Aihe: Bendattujen nuottien sammuminen ja säädöt | 1 |
---|
|
Moni on varmasti edes joskus törmännyt tuohon ilmiöön, mistä usein ulkomaisilla foorumeilla näkee puhuttavan fretting out -nimityksellä. Eli bendaat nuottia, ja kieli ottaa kiinni nauhaan ja lakkaa soimasta. Toisinaan taas näkee joillakin soittajilla käytössä kauloja, joissa radiusta on 7.25 tai vieläkin kaarevampi ja silti bendit sujuu hyvin. Sitten taas kauppojen hyllyillä notkuu stratoja, joissa kielet on kolmen sentin korkeudella, mutta silti edes yhden sävelaskeleen bendit ei irtoa nuotin sammumatta. Kysymys kuuluukin noiden vintage speksien kaltaisten stratojen ja vastaavien kaulojen kanssa soittelevat: miten saatte säädettyä ne kielet alas ja silti bendaukset soimaan sammumatta mistä tahansa kohtaa kaulassa? Entä onko edes mahdollista, että 7.25 radiuksella saisi kielet melko alas, ja silti joka kohdasta otelautaa pistettyä sanotaanko noin puolentoista sävelaskeleen bendauksen nuotin sammumatta? 20% soittamista ja 80% muusikoiden.nettiä |
|
Alhainen (tai sanotaan vaikka soittokelpoinen) action on niin kovin venyvä käsite. Seiskalla ei saa kieliä kovin alas ilman että bendaus kärsii, jollei sitten kikkailla nauhoja keskeltä matalammaksi hiomalla. |
|
Olen tässä vuoden sisällä pajoittanut kolmea omaa Stratoa vintageradiuksella ( Fender USA, Tokai MIJ, palacaster). Palacaster soi puhtaasti heittämällä, Tokain kanssa joutui painimaan aika pitkään ja Fenkun kanssa savotta vielä kesken. Mittapenkissä tsekattuna kaikkien kaulat yhtä hyviä. Targettina olen pitänyt n. 2.3/1.8 actionia. Alemmaksi en tarvitse, enkä ainakaan paljoa ylemmäksi halua. Nyrkkisääntönä heittäisin, että isosti bendailevan kannattaa lähtökohtaisesti katsella kitaroita isommalla radiuksella. Ainakin ne on helpompia/anteeksiantavampia säädettäviä, eikä nauhojen kanssa tarvita compoundhiontoja tms kikkailuja. Fretting out-ilmiöön törmää aika usein 7,25rad kitaroissa. Nauhahionnalla siitä kyllä pääsee eroon, joskus töitä joutuu vaan tekemään pirusti. |
|
Onko 7.25" radiuksesta mitään hyötyä? Meinaan kun les paulissakin on isompi radius vintageimmillaankin. Haista jätkä vittu ja mee veivaa Volgaas. |
|
Bosambo: Nyrkkisääntönä heittäisin, että isosti bendailevan kannattaa lähtökohtaisesti katsella kitaroita isommalla radiuksella. Tolle plussa. Vaikka kuinka "tykkäis" vintageradiuksesta niin jos se ei toimi omalla soittotyylillä niin ei vaan toimi. Mutta jos on ihan pakko niin: Perusongelma (lue: 7.5" ominaisuus) useimmiten on yläE:n ja B:n tukehtuminen bendeissä. Tallapalat seuraa radiusta -> kieli venytetään kaulan keskelle -> tallapala on sille kaulan keskikohdalle liian matalalla. Jos kaikki perusasiat (kaulan suoruus, nauhojen tasaisuus, relief...) on äärimmäisen hyvässä kunnossa niin ei oikeastaan ole kuin pari vaihtoehtoa: nostaa actionia noilla kielillä tai hioa nauhoja matalammaksi noin 14 nauhasta alkaen. |
|
Pienemmän radiuksen etuna on lähinnä vain alanauhojen sointuotteiden mukavemmuus. Muuten se on käytössä vähän sellainen T-Ford. Compound radius on hyvä keksintö, 10"-16" on asiallinen ja joku 8"-10" vielä menis vallan mainiosti. |
|
^^ Itse taas en välitä "lattanoista" otelaudoista juuri ollenkaan, vaan 9 alkaa olemaan 'suurin sallittu'. Pienempi radius vaan yksinkertaisesti sopii paremmin käteen ja soittotyyliin. Taitaa hyödyt olla ennemmin makuasioita kuin varsinaisia absoluuttisia totuuksia... Gyl sunkka maar oikke met trasikoittim bisi Vanha Rauma iha vaa aikanguluks. |
|
antnis: Pienemmän radiuksen etuna on lähinnä vain alanauhojen sointuotteiden mukavemmuus. Muuten se on käytössä vähän sellainen T-Ford. Compound radius on hyvä keksintö, 10"-16" on asiallinen ja joku 8"-10" vielä menis vallan mainiosti. Kyllä nämä ovat ihan soittotyyli/-asento/anatomia-ksymyksiä. Itse soitan parhaiten 9.5-radius Fendereillä, myös soolot. Ja piste. |
|
Mulla lespassa 12" radius toimii mainiosti. Stratossa taas 7,25" se namukkain, johtui sitten pitemmästä skaalasta tahi pelkästään korvien välistä, samapa tuo. On tullut lättänöitäkin kokeiltua, mutta jotenkin ei vaan tunnu Stratossa oikealta. |
|
GiovanniDiRondo: Kyllä nämä ovat ihan soittotyyli/-asento/anatomia-ksymyksiä. Itse soitan parhaiten 9.5-radius Fendereillä, myös soolot. Ja piste. No 9.5 on ihan jees ja tuo mainitsemani 8-10 on vain hienosäätöä siihen. |
|
Itsehän tykkään Gibsonini litteänä ja Fenderini 9,5" radiuksella, 7,5":kin on ihan kiva. Tosi olennainen osa kitaran fiilistä ja esim. stratot tuntuu mun mielestä ihan kamalalta lapasessa litteällä otelaudalla. Mieluummin kyllä myisin munuaisenikin kun muuttaisin SG:ni radiusta kurvikkaammaksi. Kun kissat on hiiriä, mummot hyppii pöydillä. |
|
Itse tykkään taas sinä 16"-17" tienoilla olevasta radiuksesta otelaudassa. Sopii tassuun ku valettu. Toisaalta taas kyllähän pienemmällä radiuksella olevilla otelaudoilla on hauskaa rämpytellä sointuja. I am therefore leaving immediately for Nepal, where I intend to live as a goat.
goatpit.weebly.com |
|
Decadetroll: Itse tykkään taas sinä 16"-17" tienoilla olevasta radiuksesta otelaudassa. Sopii tassuun ku valettu. Toisaalta taas kyllähän pienemmällä radiuksella olevilla otelaudoilla on hauskaa rämpytellä sointuja. No sointuja helpottamaan se radius kai on alkujaan keksittykin. Itse en ole hirmu bendailija niin pienet radiukset on toimineet (tai ainakin se fenderin 9 ja puolituumainen). Gibsonissa ka Carvinissa on sitten isompi radius ja ihan hyviltä nekin tuntuu. Oliskohan se vähän niin, että komppikitaristille (huom kapeasti ja kärjistetysti tulkiten) sopii pieni radius ja pienet nauhat ja soolokitaristille taas suuri radius ja suuret nauhat. Ei onni tule ostamalla. Onni tulee soittaen ja lauluja tehden |
|
73nd3r: Tolle plussa. Vaikka kuinka "tykkäis" vintageradiuksesta niin jos se ei toimi omalla soittotyylillä niin ei vaan toimi. Mutta jos on ihan pakko niin: Perusongelma (lue: 7.5" ominaisuus) useimmiten on yläE:n ja B:n tukehtuminen bendeissä. Tallapalat seuraa radiusta -> kieli venytetään kaulan keskelle -> tallapala on sille kaulan keskikohdalle liian matalalla. Jos kaikki perusasiat (kaulan suoruus, nauhojen tasaisuus, relief...) on äärimmäisen hyvässä kunnossa niin ei oikeastaan ole kuin pari vaihtoehtoa: nostaa actionia noilla kielillä tai hioa nauhoja matalammaksi noin 14 nauhasta alkaen. Kannattaa kokeilla tallassa isompaa radiusta kuin otelaudassa. Dan Erlewinen kirjoista käy ilmi, että monet vintage-stratoilla soittavat isot pojat säädättävät kitaransa näin. |
|
antnis: Pienemmän radiuksen etuna on lähinnä vain alanauhojen sointuotteiden mukavemmuus. Muuten se on käytössä vähän sellainen T-Ford. Compound radius on hyvä keksintö, 10"-16" on asiallinen ja joku 8"-10" vielä menis vallan mainiosti. Nykyään jopa Gibsonilla ja Fenderillä on joitakin malleja, joissa on compound radius. Esim. Fender Stratocaster Vintage Hot Rod:ssa radius on 7.25"-12": http://www.fender.com/en-FI/guitars … aster-maple-fingerboard-fiesta-red/ D'oh! |
« edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
---|