Elektroniikka ja soitinrakennus ›

rrroope: tein viime vuonna pihlajasta kaulan jazzmasteriin. ensinnäkin, ihan älyttömän kaunista puuta. hieno raitakuvio. ...
 
Löytyiskö kuvia? Pihlaja on kyllä kaunista puuta. Itellä oli alunperin tarkoitus laittaa sitä kanneksi.

Lightning: Löytyiskö kuvia? Pihlaja on kyllä kaunista puuta. Itellä oli alunperin tarkoitus laittaa sitä kanneksi.
 
http://users.jyu.fi/~roiialle/neck.jpg

Minulla on myös terve epäilys kuusi- ja yleensäkin havupuukaulan toimivuudesta. Ja jos se kaula laminoidaan vaikka vanerikoon viiluista (vaikka vielä hiilikuitu joka väliin) niin onks siinä enää sillä kuusella mitään merkitystä..? (Fender tekee kyllä telerunkoja männystä, mutta kauloja mistään havupuusta en ole kuullut kokeillun.)
 
Mutta lehtipuupuolella taitaa olla mainitsematta omenapuu, kirsikka, päärynäpuu yms. - periaatteessa mikä tahansa kova ja keveä lehtipuu toimisi, vaikka orapihlaja jos löytää puukokoisena.
 
Äärimmäisen ratkaisevaa on kuitenkin kuivaus. Oliks se Nuutinen jolta paloi parikyt vuotta kuivuneita puita varastollinen..?
Ja nyt mennään mutuosastolle, tosin aika pitkällä kokemuksella. Pikakuivauksella (uuni tms.) ja hitaalla kuivumisella tulee eri lopputulos...
 
Mistä tommosia sitten saa? Yks kokeilun arvoinen juttu vois olla puuveneveistämöt, kitaran kokoiset palikat on siellä hukkatavaraa ja monilla on vanhaa puuta taaplattuna.

Moni puu ois varmaan kaulaan hyvä muuten, mutta se ei saisi elää enää kovasti kaulan valmistumisen jälkeen. vanhan koivuisen pirttikaluston olen muistaakseni lukenu käyneen hyvin tähän hommaan. Lämpökäsittelyllä saadaan myös vakaata tavaraa, tosin jäykkyys kärsii hieman.

Akustisten kitaroiden kannet tehdään kuusesta, koska se on siinä tarkoituksessa parhaiten soiva puu yhdeksässä tapauksessa kymmenestä. Suosituimpia ovat ulkomaiset kuuset ( sitkankuusi, alppikuusi jne.) koska ne ovat tiukkasyistä hitaasti kasvanutta puuta. Suomalaista puupeltokuusta ei voi verrata niihin soitinrakennuspuuna.
 
Viuluperheen soitinten kannet tehdään myös kuusesta, mutta kaulaan sitä ei ole ainakaan laajemmalti käytetty. Tiedä sitten onko kysymys ennakkoluuloista vai siitä, että kuusikaula on tutkittu ja huonoksi havaittu. Koivun käyttöön kaulapuuna monivuotinen soitinrakennuksen opettajani (yksi soitinrakentamestareista) on omaksunut hyvin kielteisen kannan; koivu ei kuulemma ikinä kokonaan lopeta täysin elämistään. Esim. Ruokangas on kuitenkin tehnyt loimukoivusta järkyttävän upeita (sähkärin) kansia.
 
Mitään uutta ei tietenkään ikinä keksitä ellei joku rohkea avaa tietä. Kaikki kunnia pyrkimyksille käyttää kotimaista puuta soitinten tekemiseen, asia kyllä kiinnostaa minuakin.

Suosituimpia ovat ulkomaiset kuuset ( sitkankuusi, alppikuusi jne.) koska ne ovat tiukkasyistä hitaasti kasvanutta puuta. Suomalaista puupeltokuusta ei voi verrata niihin soitinrakennuspuuna.
 
Olet muuten oikeassa mutta alppikuusi -nimistä puuta ei ainakaan ole olemassa kasvitieteellisenä lajikkeena. Eurooppalaiset kauppiaat vain markkinoivat hitaasti kylmissä oloissa kasvanutta puuta sillä nimikkeellä. Suomalainen metsäkuusi on lajina sama, kasvitieteelliseltä nimeltään Picea Abies. Meillä ei oikein ole isoja hitaasti kasvaneita puita joita saisi kaataa. Joko ne ovat talousmetsää jonka tarkoitus on vain kasvaa mahdollisimman nopeasti, ja vaikkapa sata vuotias puu lapin käsivarresta joka sinällään saattaisi olla oivaa tavaraaa tuppaa usein olemaan suojeltua ikimetsää.

Kyllähän koivusta on kitaran kauloja tehty, eikös se ole Nosoissakin ihan tyypillinen materiaali? Tarkkana vaan täytynee olla, että puu on suorasyistä ja vuosirenkailtaan tasalaatuista. Syyt kaulan poikkileikkauksessa joko tasan vaakaan tai pystyyn, niin ei kai sillä ole aihetta kauheasti vedellä kieroksi?
 
Muutaman basson- ja kitarankaulan olen aikoinaan koivusta kyhännyt, eikä niissä mitään pulmia ollut. Mutta varmaan ulkomaan vaahtera on elämisen suhteen riskittömämpää.