Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Putkimikrofonin puolella käytin A.I.R:n Liberattoria http://www.airmicrophones.com/A.I.R_Liberator.html
 
Avasin tämän liberaattorin sen ja löysin piirilevyssä merkintä SYT-1200A. Eli kyseessä on Shanghaissa olevan ShuaiYin nimisen tehtaan rakentama mikrofoni. http://recordinghacks.com/microphones/ShuaiYin/SYT1200 . Kyseinen kiinalainen tehdas valmistaa (on valmistanut) mikrofoneja ainakin seuraaville firmoille kuten Telefunken, Avantone, Apex, Alctron, Stellar jne.
 
Putkimikrofonien puolella Apex 460 lienee maailman modatuin putkimikrofoni. Apexien saatavuus suomessa on kuitenkin heikko mutta onneksi on olemassa meillä tämän A.I.R:n maahantuoma SYT-1200 joka tulee samasta tehtaasta ja sen kytkentä on 90% samaa kuin Apex 460: ssa. En valitettavasti tunne suomalaisia termejä tarpeksi hyvin joten joudun seuraavissa kuvauksissa käyttämään hiukan myös englantia.
 
Apex 460: ssa käytetään CCDA (constant-current-draw amplifier) nimistä vahvistustekniikkaa joka on kuvailtu tässä artikkelissa http://www.foxaudioresearch.ca/CCDA.htm
 
SYT-1200 käyttää RC Coupled vahvistusta. Siitä löytyy taas tietoa tästä sivustosta http://www.cjseymour.plus.com/elec/audio/triodeamp.htm
 
Syy miksi SYT-1200:ssa on käytetty erilaista on kytkentää, on haluttu laittaa kahden triodin väliin kondensaattori ja kytkin joka toimii high-pass filterina, eli suomeksi siihen oli saatava kykimellä toimiva bassoleikkuri.
 
Se mitä mä omalle putkivahvistimelle tein oli kytkennän muuttaminen takaisin CCDA moodiin, ja tämän jälkeen seurasin Brian Fox:in vihjeitä mitä kaikkea tähän mikrofoniin kannattaa tehdä. Eli reseptinä käytin hänen The FAR 460 Minimod joka löytyy tämän herran kotisivuilta. http://www.foxaudioresearch.ca/The460secret.htm
 
Lyhyesti mitä Brianin minimod ehdottaa
 
1. 12ax7 purken korvaaminen 6072a (12ay7). Nimittäin 12ax7 putkella on liian suuri vahvistuskerroin joka auheuttaa säröytymistä jo pikkasen kovemmalla äänipaineella. Pienemmällä kertoimella olevan putken kanssa saadaan lisää tilaa gainin kasvatukseen ja samalla myös kohinan taso on pienempi.
 
2. Poistettu kaksi keraamista kondensaattoria joitten tehtävä oli suodattaa RFI/EMI häiriöt pois. Syy tähän oli että nämä korosti 20kHz - 25kHz valueella olevaa aluetta. Brian Fox korosti ettei Neumannin U47, AKG C12, ELA M251 ja vastaavissa huippu mikrofoneissakaan ollut tälläistä RFI/EMI häiriösuodattimia. Noh, luotin tähän kaveriin.
 
3. Uusi kapseli RK-12 (AKG C12 kopio). Joo, oli tarkoitus saada tästä AKG C12 ja ELA M251:n kaltainen mikrofoni joten alkuperäinen R-67 kopio ei ollut oikean tyyppinen.
 
4. 200pF polystyreeni kondensaattori asentaminen kahden triodin ja maan väliin (low-pass filter) joka leikkaa taajuusvasteesta kirkaan yläpään. Tälläinen kondensaattori on ollut AKG C12: ssa sekä ELA M251: ssa. Joten yritetään tässäkin matkii samaa.
 
5. Katodivastuksen tiputtaminen 2.7kOhm -> 1.8kOhm jotta sain bias virtaa nostettuu. Tämä on osa sitä putkityypin vaihtoa. Pitää saada biassiin lisää virtaa.
 
6. Katodin puolella oleva bypass elektrolyyttikondensaattorin arvoa tiputettu 100uF -> 22uF. Tämä Brian Foxin mukaan rauhottaa taajuudella olevat häiriöt.
 
7. Kapselin ja putken välillä oleva 1 nF kondensaattori vaihdettu polystyreeniin. Polystyreeni on linearisempi ja vähemmän säröä. Tässä on artikkeli aiheesta http://www.whatsbestforum.com/showt … yrene-Capacitor-Distortion-Analysis
 
8. Putken ja muuntimen välillä oleva kondensaattori vaihdettu polypropyleeniin. Sama tarina kuin edellisessä. Tällä kertaa muovikonkka.
 
Tässä oli hyvin lyhyesti muutoksista jotka tein omaan putkimikrofoniin. Lopputuloksena mikrofonista tuli sellainen kun odotinkin. Ei sibilanssia, ei särähdä, "kohinaton, ylätaajuudet rauhoittui, koko olemus on smooth.
 
Kapselien kasaamisesta. Tapasin viime kuussa tukholmassa ruotsissa olevaan mikrofonin rakentajaan nimeltään Didrik De Geer. Kaveri myi mikrofoneja mm Roxettelle hintaan 10 000 USD/kpl. Vaihdoin sen kanssa muutaman sanan (itseasiassa se tuli mulle puhuu kun kuulin minun puhuvan mikrofonien modauksesta erään toisen kaverin kanssa). Kertoi että on melko myöhäisessä vaiheessa ruvennut rakentamaan kapselit itse. Alla lisää keskustelua kaverista.
http://groupdiy.com/index.php?topic=2162.0
http://repforums.prosoundweb.com/index.php?topic=5116.0
 
Kapseleitten rakentaminen kiinnostaa minuakin, tosin sellaisen työstäminen kun ei kotioloissa oikeen onnistu. Joten odotan sitä kaunista päivää kun joku vie minut labraan jossa voin oikeesti livenä seurata mitä kaikkee kivaa ihmiset siellä tuotekehityksen puolela oikeen tekee.
 
Kapselin kaksi tärkeimmät elementit backplate (runko), membrane (kalvo) ja diagram (kultakerros kalvon päällä). Kalvo ja runko kun on oltava niin lähekkäin lähekkäin toisiaan ja kuitenkin olla koskematta toisiaan. Ei kyllä minun mittavälineet riitä sellaiseen enään kun puhutaan jo mikrometreistä. Muita haasteita ovat luonnollisesti kalvon materiaalivalinta. On huhuttu että jotkut käyttää jopa teflonia, ja edellä mainittu Didrik käyttää nailonia. Itselläni jotain perustietoa kalvojen värähtelystä ja niitten moodeista jotka olen hankkinut 10 vuotta sitten rakentelin kun vielä aktiivisesti rakentelin akustisia kitaroita. http://resource.isvr.soton.ac.uk/sp … ial_files/Web-standing-membrane.htm
 
Siinä vaiheessa kun puhutaan miten värähtelyn kontrolointia tehdään 3-6 mikrometrin paksuisen kalvon kanssa niin minun osalta kyllä nostan kädet ylös. Minulla ei ole päässyä sellaisiin laitteisiin jolla pystyisi näkemään pienen kalvon värähtelymoodit. Tosin ainahan voi äänittää sinikäyriä modatulla kapselilla ja koneella tarkkailla miltä ne milläkin taajuudella näyttävät. Ois hienoa jos olisi jostain enemmänkin tietoa siitä miten valmistajat ja yksittäiset rakentajat virittelevät omia kapseleita. Dirik valitsi materialiksi nailonia koska se on venyvää tavaraa ja sitä voi kiristää ja löysentää riippuen mitä se kaveri sitten haluaa? Tää on vain minun omaa spekulointia. Se että miten tämä edellä mainittu herra käytönnössä sen tekee, on kuulema salaisuus. Jos joku teistä saa rakennettua edes jokun toimivan kapselin, please ota yhteyttä ja mä haluun sellaiseen tutustua. Respect.
 
mhelin kanssa samaa mieltä että loppupeleissä on mahdotonta saada kelvottomasta mikistä huippun. Olen Michael Jolyn kirjoituksia lueskellut gearslutz:ista. Kaveri tietää paljon ja tekee hyvää tavaraa. Olen myös poistanut mikrofonin korista sisimmäiset kerrokset hänen ohjeilla jotka löytyi gearslutzista. Mitä muuta voi esimerkiksi kapselille tehdä? Itse kalvon kireyttä ei voi oikeen säätää, mutta kalvon ja rungon välistä etäisyyttä voi säätää http://recordinghacks.com/2013/01/10/dissecting-the-mxl-603s-capsule/ artikkelista kun etsii kohdan Shim spacer jossa on maininta
 
"Sandwiched below the diaphragm is a very thin, 1218 micron thick spacer made of thin flexible plastic. This serves to create a volume of air between the diaphragm and the backplate. The frequency response of the capsule is determined in part by the tension of the diaphragm, but also by the volume of air beneath the diaphragm. Changing the thickness of this shim, and thereby changing the volume of air between diaphragm and backplate, is one of the ways the capsules response can be tuned."
 
Villi idea on mm muuttaa rungon (backplate) rakennetta täyttämällä tai lisäämällä siinä olevia valleja. VKaikkea voi (kai) kokeilla ;)
 
EDIT: Nämä kaverit ovat päässeet pitkälle
http://recording.org/index.php?threads/diy-mic-capsule.42102/
 
T.Congi