Aihe: Putkivahvistin - kytkentöjä - teoriaa - miten toimii ? | 1 |
---|
|
Tehdään uusi otsikko - haku kun ei tuntunut löytävän aiheeseen sopivaa keskustelua. ( Otsikko laadittu hakutoimintoja ajatellen ) Internetin suoman audio-visuaalisen tiedon mahdollistamana oppi voi mennä havainnollistettuna paremmin perille - kuin tankattuna perinteisellä itseopiskelumenetelmällä suoraan kirjoista. Tässä Youtubessa pyörivä hyvä "opetusvideo" http://www.youtube.com/watch?v=ryCr4Y7ypLA Lisätkää putkivahvistimien toimintaan liittyviä linkkejä - "putkiteorialle" kun tuntuu olevan edelleen vuosi vuoden jälkeen oma kohderyhmänsä muusikoiden keskuudessa. Ei siis väliä vaikka "putki-alan" perustietoutta tulisi useammastakin suunnasta - ja tietysti kaikki jakamisen arvoiset putkivahvistimien kytkentöihin liittyvät linkit/vinkit ovat myös tervetulleita. " Soittaa tunteella - tarvittaessa vähemmän " ....... soittotaitoa sekin. |
|
Kaksi eniten käyttämääni sivustoa ovat: http://www.ampbooks.com (katso erityisesti tutorials ja classic circuits) http://www.valvewizard.co.uk Lauluääni kuin perskarva - ohut ja epäpuhdas. |
|
Aika kattava: http://www.aikenamps.com/index.php/tech-info White men can't Monk |
|
Ja mainitsemisen arvoiset sivut, jotka olleet toiminassa jo 90 luvulla. http://www.ampage.org/ Nii onkii ... vai oliko sittenkään .. ja jos onkii , nii entäs sitten ... ja mitä se sulle kuuluu.. ja jos kuuluukin , niin syytön mä siihen oon. |
|
Tästä vähän spesiaalimpaa: erinomainen artikkelipari jossa käydään Laney Klippin toiminta mitaten läpi lohko lohkolta ja selvitellään vahvistinasteiden toimintapisteet ja vahvistukset. Kyllä tätä tutkimalla varmasti yleisemminkin periaatteet selviää. http://stevepedwards.com/wp/?p=5144 http://stevepedwards.com/wp/?p=5180 Harmi vaan että ensimmäinen osa ilmestyi juuri kun olin saanut oman vastaavan huoltourakan valmiiksi, jouduin selvittelemään samat itse =) |
|
Putkivahvarit ovat varsin simppeleitä ja erinomaisia eletroniikan harrastuskohteita noin yleisesti. Maailmalla on runsaasti lukuisia veppisaitteja joissa kuitenkin esitetään vähän tai vähän enemmän epämääräisiä tai kyseenalaisia sähköturvallisuuteen liittyviä ratkaisuja. Jopa kuvineen. Näihin kannattaa suhtautua hieman kriittisesti ja muistaa länsimaiset hyvät asennustavat ja oikeat metallikotelon maadoitukset, verkkosulakkeet ja se että verkkojohtojen repeytyessä irti se suojamaa lähtee viimeisenä. Laatikon pohjalta haalitusta johdoista kannattaa varmistua että ne tosiaan sitten kestävät eristeensä puolesta verkko- tai anodijännitteet, sekä mahdollisesti kuumuuden. Amerikaanojen veppikaupasta tilatussa rakennussarjassa tai Ebay-löydössä saattaa olla jotain eurooppalaiseen sähköverkkoon liittyvää epäsopivuutta, kuten verkkomuuntajan mitoitus 60Hz taajuudelle 230Vac ensiökäämistä huolimatta. Siinä vaiheessa kun se omatekoinen verkkösähköä syövä vehje herättää myös toisten kiinnostuksen ja vaihtaa omistajaa, varman päälle pelaava leikkaa verkkojohdon poikki tai ei anna mukaan verkkojohtoa, ja korostaa että "korjattavaksi ja varaosiksi". En tiedä mitä se todella käräjillä kuolemantuottamuskäsittelyssä vaikuttaa, mutta onpahan jotain ainakin yritetty. |
|
Liekö tuolla nyt sen suurempaa seksuaalista merkitystä, tuolla verkkojännitteen taajuudella muuntajan mitoitustekijänä. Oli sitten 50Hz tai 60Hz tai päinvastoin. Eikä sitäpaitsi ole miljoonalaatikostakaan vastaan vielä sellaista muovieristeistä johtoa tullut, jottei putkivahvarin jännitteitä kestäisi. Kirkasta en käytä, paitsi suurjännitekiskostoissa (400V..20kV). Eri juttu elektrolyyttikondensaattorien ja ehkä joidenkin kytkimien (auto-) kanssa, mutta se onkin jo eri juttu. Ja jos ei nykyiset muovieristeiset johtimet vahvistimen normaalilämpöjä kestä, on johdotus tehty väärin tai sitten on laitteessa vikaa. Toki varovainen on noilla verkko- ja putkivahvistimien toimintajännitteillä yleensä syytä olla. |
|
mosuri: Liekö tuolla nyt sen suurempaa seksuaalista merkitystä, tuolla verkkojännitteen taajuudella muuntajan mitoitustekijänä. Oli sitten 50Hz tai 60Hz tai päinvastoin. Onhan se tärkeä asia. Tiukasti 60Hz:lle mitoitetun ensiön induktanssi käy vähäksi 50Hz:llä ja tyhjäkäyntivirta kasvaa. Jos siitä saman pakan toisioista vedetään edelleen se nimellisvirta ulos, lämpenee käämit varmasti normaalia enemmän. Tosin jos ensiössä on 230 voltin tapitus, on mitoitus hyvin todennäköisesti myös sivistysmaiden verkkotaajuudelle. Emmä nyt sillä viisastele että jotain ois aina ja kaikkialla väärin, mutta minusta kuuluu olennaisena osana tähän kaivattuun teoriapuoleen myös katsaus mitoituksista, materiaaleista ja asennustavoista. |
Kefiiri 11.03.2014 19:59:43 (muokattu 11.03.2014 20:00:38) | |
|
Juhani_t: Onhan se tärkeä asia. On se. Joskus ajat sitten tuosta oli täällä juttua, ja tuo taajuuden ero muistaakseni vaikutti muuntajan lämpenemiseen enemmän kuin äkkiseltään luulisi. Näinhän edellisessä viestissä jo sanottiinkin... En ole musiikin asiantuntija. |
|
Aiheeseen liittyen tällaiseen törmäsin: http://www.biaspiste.fi/artikkelit/ … vahvistimen_suunnitteluprosessi.pdf |
|
Juhani_t: ...Tosin jos ensiössä on 230 voltin tapitus, on mitoitus hyvin todennäköisesti myös sivistysmaiden verkkotaajuudelle. Juurikin näin. 230V ensiössä on tuplamäärä kierroksia, eikä lepovirta pääse kasvamaan taajuuden muutoksen suhteessa. White men can't Monk |
|
Ihan uteliaisuudesta. Mites se menee toisinpäin eli jos käytän jenkkilaitetta alennusmuuntajalla, niin kärsiikö jenkkilaitteen muuntaja 50Hz taajuudesta? Lauluääni kuin perskarva - ohut ja epäpuhdas. |
|
uusiipe: Ihan uteliaisuudesta. Mites se menee toisinpäin eli jos käytän jenkkilaitetta alennusmuuntajalla, niin kärsiikö jenkkilaitteen muuntaja 50Hz taajuudesta? Se on varmasti se ongelmallisin tilanne. Muuntajan kannalta. Kuudenneksella kun laskee syöttöjännitettä, ei ainakaan muuntaja käryä :-) Tuossa on pari laskuesimerkkiäkin aiheesta -> http://www.electricaltechnology.org … erate-60hz-transformer-on-50hz.html Nii onkii ... vai oliko sittenkään .. ja jos onkii , nii entäs sitten ... ja mitä se sulle kuuluu.. ja jos kuuluukin , niin syytön mä siihen oon. |
|
uusiipe: Ihan uteliaisuudesta. Mites se menee toisinpäin eli jos käytän jenkkilaitetta alennusmuuntajalla, niin kärsiikö jenkkilaitteen muuntaja 50Hz taajuudesta? Itselläni on ollut kaksi jenkkisähkövahvistinta ja yksi -sähköpiano, ja jokainen on ollut irrallisen alennusmuuntajan perässä ennen virtalahteen modia ilman minkäänlaisia ongelmia. Enpä olisi huolissani. White men can't Monk |
|
uusiipe: Ihan uteliaisuudesta. Mites se menee toisinpäin eli jos käytän jenkkilaitetta alennusmuuntajalla, niin kärsiikö jenkkilaitteen muuntaja 50Hz taajuudesta? Tuolla rouvan karaåkekamoissa on joku ameriikansähköä syövä Digitech-multivatkain 230/115-muuntajan perässä. Kyllä se minusta kuuma on mutta onko se sitten yhtään sen enempi kuuma kuin ameriikan verkossa? Milläs vertaat? En jaksa nysvätä niin paljoa että taajuusmuuttajan perään sen kytkisin. Toistaiseksi toimii niin olkoon. |
|
http://www.diyguitarist.com/GuitarA … ps/Designing%20V-T%20Amplifiers.pdf Lauluääni kuin perskarva - ohut ja epäpuhdas. |
|
http://www.effectrode.com/blackbird … reamp/guitar-preamp-tone-explained/ Lauluääni kuin perskarva - ohut ja epäpuhdas. |
|
http://valvewizard1.webs.com/Common_Gain_Stage.pdf Lauluääni kuin perskarva - ohut ja epäpuhdas. |
|
http://oleate.free.fr/___/pong/Doc/ … r%E9pa/9.%20Tipe/Doc/tube_links.pdf Lauluääni kuin perskarva - ohut ja epäpuhdas. |
« edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
---|