Studiotyöskentely ›

northern: Tässä muuten yksi levy jonka rumpusoundia olen kanssa ihmetellyt. Ambienssiahan tässä ei hirveästi ole kuultavissa, mutta snare on kyllä todella terävän kuulonen. Niissä äänityksissä mitkä mulla tullut vastaan on snare ollut aina semmosta kuminaa mitä joutunut todella rankalla kädellä EQ:ttamaan ja sitten rupeaa äkkiä peltien vuodot korostumaan.
https://www.youtube.com/watch?v=IU_JC0NCGkc
 
Michael Giles ja pari mikkii.

Spedemix: Ei kai sen PA:n ole (aivan) pakko olla mikään superhässäkkä. Täytyy muistaa, että pienimmälläkin pöntöllä meteliä tulee enemmän, kuin ilman minkäänlaista pönttöä. Pari kertaa mä olen saanut kohtalaisia tuloksia kevytjalkaisella rumpalilla ajamalla basarimikkiä rumpusetin taakse sijoitettuun lattiamonitoriin. Yleensä se monnari oli EQ:tettu siten, että sieltä tulee lähinnä just sitä todella matalaa botnea.
 
Ei ole pakko, tietenkään. Mutta vastasit itse; kohtalaisia tuloksia.
 
Toistan, totuuksia ei ole, mutta enemmän tehoa/kartiopinta-alaa suhteessa alempiin hertseihin = enemmän headroomia = enemmän pelivaraa. Itse kokeilin kerran pienellä klubisetillä tehostaa hardrock-settiä, kunnes tajusin että mutettamalla PA:n syötön, en huomannut yleissoundissa mitään eroa. Vasta kun tehoa siellä 67 hertsin "thump" -alueella on tarpeeksi, eron alkaa huomata.
 
Mutta joo, tässäkin voidaan eriyttää kaksi metodia, vahvistaa bassaria/snarea/tomeja setin takaa, jolloin overheadit kuulevat pöntöt voimakkaampana, tai ajaa PA:ta setistä erillään tilamikkeihin ja kompressoida tilaa. Molempi parempi, riippuen miten hyvin asiat tekee. Lähtökohtaisesti hyvä jos tilamikkien etäisyys rumpusetistä ja PA:sta on sama.
 
Toistona vielä ketjun alkuperäiseen kysymykseen; tilaprosessointi on todella suuressa roolissa, mitä tulee 80- ja 90-lukujen rockrumpusoundiin. Tietty tilaprosessorit ja geitatut kaiut tuo ominaissoundin em. aikakaudelle, mutta pääosin rumputilaan, sen sointiin, mikitykseen ja mahdolliseen PA:han on käytetty enemmän aikaa ja effortia mitä voisi kuvitella. Yksittäisen snare top-mikin ruuvauksella kun ei kauhean pitkälle päästä. Sitten vielä tulee aiemmin mainitut re-amp -systeemit, jossa snare ajetaan auxilla tilaan ja mikitetään, jolloin sen jälkisointia ja väriä voidaan käsitellä irrallaan muun setin vuodosta.
 
Andy Wallace tekee usein niin, että triggaa snaren, mutta käyttää samplen ulostuloa vain kaikujen ajamiseen. Tällöin kaiku ei kuule vuotoja, ja kaiun pituutta voi helpommin käsitellä ja/tai kompressoida/geitata. Tällä metodilla saadaan haluttu kaiutuksen diskantti, eikä eroa huomaa. Jos taas vertaa Queenin rumpusoundiin, yksi rumpusoundin ominaispiirteistä on nimenomaan haitsun vuoto snaremikkiin. Jos kuuntelee tarkkaan, niin haitsu on yliprosessoidun korostunut aina kun snare lyö, ja se johtuu geitatusta ja todella rankasti prosessoidusta snare top-kanavasta joka myös korostaa vieressä soivaa haitsua. Queenin tapauksessa, uskon, tämä on taiteellinen ratkaisu, jossa snaren iskun mukana tuotu korostunut haitsu tuo "raskautta" ja "lisägroovea" soittoon. Makuasioita.
 
https://www.youtube.com/watch?v=2pMM4iwC-ag
 
Tässä Somebody to love -biisissä kuulee hyvin ton haitsuvuodon. Aina kun snare lyö, kuuluu voimakas TSS, joka on suhteettoman kovaa verrattuna haitsun volaan ja soundiin muilla lyönneillä. Toki, rumpali korostaa haitsua vielä soittamalla sitä hitusen kovempaa ja avaamalla pedaalia hieman, mutta silti.

koopop: Tässä Somebody to love -biisissä kuulee hyvin ton haitsuvuodon. Aina kun snare lyö, kuuluu voimakas TSS, joka on suhteettoman kovaa verrattuna haitsun volaan ja soundiin muilla lyönneillä. Toki, rumpali korostaa haitsua vielä soittamalla sitä hitusen kovempaa ja avaamalla pedaalia hieman, mutta silti.
 
Taitaa suuri osa tulla Taylorin soittotyylistä, koska sama haitsulla aksentointi löytyy joka levyltä. Kuuluu ko. herran tyyliin, vähän samoin kuin Rollareiden rumpalin "missing stroke".
 
Sama haitsukikka siellä kulkee mukana monessakin biisissä, esimerkkinä nyt vaikka "Show must go on".

Groovi: Taitaa suuri osa tulla Taylorin soittotyylistä, koska sama haitsulla aksentointi löytyy joka levyltä. Kuuluu ko. herran tyyliin, vähän samoin kuin Rollareiden rumpalin "missing stroke".
 
Sama haitsukikka siellä kulkee mukana monessakin biisissä, esimerkkinä nyt vaikka "Show must go on".
 
Voi hyvin olla, ja varmasti onkin. Mutta win-win joka tapauksessa..

koopop: Voi hyvin olla, ja varmasti onkin. Mutta win-win joka tapauksessa..
 
Monihan sitä Taylorin haitsun avautumista on pitänyt lähinnä tahattomana tekniikkavirheenä... :)

Eipä ole vaikuttanut soittotapa levyn myyntiin. Ja kasarisoundiin tarvitaan lujakätinen rumpali eikä mitään kikkelipitsinnyplääjää.

studio:Ja kasarisoundiin tarvitaan lujakätinen rumpali eikä mitään kikkelipitsinnyplääjää.
 
Ja isoja rumpuja. Tosi syviä ja isoja. Suht paksut kalvot jeesaa kans, sekä voimassa että jälkisoinnissa.

Tuskin on ollut montaa mikkiä setissä, mutta mikkien asettelu ja setin asettelu huoneeseen on varmasti ollut sitäkin huolellisempaa.
 
Ehkäpä tässä suurin ero entisaikojen ja nykyajan äänittäjien välillä. Ennen on tosissaan panostettu siihen että se tila kuulostaa hyvältä ja nauhalle tarttuva materiaali olisi jo mahdollisimman hyvän kuuloista. Nykyään sit vedetään enempi sillain että rummut johonkin nurkkaan, mikit minne sattuu ja sit netistä kattellaan mimmoset plugarit pitäis ostaa että tulis hyvät soundit.
 
Tämmösiä juttuja toki hankala harjotella. Tarvis olla se tehdashalli ja 20 erilaista studiota millä testata 50 eri rumpusettiä, niin sit sitä ehkä alkais korva kuulemaan että mimmonen setti soi missä tilassa hyvin ja millasilla mikeillä.

northern: Nykyään sit vedetään enempi sillain että rummut johonkin nurkkaan, mikit minne sattuu ja sit netistä kattellaan mimmoset plugarit pitäis ostaa että tulis hyvät soundit.
 
Ai jaa? Missä tämmöstä?

80-luvulla raitamäärä oli myös paljon pienempi. Harvoilla oli isoja mankkoja. Otarin 24 yleistyi tuolloin. Tämä tietysti tarkoitti sitä että mikkimäärä täytyi olla järkevä, ja jokaisen mikin signaali oli yhtä tärkeä. Ne oli pakko asetella huolellisesti. Äänittäjät jotka tuhlaili kallista nauhatilaa, oli äkkiä työttömiä äänittäjiä.
 
90-luvulle mentäessä tiskit suureni ja nauhureita oli parhaimmillaan ketjussa useita, ja taas oli isompaa, vaikka haluttu snaresoundi muuttuikin geitattu virveli -muodin jälkeen.. Suurin SSL Hollywoodissa oli Guns and Rosesin Use Your Illusion -miksausten aikaan 1990, olisko +90 kanavaa ja neljä 24-raitaista synkattuna. Sitten, protools.
 
Van Halen on tainnut äänittää kaikki albuminsa Eddien kotipihalla olevassa 5150-studiossa. Siellä on vanha Neve, pari mankkaa ja pienehkö ja matala puuhuone rummuille. Alexin setti kuulosta todella rouhealta, ihailen kovasti levyjen oudohkoa rumpusoundia. Huone nimenomaan kuulostaa pieneltä vaikka soundi on iso. Jos vaikka vertaa Metallican Black-albumiin, jossa kuulemma tilamikkejä oli 22.

koopop: Van Halen on tainnut äänittää kaikki albuminsa Eddien kotipihalla olevassa 5150-studiossa. Siellä on vanha Neve, pari mankkaa ja pienehkö ja matala puuhuone rummuille. Alexin setti kuulosta todella rouhealta, ihailen kovasti levyjen oudohkoa rumpusoundia. Huone nimenomaan kuulostaa pieneltä vaikka soundi on iso.
 
Usein ne menestyneet ja hyvinä pidetyt levyt sisältävät juuri jotain omaperäistä ja aitoa, eikä niinkään geneeristä soundia jota käyttää 10000 muutakin bändiä. Van Halen on siitä hyvä esimerkki, että Alexin rumpusoundi ei ole mikään "paras" mahdollinen, mutta sen omaperäisen soundin tunnistaa heti.
 
Ajatusleikkinä voisi heittää, että mitäpä jos noihin VH:n rumpusoundeihin liimattaisiin Slaten samplet päälle, niin kuulostaisiko se musiikki enää Van Halenilta?

jannu: Ai jaa? Missä tämmöstä?
 
Edelleen mun otanta on aika pieni, mutta pari kertaa oon osallistunut johonkin miksauskilpailuun ja niissä on ollut kyllä suuria ongelmia rumpujen kanssa. Varmasti miksaajastakin paljon kiinni, mutta mun on vaikea uskoa että niistä raidoista mitä oon saanut käsiini sais kovinkaan jämäköitä hevirumpuja ilman triggereitä.

koopop: Van Halen on tainnut äänittää kaikki albuminsa Eddien kotipihalla olevassa 5150-studiossa.
 
Tais olla 1984 eka joka on äänitetty 5150ssa.

arppah8: Tais olla 1984 eka joka on äänitetty 5150ssa.
 
Ok, kiitos!