Kitarat: kitarakamat ›

kimurantti1: Noh, mistä mä lähtisin.. :-) En todellakaan väitä/kuvittele että tää meikäläisenkään lähestymistapa on mikään ultimaattinen totuus tässä asiassa, mutta jotkut neuvot tässä ketjussa (no offence kenellekään tietylle kirjoittajalle) on musta aika dädää eivätkä todellakaan vie sua lähemmäksi näiden kahden tapetilla olevan soittajan soundeja. Tässä nyt mun ajatuksia.
 
Mitä tulee vermeisiin, niin Joe Bonamassan soundi on siitä helppo tavoiteltava, että YouTubesta löytyy tuhat ja yksi rig rundownia ja haastattelua, joissa se selittää hyvinkin yksityiskohtaisesti kamoistaan, soundistaan ja mikä siinä on olennaista. Jos et oo niitä selaillut, niin kantsii käyttää joku ilta niiden tsekkaamiseen. Jos sulla kerran on LP Burstbuckereilla, niin ihan turha lähteä mikkejä vaihtamaan. Bonamassan itselleen suunnittelemassa nimikkomallissakin on Burstbuckerit, siispä ne on varmasti asianmukaiset mikit tähän kyseiseen soundiin. Jos oot katsellut Bonamassan livepätkiä tai haastatteluja, niin huomionarvoista on, että useinkaan sillä ei ole kitarassa volume ja tone täysillä, vaan niiden kanssa pelataan koko ajan.
 
Otetaan vaikka esimerkiksi toi Wildwood Guitarsin pätkä, joka on ihan hyvä esimerkki Bonamassan tyylistä ja soundista. Sehän on aivan herraa itseään, vaikka kitarasta eteenpäin käytössä on aivan muut kamppeet kuin mitä keikoilla. Videon combo näyttää kovasti ja on 95% varmuudella Fenkun Hot Rod Deluxe - 40 wattinen laite, ei siis suinkaan mikään makkarivahvistin. Niin kuin huomaat, volumea näkyy olevan sen verran, että tyypit pystyy videolla normaalisti juttelemaan, eli sen vahvistimen pääte ei todellakaan ole ruvella. Voit siis ihan huoletta musta unohtaa noi 5 wattiset lunchbox-vahvistimet ja keinokuormat. Se sun Deluxe Reverb on hyvin saman henkinen peli kuin toi HRD, niin että jos ton kyseisen videon soundi kelpasi, niin ei sun välttämättä tarvi vahvistinkaupoille lähteä. En tiedä onko videolla jotain pedaalia välissä, todennäköisesti on, mutta kyllä ton tyyppisen soundin useammasta kuin yhdestä pedaalista saa.
 
Kantsii myös huomata, että tosi harvoin Bonamassa soittaa täysin kuivalla soundilla, tossa ko. videopätkässäkin on aika reilusti kaikua. Kaiku on todennäköisesti sen Hot Rod Deluxen sisäänrakennettu kaiku, sulta löytyy samanlainen ja itse asiassa vähän parempikin siitä Deluxe Reverbistä. Niin kuin aiemmassa viestissäni sanoin (ja tän voit tarkistaa myös niiltä miljoonalta kamavideolta), Bonamassalla on livenä yleensä stereosetuppi, joissa toisella puolella on Dumble-henkinen vahvistin ja toisella puolella Marshall. Marshallissa on pieni delay (se peruksien perus Boss DD-5) ja Dumblessa kaiku. Deluxe Reverbissä itsessään on se kaiku, tarvit vaan jonkun digidelayn. Jos haluat stereosetupin kasata, niin se ei ole läheskään niin vaikeaa tai monimutkaista kuin jotkut luulee. Tarvitset kaksi vahvistinta ja boksin, jolla jaat signaalin. Kyseisessä boksissa ominaisuuksina tarvisi olla erotetut lähdöt ja vaiheenkääntö, esim. Lehlen P-Split on tällainen. Kuitenkin jos palataan tohon Wildwood Guitarsin videoon, niin ei siinä mitään stereotsydeemiä ole käytössä, ja ihan itseltään Joe kuulostaa. Riippuu vaan kuinka pitkälle oot valmis menemään.
 
Tää saattaa olla aivan tuskallisen itsestäänselvää, mutta sanon silti. Ylivoimaisesti suurin osa Bonamassan soundista on sen soittotavassa. Kantsii plokkailla ja tutkia varsinkin noita pentatonisia syheröitä mitä se tuollakin videolla vetää. Myöskin venytyksiä, mistä äänistä mihinkin venytetään, ja vibratoa. Time, rytminen fraseeraus ja dynamiikka on myös todella isossa roolissa. Nää samat lätinät pätee toki Robben Fordiin. Jos palataan vielä kamoihin, niin tässä mun vinkkejä. Kaikkia yhdistää se, että ne on aika halpoja.
 
- Kantsii nostaa vahvistin lattialta telineelle ja laittaa vielä vaikka telineen alle viikattu pyyhe. Näin voit vähän auttaa sitä, ettei soitto kuulu ainakaan lattian kautta niin tehokkaasti alakertaan. Älä kuitenkaan nosta vahvistinta liian korkealle, ettet joudu kuuntelemaan suoraan elementistä tulevaa yläkeskiäänipiikkiä - juuri sen piikin hävittämiseen ne Bonamassan keikoilla nähtävät pleksit kaappien edessä on.
 
- Elementin vaihto on ylivoimaisesti tehokkain yksittäinen tapa muuttaa vahvistimen soundia. 3db lasku elementin herkkyydessä vastaa vahvistintehon puolitusta. Siispä jos sitä vahvaria tarvii saada kerrostalossa auki eikä tarvi miettiä äänenvoimakkuutta bändisoiton kantilta, niin epäherkempi elementti puolustaa paikkaansa. Elementin vaihto on helppo ja nopea prokkis jos kolvi pysyy kädessä. Se on mun mielestäni myös soundin kannalta paljon parempi vaihtoehto kuin keinokuorma.
 
- Osta käytettynä vaika mnetin torilta muutama säröpedaali testiin. Kokeilet niitä aikasi ja myyt eteenpäin purkit, jotka miellytti vähiten. Robben Fordin luottopedaali on pitkään ollut Hermida Audion Zendrive, jonka on ainakin tarkoitus jäljitellä Dumble-soundia. Iso osa noista Dumble-henkisistä pedaaleista on jonkun sortin pikkupajoilta, niin että hintaa on vähän enemmän kuin perus Bosseilla, mutta kyllä näitäkin käytettynä pyörii. Mulla on itselläni Okko Diablo Gain+, joka ei varsinaisesti ole D-pedaali, mutta oon siitä saanut tuon suuntaista soundia pihalle. Sitten noita Marshall-In-A-Box -henkeen tehtyjä säröpedaalejahan on markkinat täynnä ja vaikka missä hintaluokissa. Niitä oon kokeillut useamman ja toistaiseksi ylivoimainen voittaja on omissa testeissä ollut Carl Martin Single-Channel Plexitone, mikä onkin mulla juuri nyt eniten käytössä. Pedaalissa on tosin aika paljon säröä ja napakka soundi, mutta niin on siinä Bonamassan Silver Jubileessakin, ja tästä päästäänkin niiden volume- ja tone-hanikoiden vääntelyyn.
 
Tiedän että nää jutut ei ole ihan sitä mitä kysyit, mutta jos tarkoituksena ei ole vaan ostaa uutta kamaa vaan oikeasti päästä lähemmäs Bonamassan soundia, niin tää on mun näkemys aiheesta. Väitän että oikean tapainen säröpedaali, volume- ja tone-potikoiden käyttö, maltillinen kaiku + delay ja ennen kaikkea ton soittotavan tutkiminen vie sut halvimmalla ja lähimmäs noita tavoittelemiasi soundeja.
 
Kiitos tästä.
Mahtava kirjotus, mahtavia vinkkejä!
 
Luuletko että olisi aivan älytön yhdistelmä Deluxe + Hot Rod Deluxe?
Vai olisko jotain muuta ideaa, mikäli haetaan stereosetuppia?
 
Tällä hetkellä mulla on pedaaleina käytössä DD-5, Bossin Chorus, JB FET Drive ja Suhr Riot (menossa myyntiin). Suhrista olisin valmis luopumaan ja jonkin Dumble henkisen polkimen hommaisin tilalle. Zendrivestä kuullut/kuunnellut paljon hyvää palautetta ja hyviä pätkiä. Suaattaapi olla että käännyn sen puoleen :)

-Wildchild-: Miksi ajaa ladalla kun voi ajaa esim. mersulla?
Eli miksi kotisoitossa soundien EI pitäisi olla kohdillaan, siellä yleensä tekninen/motivoiva treenaaminen tapahtuu. Ja ainakin minua motivoi entistä enemmän jos soundit on kohdillaan :) Eli Mirco Cubet voi minun puolesta unohtaa.
 
Tätä olen itsekin aina ihmetellyt. Jos suurin osa soitosta tapahtuu kotona, niin miksei soundilla olisi niin väliä? Jos on treenit kerran viikossa ja (teoriassa) kuutena päivänä soittaa kotona, niin eikö se kotisoundi ole itseasiassa tärkeämpi kuin treenissoundi?
 
Toinen outous on, ettei voi ostaa hyviä kamoja, koska ei ole ns. riittävän taitava. Moniko miettii autoa ostaessa, että en voi ostaa näin hyvää autoa, koska en ole riittävän hyvä kuski. Tai hellaa ostaessa testaa ensin kokkaustaidot ja sitten hella sen mukaan...
 
Ja itse asiasta. Hot Rod Dlx on kait todella äänekäs vahvistin. Ainakin Blues Deluxe oli. Mutta asiaa auttaa jonkin verran, jos V1:seen laittaa 12AX7 etuputken tilalle 12AY7:n. Soundi ei juurikaan muutu, mutta volumesta tulee äänenpaineen vähentyessä paljon käyttökelpoisempi. Tosin särön määrä pienenee myös jonkin verran. Huhut väittävät, että asia olisi korjattavissa myös potikoiden vaihdolla, mutta todellisuudessa näin ei ole, vaan 'vika' on kytkisessä. Näin on siis todennut arvostettu ja asioista perillä oleva vahvistinkorjaaja.

Löysin tällaisen pedaalin:
 
http://www.simbletone.com
 
Ja videolla Lerche esittelee pedaalia:
 
http://www.youtube.com/watch?v=pJ1u8oTSuyY
 
Mainostetaan Dumble henkisenä pedaalina?
Minkä hintaiseksi mahtaa pedaali tulla?

Eli joku blues jr ja pedaaleja voisi olla se "paras" ratkaisu kotisoitteluun (Blues -> 70's Rock)?

Mistä tilata Zendrive pedaali?
Valmistus nähtävästi siirtynyt Lovepedaalille?
 
Kannattaako tilata jenkeistä, miten tullit + rahdit?
Onko jotain lähempää paikkaa josta kannattaisi tilata (EU:n sisällä), että välttäisi tullit ja järjettömät rahtikulut.

-Wildchild-: Löysin tällaisen pedaalin:
 
http://www.simbletone.com
 
Ja videolla Lerche esittelee pedaalia:
 
http://www.youtube.com/watch?v=pJ1u8oTSuyY
 
Mainostetaan Dumble henkisenä pedaalina?
Minkä hintaiseksi mahtaa pedaali tulla?
 
Näyttääpi olevan tulossa vasta kesäkuun alussa..
Mad Professorin valmistama, aikaisemmin valmistettiin Triodipajalla..
Jotkut suomalaiset muusikot saaneet käsiinsä jo kyseiset pedaalit Lerche, Hynninen..
 
Mitä luulette hinnan olevan? 200-300€?

Menee hieman offtopic...
 
Deluxeen tulossa putkiremppa, onko ehdotuksia mitä kannattaa laittaa tilalle?
Vai laitanko samat kuin tehtaalta tullessa?
 
Itse en eri putkista ole hirveen tietoinen.

Zendrivestä on kloonejakin joita voi metsästää, itelläni on tällainen http://www.ebay.co.uk/itm/251415981 … NX:IT&_trksid=p3984.m1497.l2649

Anteeks jos kaappaan ketjua, mutta tajunnanvirtasella mennään.
 
Idea pienestä putkarista jolla voi perhettä häiritsemättä soitella hyvillä soundeilla ja ihan aidolla putkisäröllä on GASittanut jo aika kauan. Sitte kun kuuntelee ja lukee ja kuuntelee, niin(yleistettynä) kaikki pienet putkarit saa aika vaffasti negatiivista palautetta soundista, ja forumpravda ympäri maailman on että 1W on jo äärettömän kovan volyymin teho.
 
No, seuraava idea on vaikka Fenkun Mustang Mini, tai Voxin vastaava mallintava (MicroCube on jo perheessä). Mutku taas ne soundit...
 
Viime aikojen GAS on sit Ibanezin TSA5TRV - olis tuubiscriimeri ja reverbi valmiina. Mutta puuttuu tehonpuolitus, keinokuorma tai VVR (mastervola on), ja katosi jo Tomppakaupan listalta jossa oli tulossa maaliskuussa minusta äärimmäisen halvalla 315-hintalapulla, + posti.
 
Ja taas pohdintaa sormi suussa. Ja tämä ketjukin sitte käskee tykittämään isoilla wateilla ja 48 tuuman (4x12) kaapilla...

73nd3r: Ja taas pohdintaa sormi suussa. Ja tämä ketjukin sitte käskee tykittämään isoilla wateilla ja 48 tuuman (4x12) kaapilla...
 
No ei käske, ei todellakaan:)
 
Mun pointti on, että kotisoittelu onnistuu myös järeillä kamoilla kun käytetään laadukasta keinokuormaa. Jos on siis unelma isoista kamoista, niin siitä unelmasta ei tarvitse luopua sen takia, että soittaisi niillä lähinnä tai jopa ainostaan kotona.
 
Mitä soundiin tulee, niin nuo monet pikkupelit ovat varmasti hyviä ja jopa "yllättävän hyviä"- niin kuin tuo oma Voxin Lil' Nightrainikin (etenkin kun vaihdoin laadukkaammat putket) - mutta ero isompiin on mielestäni kuitenkin selkeä. Toisaalta, isot kamat ovat myös kalliit, vievät paljon tilaa ja sähköä.
 
Ehkä tässäkin jokin kompromissi olisi ideaali (sillä missihän se on kompromissikin;).
 
Vaikka joku 15 wattinen putkari, se laadukas keinokuorma ja 1x12" kaappi tai pienempikin jos kokeilemalla löytyy sellainen, joka itseä miellyttää. Pienen kaapin voi nostaa korkeammalle ja jos haluaa jotain tilan tunnetta kaiuilla ja delaylla, niin sitten toinen just samanlainen kaappi kaveriksi toiselle puolelle.
 
Viime yön kokeiluni, joista kerroin edellä, edustivat juurikin tuollaista kompromissilinjaa. Jatkan ensi yönä samaista kokeilua vielä 1x12" kaapilla (Krankin REV Jr), kun multa kerran sellainenkin löytyy.
 
Kuitenkin soitan loppupeleissä mieluummin Dual Rectifierillä kuin Laney LC15R:llä: enemmän fiilistä, high gain soundit myös ilman pedaaliarmeijaa mutta löytyy myös kaikki muukin heleistä kliineistä alkaen. Tosin käytän säröpedaaleja mausteina kaikkien vahvistinten kanssa.
 
Isoissa vahvistimissa on usein myös paljon hyviä ominaisuuksia. Otetaan nyt vaikka jokin ENGL Powerball: kaksi jalkakytkimellä valittavissa olevaa erillistä mastervolumea, useampia kanavia, hyvä efektilooppi, monipuoliset säädöt, noise gate jne. jne. Jotkut eivät noita ominaisuuksia koe tarvitsevansa mutta jos kokee ja on ostamassa pienempää putkivahvistinta, niin on syytä kiinnittää huomiota siihen, että ainakin itselle tärkeimmät löytyvät ja että ne on toteutettu hyvin.
 
Mitä tulee high gain monstereihin, niin ainakin omistani parhaiten kotisoitteluun soveltuu juuri ENGL Powerball. Mielestäni se soundaa todella hyvälle myös todella hiljaa. Bonamasa-soundeihin soveltumiseen tai soveltumattomuuteen en ota kantaa:)
 
Ja se tärkein: mars musakauppaan kokeilemaan ja a j a n kanssa! Tosin keinokuormia niistä kokeiluhuoneista ei taida pahemmin löytyä? Siihen ratkaisu olisi sellainen, että ostaa keinokuorman ensin ja ottaa sen mukaan kokeilusessioihin. Minä siis liputan itsepintaisesti keinokuorman puolesta, jos vahvistintarjokkaassa sitä ei ole integroituna - niin kuin joissakin siis on.

Minusta tuo putkisärö -käsite on jotenkin lähtenyt lapasesta. Iso osa moderneista vahvistimista perustuu paljolti etuasteputkien tuottamaan särösaundiin ja se on ihan yhtä oikeaa putkisäröä, vaikka päättäriä ei rääkättäisikään. Ja monesti kuulostaa vielä hyvältä. Tuo 5-wattinen Ibanez voi olla erinomainen kotipeli. Siinä kun on tubescreameri jo sisässä niin tuskin sitä tarttee kovalle pistää. Ainakin mun 5W Blackstar kuulostaa aivan erinomaiselta puhevolumella jos siinä on TS edessä. Yksinään se nyt ei mikään ihmeellinen peli ole, mutta ei se kovallakaan sen ihmeellisemmältä kuulosta. Siispä kyse on makuasiasta kun tuostakin hirveän moni tykkää kovasti.
 
Jos se vahvistin on pakko saada täysille niin sitten yksi watti on jo ihan liikaa. Tietysti jos siihen eteen lyö pedaalia niin sittenhän siinä on transistorisäröä putkisärön kaverina.

73nd3r: Jatkokysymyksellä mennään:
Keinokuorma - VVR (niitähän on muillakin nimillä) - tehonpudottaja vahvistimessa (kuten Voxilla 4>1>1/4W).
 
Mikä, ja miksi just se?
 
Todennäköisesti jo selitetty 100 krt, joten kiitollisuutta linkistäkin.
 
Ai nii, nuo kaksi jälkimmäistä lienee mahdollista modauttaa (oma kolvaustaito ei riitä) esim. em. Ibaneziin. (Huomaako jostain että se GASittaa?)
 
VVR on vahvistimeen tehtävä kytkentä, joka vähentää tehoja ja sinällään eri asia kuin keinokuorma, jolla tarkoitetaan ulkoista laitetta, joka kuormittaa vahvistinta keinotekoisesti, kuten nimensäkin vihjaa. Mulla ei oo kokemusta kuormista, joten en valitettavasti osaa siinä jeesiä.

73nd3r: Jatkokysymyksellä mennään:
Keinokuorma - VVR (niitähän on muillakin nimillä) - tehonpudottaja vahvistimessa (kuten Voxilla 4>1>1/4W).
 
Mikä, ja miksi just se?
 
Todennäköisesti jo selitetty 100 krt, joten kiitollisuutta linkistäkin.
 
Ai nii, nuo kaksi jälkimmäistä lienee mahdollista modauttaa (oma kolvaustaito ei riitä) esim. em. Ibaneziin. (Huomaako jostain että se GASittaa?)
 
Edit: mulla nyt soundilliset vaatimukset ei ole ihan hirveitä, eli pedaalilautaa ei tarvi. Puhdas Fendersoundi, hiukka deltabluessäröä, Roy Buchananin ulina ja pienet Gilmourit Jack Whitehöystöllä piisaa.
 
VVR/Power Scale säätää vahvistimen putkien anodijännitteitä. Kun putken anodijännite pienenee, putki säröytyy nopeammin ja alkaa myös kompressoida signaalia enemmän. Eri jännitteiden skaalausvaihtoehdoilla voidaan vaikuttaa vahavarin eri asteiden säröytymiseen, eli skaalataanko pelkät pääteputket vai vaiheenkääntäjä ja pääteputket vai vahvistimen kaikki putket.
 
PPIMV=Post Phase Inverter Master Volume, eli suomeksi vaiheenkääntäjän jälkeinen master volume. Tällä saadaan myös vaiheenkääntäjä säröytymään pienemmällä äänenpaineella. Esim vanhoissa Marshalleissa juuri vaiheenkääntäjän särö on iso osa sitä marsu-särösaundia.
 
Keinokuorman avulla hukataan iso osa vahvistimen päätetehosta lämmöksi. Tällöin vahvarin pääte saadaan säröytymään pienemmällä äänenpaineella. Keinokuorma kuluttaa eniten em. vaihtoehdoista pääteputkia ja lyhentää niiden käyttöikää jos vahvistinta ajetaan pitkään täysillä keinokuorman avulla.

Myrkky Nuoli: Minusta tuo putkisärö -käsite on jotenkin lähtenyt lapasesta. Iso osa moderneista vahvistimista perustuu paljolti etuasteputkien tuottamaan särösaundiin ja se on ihan yhtä oikeaa putkisäröä, vaikka päättäriä ei rääkättäisikään.
 
Yksi mikä ei mielestäni sovellu kotisoitteluun, on Marshall JCM800 (mulla on 80-luvun 2203), sillä juuri siinä mielestäni myös ja etenkin päätettä pitää saada avattua todella reilusti, jotta se soundaisi juuri sille mille sen kuuluukin (ainahan voi käyttää rajusti pedaaleja mutta siinä tapauksessa melkein sama mikä putkivahvistin on kyseessä). Koska kyseessä on sen verran raju jyrä, niin siinä vaiheessa ainakin Kochin keinokuorma jo huutaa hoosiannaa ja sen flekti pyörii kuin viimeistä päivää. Hyvä puoli on se, että sinä vaiheessa Koch paitsi lämmittää soittotilan, niin sen päällä voi vaikka paistella muikkuja.
 
Joku ENGL Powerball taas tuntuu olevan täydellinen vastakohta. Tämä on nyt ihan puhdasta mutua eli samalla kysymys: onko pääteputkien tyyppi tässä se mikä ratkaisee, tai ainakin suurelta osin???
 
Olen päätynyt tälaiseen mutu-olettamaan siksi, että Mesan valmisteista mielestäni Recto toimii myös vähemmällä masterin avaamisella kun taas Stiletto ei niinkään hyvin. Mulla on Rectossa pääteputkina 6L6 ja Stiletossa EL34.

RaskasMielinen: Yksi mikä ei mielestäni sovellu kotisoitteluun, on Marshall JCM800 (mulla on 80-luvun 2203), sillä juuri siinä mielestäni myös ja etenkin päätettä pitää saada avattua todella reilusti, jotta se soundaisi juuri sille mille sen kuuluukin (ainahan voi käyttää rajusti pedaaleja mutta siinä tapauksessa melkein sama mikä putkivahvistin on kyseessä).
 
Pitää kutinsa, mulla oli myös 2203 ja sitä ei kyllä saanu henkiin järkevillä volumeilla vaikka miten tunki pedaaleja. Myin sen isoksi osaksi siitä syystä, että se kuulosti aivan hirveältä jos sitä ei soittanut naamansulatusvolumella.

Myrkky Nuoli: Pitää kutinsa, mulla oli myös 2203 ja sitä ei kyllä saanu henkiin järkevillä volumeilla vaikka miten tunki pedaaleja. Myin sen isoksi osaksi siitä syystä, että se kuulosti aivan hirveältä jos sitä ei soittanut naamansulatusvolumella.
 
Mä en myy koska omani on valkoinen = rock ;D
 
Täysin OT, sorry.

RaskasMielinen: Yksi mikä ei mielestäni sovellu kotisoitteluun, on Marshall JCM800 (mulla on 80-luvun 2203), sillä juuri siinä mielestäni myös ja etenkin päätettä pitää saada avattua todella reilusti, jotta se soundaisi juuri sille mille sen kuuluukin
 
Kevin O'Connor (London Power/Power Scaling 'godfather') sivuaa ilmiötä yhdessä TUT-kirjassaan: "Why some amps (with conventional master volumes) can sound thin at low master volume settings?".
 
Eli ilmiö pähkinänkuoressa, hiukan avattuna oleva masteri muodostaa vaiheenkääntäjää ennen olevan konkan kanssa klassisen RC-ylipäästösuotimen, joka vaimentaa rajataajuuden alla 6dB/oktaavi tahdilla, eli ei mikään ihan merkityksetön juttu. Mitä isommalle masteripotikkaa käännetään niin sen alemmas tämä ylipäästön raja-arvo siirtyy eli soundi tuhtiutuu. Mutta koska itse volapotikka on logaritminen niin raja-arvo laskee vola-asteikon alkupäässä hitaammin.
 
JCM800 täytttää juurikin ko. mastervolan suunnittelunerouden kriteerit. Esimerkkinä sen kytkis masterivola "1":llä antaisi suotimen raja-arvoksi 720Hz eli sieltä alamiddleistä alaspäin tuntuisi vajausta. Potikka puolivälissä "5":lla filtteröinti alkaisi 70Hz ja "9":llä 8Hz. Eli kitaroinnin perustaajuuksien skoopissa masteria pitäis tosiaan päästä avaamaan makkarisoittoa isommalle.
 
No ilmiön poisto, tai ainakin merkittävä lievennys, on niinkin simppeli kuin yksi 20c vastus konkan eteen sarjaan, joka siirtää ylipäästön raja-arvoskaalaa koko potikan matkalla alaspäin. Jos itsellä ois ko. loistelias rokkikone niin tämä olisi kyllä 'checked'.

juki: No ilmiön poisto, tai ainakin merkittävä lievennys, on niinkin simppeli kuin yksi 20c vastus konkan eteen sarjaan, joka siirtää ylipäästön raja-arvoskaalaa koko potikan matkalla alaspäin. Jos itsellä ois ko. loistelias rokkikone niin tämä olisi kyllä 'checked'.
 
KIITOS, KIITOS, KIITOS - tuli juuri asiaa UralTonelle tai jollekin muulle osaavalle pajalle:)

Nyt tuli kyllä harvinaisen hyödyllistä infoa. Hyvin tehty!