tarjolla 1W ja 3W? | |
ASteel: Elikkä siis tuollainen
http://www.spelektroniikka.fi/tuott … -tehovastukset-220-kohm-1w-5-106491
onkos tolla watti määrällä mitään merkitystä, kun oli tarjolla 1W ja 3W?
Kyl sieltä löytyy 220k 0,6W tehonkestollakin, aivan yleinen arvo kun on. | |
Eli sillä on siis merkitystä.
Voisko saada suoraan linkkiä, kun en puusilmilläni löydä? | |
ASteel: Eli sillä on siis merkitystä.
Voisko saada suoraan linkkiä, kun en puusilmilläni löydä?
Ei sillä tehonkestolla ole sinänsä merkitystä. Tuo 0,6W riittää kyllä, mutta 1W tai 3W vastukset käyvät ihan yhtä hyvin. Ovat vain vähän isokokoisempia jos on ahtaat paikat. | |
ASteel: Elikkä siis tuollainen
http://www.spelektroniikka.fi/tuott … -tehovastukset-220-kohm-1w-5-106491
onkos tolla watti määrällä mitään merkitystä, kun oli tarjolla 1W ja 3W?
Vastuksen tehon kestolla ei ole merkitystä, se kun rikkoutuessa katkaisee jännitteen tulon, mutta konkan tulisi kestää verkkojännitettä, eli 250V vaihtosähköä ja yleensä vastaavasti 1500V vaihtojännitettä. Jos konkka lyö läpi, tulee jännitteet hyppysiin.
Kyllä minä tiedän etten tiedä, mutta ethän sinä sitä tiedä. | |
Onkos tuolla kondensaattorin tyypillä väliä? bipolaarinen, keraaminen jne...
Onko väliä kunhan luvut täsmää? | |
ASteel: Onkos tuolla kondensaattorin tyypillä väliä? bipolaarinen, keraaminen jne...
Onko väliä kunhan luvut täsmää?
Keraaminen tai polystyreeni sopinee tuohon parhaiten.
Lauluääni kuin perskarva - ohut ja epäpuhdas. | |
Anteeksi nosto, tuli vain mieleen että kuinka usein tuollaisia hengenvaarallisia "purkauksia" kitaroista ylipäätänsä tulee, kun tuntuu että monet ovat näitä lifesavereita kytkemässä, mutta en ole ikinä kuullut että kukaan olisi saanut kitarastaan tällejä?
www.facebook.com/sparxcex --> Glam/Punk/UFO meininkiä from KRC | |
machinehead72: Anteeksi nosto, tuli vain mieleen että kuinka usein tuollaisia hengenvaarallisia "purkauksia" kitaroista ylipäätänsä tulee, kun tuntuu että monet ovat näitä lifesavereita kytkemässä, mutta en ole ikinä kuullut että kukaan olisi saanut kitarastaan tällejä?
Arvelen että vuosi(kymmeniä) sitten, kun siellä työväentalon lavalla oli yksi maadoittamaton pistorasia, johon koko bändi kytki kamansa, ja salin perällä oli toinen maadoittamaton pistorasia, johon äänimies kytki mikserin ja veti siitä kaukoroikan lavalle mikkiin, syntyi tilanne jossa mikrofoni oli, ehkäpä jatkoroikan rikkoutuessa, verkkojännitteen, tai vähintään sen puolikkaan verran korkeammassa potentiaalissa kuin kitaraa hikisissä käsissään puristeleva rokkari.
"Mikä midi? Levysoitinliitinhän tämä on." | |
Kiitos tästä mielikuvasta :"D Juu, elikkäs nykypäivänä tuskin elintärkeä toimenpide(?) Itselle kyllä tuli tuossa mieleen, että joskus reeneissä sain huuliin monesti sähköiskuja mikistä, voisiko olla tämmöisen tarve?
www.facebook.com/sparxcex --> Glam/Punk/UFO meininkiä from KRC | |
machinehead72: Kiitos tästä mielikuvasta :"D Juu, elikkäs nykypäivänä tuskin elintärkeä toimenpide(?) Itselle kyllä tuli tuossa mieleen, että joskus reeneissä sain huuliin monesti sähköiskuja mikistä, voisiko olla tämmöisen tarve?
Varmaan se niitä vähän vaimentaa ainakin. Se että jos mikkin runkoon vuotaa jotain, on se merkki ongelmista. Hakkuripowereiden ilmestyttyä elektroniikkaan 80-luvulla, ollaan saatu jo totuteltua sen puolikkaan verkkojännitteen ajautumiseen maadoittamattomien laitteiden runkoihin. Parin nanofaradin y-kondensaattoreiden läpihän se ei kovin lujaa tule, mutta usein tuntuvasti. Riippuu tietysti oman maapotentiaalin tukevuudestakin, ja sitähän tämä kytkentä keventää.
Muitakin vikavisioita on olemassa johon kytkentä auttaa. Heti tulee mieleen suojamaadoitetulla töpselillä oleva laite, joka kytketään maadoittamattomaan pistorasiaan tai jatkojohtoon ja jostain kohden katkeaa nollajohto. Rungossahan on silloin täysi verkkojännite ja jos toimitat itse korvaavan nollajohdon niin että on kunnossa oleva pa sekä käsi mikillä ja toinen kitaralla ja kitara on kiinni siinä katkenneen nollajohdon laitoksessa, tuo kytkentä on ainoa lävitsesi kulkevaa virtaa rajoittava tekijä.
Jos soittaisin kitaraa, varsinkin keikkaillen, tekisin tuon kytkennän aika varmaan.
"Mikä midi? Levysoitinliitinhän tämä on." |  basisti1971
18.11.2014 07:15:29 (muokattu 19.11.2014 07:54:46) | |
|
Moi.
machinehead72: Anteeksi nosto, tuli vain mieleen että kuinka usein tuollaisia hengenvaarallisia "purkauksia" kitaroista ylipäätänsä tulee, kun tuntuu että monet ovat näitä lifesavereita kytkemässä, mutta en ole ikinä kuullut että kukaan olisi saanut kitarastaan tällejä?
Pääsihän tuolla tavalla muutama rokkari aikoinaan jopa enkelkuoroon, joten ei välttämättä väheksymisen arvoinen asia.
Yhtäkkiä ei tule muita varmoja ainoastaan lukua ottaneita mieleen A. Frehleyn lisäksi, mutta eiköhän se ollut enemmänkin sääntö kuin poikkeus varsinkin Jenkkilässä että näin tapahtui.
Juhani_t: Arvelen että vuosi(kymmeniä) sitten, kun siellä työväentalon lavalla oli yksi maadoittamaton pistorasia, johon koko bändi kytki kamansa, ja salin perällä oli toinen maadoittamaton pistorasia, johon äänimies kytki mikserin ja veti siitä kaukoroikan lavalle mikkiin, syntyi tilanne jossa mikrofoni oli, ehkäpä jatkoroikan rikkoutuessa, verkkojännitteen, tai vähintään sen puolikkaan verran korkeammassa potentiaalissa kuin kitaraa hikisissä käsissään puristeleva rokkari.
Kyllä se tänäpäivänäkin on verraten akuutti asia kun innokas kauko-auttaa avutonta vahvistimien teossa tai korjauksessa.
Jatkojohtojen tai peräti kiinteiden sähköasennusten tekemisessä "jelppaamisesta" puhumattakaan.
Mainitsemasi kaltasissa paikoissa (+ tietty "tein ihan ite sähköt" reenikämpät) ei asiat välttämättä nykyäänkään ole kovin vahvalla pohjalla.
Kuka siihen shükoon käskee sitä keviä kytkemään...
MMJ oli kallista, tossa oli vyyhti tota lamppujohtoa ilmaseks...
Vikavirtasuoja on hanurista...
Maadoitus voidaan aina helposti kytkeä vesipatteriverkkoon...
...Tai kellarin seinästä hyvävalukilpailun ulkopuolelle jääneeseen törröttävään betonirautaan...
Ym. ym.
Yhä näkee myös internet-sähkö"asiantuntijoiden" autuaasti sekoittavan signaalimaan ja syötön (suoja)maan kun ground-liftistä puhutaan.
Loppuuhan se kenties se hurinakin kun kevin katkaisee, ja jos oikein onnistuu, setä Darvinkin hymyilee.
Tavatonta ei ole myöskään yleisvirtavastaanotinperiaatteella rakennetun putkivahvistimen ehdottelu samaisen tahon toimesta.
machinehead72: Juu, elikkäs nykypäivänä tuskin elintärkeä toimenpide(?) Itselle kyllä tuli tuossa mieleen, että joskus reeneissä sain huuliin monesti sähköiskuja mikistä, voisiko olla tämmöisen tarve?
:)
MOT, kuten matematiikan tunnilla tavataan onnistuneen todistelun loppuun kirjoittaa.
Ainoat piuhalliset (langattomissahan tuota ilmiötä ei pääse kovin helposti tapahtumaan :)) instrumentit jotka ovat kielien maadoittamattomuuttaan immuuneja em. ilmiölle ovat tietysti aktiivimkeillä varustetut luutut.
EMG käytti muuten ominaisuutta taajaan myyntiargumenttina 80 luvulla.
Itsellä AINA kortonki laulumikin päällä, riippumatta paikasta.
Kun muistaa sillointällöin pestä, tai ainakin kääntää, ei pelkoa iskuista eikä edellisten vokalistien biologisista kavereista.
T:Samuli | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
