Kitarat: kitarakamat ›

antnis: Niin ja olis superkiva saada telelläkin vedetty pätkä! Vaikkavaikka BF Princetonin kanssa :)
 
Blackface vai Brownface? :)
 
Tele-pätkä tulee väistämättä jossain vaiheessa.

Jucciz: Blackface vai Brownface? :)
 
Tele-pätkä tulee väistämättä jossain vaiheessa.
 
Mustis tiätty! Tuon sun pätkäs takia jätin oman SL driveni myymättä ja päätin, että jollain keinokuormalla tms pitää saada muutkin kuin cleanit toimiaan himassa. Jotakin referenssisoundia siis pitäis saada Blackface+tele+SL-kombosta.

antnis: Mustis tiätty! Tuon sun pätkäs takia jätin oman SL driveni myymättä ja päätin, että jollain keinokuormalla tms pitää saada muutkin kuin cleanit toimiaan himassa. Jotakin referenssisoundia siis pitäis saada Blackface+tele+SL-kombosta.
 
Tossa hätänen raapasu. Kalustona ESP Telecaster, SL Drive ja Princeton Reverb vuodelta '65. Ajelin taas tuohon käsintehtyyn Brownface-kaappiin kun tykkään siitä niin kovasti. Sen sisällä oli Celestion Blackback G12H vuodelta '76. Mikkinä sama Sennheiser e906. Drive ja Tone olivat molemmat puolivälin tuntumassa, eli enemmänkin säröä ja yläpäätä saa helposti, jos tarve on.
 
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4302688/sl_drive_tele.mp3
 
Alussa on taas vähän pelkkää vahvistimen puhdasta soundia kaikilla mikkiasennoilla. Reverb on luonnollisesti vahvistimen oma. Yritin tarkoituksella saada soundiin edes hieman "yläpurentaa" - ja kyllä tuo G12H:kin kieltämättä varmaan oman "marsuutensa" soundiin tuo.

Jucciz: Tossa hätänen raapasu. Kalustona ESP Telecaster, SL Drive ja Princeton Reverb vuodelta '65. Ajelin taas tuohon käsintehtyyn Brownface-kaappiin kun tykkään siitä niin kovasti. Sen sisällä oli Celestion Blackback G12H vuodelta '76. Mikkinä sama Sennheiser e906. Drive ja Tone olivat molemmat puolivälin tuntumassa, eli enemmänkin säröä ja yläpäätä saa helposti, jos tarve on.
 
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4302688/sl_drive_tele.mp3
 
Alussa on taas vähän pelkkää vahvistimen puhdasta soundia kaikilla mikkiasennoilla. Reverb on luonnollisesti vahvistimen oma. Yritin tarkoituksella saada soundiin edes hieman "yläpurentaa" - ja kyllä tuo G12H:kin kieltämättä varmaan oman "marsuutensa" soundiin tuo.
 
Ei hittolainen sentään. Todella hyvää saundia taas kerran. Heti kun alkaa tuota keskialuetta enempi tulemaan, niin meikäläiseen uppoaa sata lasissa.
Mukavaa kuunneltavaa.

Tämä taitaa olla hyvä ketju jossa voi kysäistä mieltäni askarruttavan kysymyksen.
 
Eli olen kohtuullisen uusi kitaristi ja nyt olen vasta tuonnen pedaalimaailmaan syvemmälle menossa.
 
Kovaa pään rapsutusta aiheuttaa tuo säröpedaalien erot.
Eli on Drive, overdrive, Crunch, fuzz ja distortion.
Osaisiko/jaksaisiko joku hieman avata noita nimityksiä, että mikä ero noilla käytännössä on?
 
Esim. osa pedaalin valmistajista ilmoitta jo nimeessä esim metal tai blues, että mitä olisi odotettavissä, mutta muuten on monesti vähän ulalla, että minkälaista säröä se tuottaa.
 
Kiitoksia.

Paul80: Kovaa pään rapsutusta aiheuttaa tuo säröpedaalien erot.
 
Näitä on vähän vaikea sanallisesti kuvailla, mutta kuuntelepa tuosta: https://www.youtube.com/watch?v=28ENKXgW3ck
 
Eli on Drive, overdrive, Crunch, fuzz ja distortion.
 
Periaateessa overdrive = ei hirveesti säröä, distortion = enämpi säröä, fuzz = joko "repivämmän" laatuista tai "nukkaisampaa" säröä monasti aika palio.
 
Laajempaa selitystä vaikka tuolta: http://www2.gibson.com/News-Lifesty … effects-explained-overdrive-di.aspx

Overdrive on sitä ku sil pedaalilla tai muulla härvelillä tuupataan niin paljon volaa pihalle et se seuraava laite ei handlaa sitä säröytymättä. Ja se on parasta.
 
crunch on about toi sama saundi mut se ei ota kantaa siihen miten se on tehty. Se on iha parasta.
 
fuzz on sitä ku transistori on kytketty sillä tavalla väärin et signaali menee ihan vitun särölle. Ja se on parasta.
 
Distortion on vähän sama ju fuzz mut ei ihan. Ja se on ihan parasta.

Yleensä overdrive on miedompi särö, distortion taas ronskimpi. Siltikin... yhden valmistajan overdrive voi olla tujumpi kuin toisen valmistajan distortion, eli nää ei oo kiveen hakattuja juttuja. Yhdeksän vuotta sitten kirjoitin tämmöistä:
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?plink=3079128#p3079128
 
Fuzzit ovat oma juttunsa: ne ovat särön tuottajista yleensä kaikista häiriintyneimpiä ja niitä on soundillisesti eniten laidasta laitaan: aina suurin piirtein villasukasta moottorisahaan asti.
 
Crunch puolestaan yleensä viittaa terminä semmoiseen ei ihan pieneen, mutta ei kaikista ronskeimpaankaan säröön. Yleensä semmoinen rouhea rock-komppisärö, joka ei kuitenkaan vielä ole metalliosastoa, voisi olla esimerkki crunchista. Toisaalta taas heviveijojen crunch on pop/rock-mittapuulla yleensä jo todella iso särö. Nää on aina vähän musatyylisidonnaisiakin juttuja, mikä on kellekin overdrive, crunch tai distortion.
 
Summa summarum: näiden erot ovat toisiaan veteen piirrettyjä viivoja, joten parhaiten asian oppii kokeilemassa käytännössä mahdollisimman paljon erilaisia laitteita.

Jucciz: Yleensä overdrive on miedompi särö, distortion taas ronskimpi. Siltikin... yhden valmistajan overdrive voi olla tujumpi kuin toisen valmistajan distortion, eli nää ei oo kiveen hakattuja juttuja. Yhdeksän vuotta sitten kirjoitin tämmöistä:
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?plink=3079128#p3079128
 
Fuzzit ovat oma juttunsa: ne ovat särön tuottajista yleensä kaikista häiriintyneimpiä ja niitä on soundillisesti eniten laidasta laitaan: aina suurin piirtein villasukasta moottorisahaan asti.
 
Crunch puolestaan yleensä viittaa terminä semmoiseen ei ihan pieneen, mutta ei kaikista ronskeimpaankaan säröön. Yleensä semmoinen rouhea rock-komppisärö, joka ei kuitenkaan vielä ole metalliosastoa, voisi olla esimerkki crunchista. Toisaalta taas heviveijojen crunch on pop/rock-mittapuulla yleensä jo todella iso särö. Nää on aina vähän musatyylisidonnaisiakin juttuja, mikä on kellekin overdrive, crunch tai distortion.
 
Summa summarum: näiden erot ovat toisiaan veteen piirrettyjä viivoja, joten parhaiten asian oppii kokeilemassa käytännössä mahdollisimman paljon erilaisia laitteita.
 
Juup, kuuntelemalla ja testaamalla sitä oppii, mutta tuosta oli oikesti paljon apua.
Olen youtuubista noita testejä kuunnellut jonki verran, mutta tuo avasi mukavasti tuota hamärän varjoa mikä noissa säröissä on.

Espmarshall: Kannattaa kokeilla bossin uutta ds-1x:ää. Ostin itse kyseisen säröpedaalin tässä pari päivää sitten ja oon todella tyytyväinen siihe. Löytyy ylä- ja alapäätä ja toisin kuin vanhat bossit se ei särise lähes ollenkaan vaikka gainit on täysillä. Hinta oli tietty 155 euroo, mutta on se sen arvonen. Ensimmäine boss ,mikä ei lähde myyntiin.
 
Joo, kyllä varsinkin tämän pätkän ansiosta mielenkiinto heräsi: https://www.youtube.com/watch?v=TRKvxQVb6xE

Noi Bossin X-sarjan säristimet oli kyllä hyvän kuuloisia, se OD kanssa. Tykkäsin melkein enemmän kuin tosta DS-versiosta.