| Aihe: ToneRite "kitaratäristin"? | |
|---|
|
bimbi: No ni, ostat road worn kitaran, vaihat siihen robottivittimet ja päristät sen toneritellä auki.
Kutsut kaverit kylään ja kattelette kun röpöttää siinä seinällä itekseen, välillä virittimet nitkahtaa puolelt toiselle ja soundi on niiin auki. Sound worn ja road worn ja youtubesta bluussia. Ja kaljaa. Nyt nautitaan.
asia on juuri näin, halitaan
ps. sulla on pelkkää turhaa roinaa myynnissä
Kaikista löytyy ihana sielu, kun ihmiseen keskittyy. | |
Seba: Komppia täältä. skeptikko joutui soitin toisensa jälkeen toteamaan että kyllä se vaan toimii.
yllättäen pienin vaikutus oli akkariin, isoin lankkubassoon. Vähän tapauskohtaista, mutta jokaisesta huomasi kyllä niin selvän eron että ei mene psykoakustiikan piikkiin enää.
Ois ollut helppo dumata humpuukiksi kun ei oma laite ollut, mutta testien jälkeen taidan kyllä oman hommata.
Näin on. Vein 12-kielisen kokopuukantisen Takaminen, joka oli ollut edellisellä omistajalla vuosikausia laukussa soittamatta, Kitarapajalle ToneRite -käsittelyyn. 100 tuntia, 30 €. Kyllä auttoi, kitara soi nyt selvästi voimakkaammin ja avoimemmin. Halpa hinta suhteessa lopputulokseen. | |
hemmo: asia on juuri näin, halitaan
ps. sulla on pelkkää turhaa roinaa myynnissä
Siksi mä ne myynkin, paitti Toneriten piän itellä, se laitto mun Sarcasterin soimaan ihan uudella tavalla.
Nyt valmis paketti vain plugin johto kiinni
Ja soittamaan. Upeat soundit! | |
Miksi en sano MITÄÄN kyseisestä vempeleestä? No siksi ettei ole omaa kokemusta moisesta laitteesta.Ylipäätään muiden mielipiteet,jos ei ole henkilökohtaista kokemusta,voi kyllä ohittaa surutta.Kuulopuheiden perusteella muodostetut mielipiteet voi jättää ihan omaan arvoonsa.Siinä vaiheessa kun joku voi pläjäyttää tiskiin kouriintuntuvan omakohtaisen kokemuksen jonkin asian tiimoilta kuuntelen kyllä mielelläni ja voi alkaa miettiä,josko se omakohtainen kokemus kannattaisi myös itse hankkia ja muodostaa sitten oman mielipiteensä asian tiimoilta.Herättää kyllä uteliaisuutta moinen vempeles,mutta toisaalta jää kyllä kitara ostamatta,jos se ei testihetkellä resonoi riittävän hyvin.Sinänsä jos 30€ tuo lisäsointia,eipä tuo kallis kokeilu ole.
"vaikka paska muuttuu tunkiossa mullaksi,takkapuut ei muutu tonewoodiksi pidemmälläkään vatkaamisella"
Että tällees!
-Jukka-setä
Vasta kun on valmis epäonnistumaan,on valmis onnistumaan. | |
K.Hill: Näin on. Vein 12-kielisen kokopuukantisen Takaminen, joka oli ollut edellisellä omistajalla vuosikausia laukussa soittamatta, Kitarapajalle ToneRite -käsittelyyn. 100 tuntia, 30 €. Kyllä auttoi, kitara soi nyt selvästi voimakkaammin ja avoimemmin. Halpa hinta suhteessa lopputulokseen.
Tuolla hinnalla kokeilisin itekin kyllä avoimin mielin!
Kun kissat on hiiriä, mummot hyppii pöydillä. |  PIM
13.02.2014 00:50:49 | |
|
K.Hill: Näin on. Vein 12-kielisen kokopuukantisen Takaminen, joka oli ollut edellisellä omistajalla vuosikausia laukussa soittamatta, Kitarapajalle ToneRite -käsittelyyn. 100 tuntia, 30 €. Kyllä auttoi, kitara soi nyt selvästi voimakkaammin ja avoimemmin. Halpa hinta suhteessa lopputulokseen.
Multa saa täältä Tampereelta Toneriten tolla hintaa viikoksi lainaan;) Siinä ajassa päräyttää yhden kitaran kunnolla tai pari vähän kevyemmin.
En tyytynyt tavanomaiseen. |  varakeef
13.02.2014 10:24:31 (muokattu 13.02.2014 10:24:41) | |
|
Ihmisen kuulomuisti on noin parin sekunnin mittainen. Kahden viikon päristämisen jälkeen mielikuva siitä, että sointi olisi parantunut on nimenomaan mielikuva, vaikka sointi olisikin tosiasiassa parantunut. (Parantuminen termin voi korvata muuttumisella).
Veikkaukseni on, että sokkotestissä joukko soittajia ei pystyisi puhdasta arvausta paremmin valitsemaan joukosta kitaroita niitä täristettyjä.
(Koejärjestely voisi olla vaikka sellainen, että soittajat rämpyttelevät päivän 20:tä täristämätöntä kitaraa, sen jälkee niistä täristettäisiin satunnaisotannalla puolet ja parin viikon jälkeen soittajat valitsisivat samoista kitaroista mielestään täristetyt.)
"Käytös siivo ja hillitty sopii lehmälle"
- Laura Latvala | PIM
13.02.2014 10:43:34 | |
|
varakeef: Ihmisen kuulomuisti on noin parin sekunnin mittainen. Kahden viikon päristämisen jälkeen mielikuva siitä, että sointi olisi parantunut on nimenomaan mielikuva, vaikka sointi olisikin tosiasiassa parantunut. (Parantuminen termin voi korvata muuttumisella).
Veikkaukseni on, että sokkotestissä joukko soittajia ei pystyisi puhdasta arvausta paremmin valitsemaan joukosta kitaroita niitä täristettyjä.
(Koejärjestely voisi olla vaikka sellainen, että soittajat rämpyttelevät päivän 20:tä täristämätöntä kitaraa, sen jälkee niistä täristettäisiin satunnaisotannalla puolet ja parin viikon jälkeen soittajat valitsisivat samoista kitaroista mielestään täristetyt.)
Tuossa koejärjestelyssä on se perustavaa laatua oleva vika, että siinä ei verrata samaan kitaraa ennen ja jälkeen käsittelyn. Olisiko ihan liian vaikeaa äänittää näytteet kitaran soinnista ennen ja jälkeen käsittelyn ja verrata niitä sitten toisiinsa vaikka nyt sitten sokkokuunteluna?
En tyytynyt tavanomaiseen. | |
PIM: Tuossa koejärjestelyssä on se perustavaa laatua oleva vika, että siinä ei verrata samaan kitaraa ennen ja jälkeen käsittelyn. Olisiko ihan liian vaikeaa äänittää näytteet kitaran soinnista ennen ja jälkeen käsittelyn ja verrata niitä sitten toisiinsa vaikka nyt sitten sokkokuunteluna?
Epäilemättä on vika. Ajattelin kyllä, että kaikki testi kitaristit tutustuisivat perusteellisesti samoihin kitaroihin niin ennen kuin jälkeenkin täristyksen. Voihan ne toki äänittääkin samassa yhteydessä. Se ei muuttane sitä, että ehkä havaittavien erojen osoittaminen on koejärjestelystä riippumatta kovin hankalaa.
(En siis ole mitään testiä aikeissa tehdä eikä sitä tehne kukaan muukaan. Subjektiivisia kokemuksia on vaikea mitata, mutta niillä on hyvä myydä. Kahdeksankymmentä prosenttia päivämeikkivoiteen käyttäjistäkin kokee aina tilanteensa parantuneen. )
"Käytös siivo ja hillitty sopii lehmälle"
- Laura Latvala | |
varakeef: Epäilemättä on vika. Ajattelin kyllä, että kaikki testi kitaristit tutustuisivat perusteellisesti samoihin kitaroihin niin ennen kuin jälkeenkin täristyksen. Voihan ne toki äänittääkin samassa yhteydessä. Se ei muuttane sitä, että ehkä havaittavien erojen osoittaminen on koejärjestelystä riippumatta kovin hankalaa.
(En siis ole mitään testiä aikeissa tehdä eikä sitä tehne kukaan muukaan. Subjektiivisia kokemuksia on vaikea mitata, mutta niillä on hyvä myydä. Kahdeksankymmentä prosenttia päivämeikkivoiteen käyttäjistäkin kokee aina tilanteensa parantuneen. )
Eräässä testissä testiryhmälle annettiin 5 erilaiset housut ja heidän piti pistää ne paremmuusjärjestykseen. Todellisuudessa kaikki olivat täysin identtisiä, mutta testaajat löysivät kuitenkin suuria eroja niistä. Joku oli 'selvästi parempi' kuin joku toinen. Lopuksi toki monet väittivät heti tienneensä, että ne olivat samanlaisia.
Itse teen päätelmiä subjektiivisten kuuntelukokemusten perusteella, mutta olen jo aikoja sitten myöntänyt, että niillä kokemuksilla ei ole mitään tekemistä faktojen tai todellisuuden kanssa. Riittää, että kuvittelen, sen uuden pedaalin olevan parempi, sinänsä on ihan sama, onko se oikeasti. Elämä helpottuu, kun suoraan myöntää, että kyse on enemmän omista kuvitelmista kuin faktoista.
Tähän säristimeen en ota kantaa, mutta mieli tekisi kokeilla...
Gyl sunkka maar oikke met trasikoittim bisi Vanha Rauma iha vaa aikanguluks. |  Seba
13.02.2014 11:59:37 | |
|
En tiedä muista, mutta kyllä mulla ainakin omista soittimista millä on tullut vuosia soitettua n hyvin vahva käsitys miten ne soi ja resonoi.
Noista mitä täryyttelin niin esim läpikaulainen öljytty tele ei selvästi 3 päivän jälkeen ollut muuttunut miksikään, ja kun sitä aiemmat oli parantunut siihen mennessä huimasti, luulisi placebovaikutuksella tuossakin jo korva luulleen sen parantuneen?
laitoin takas suristukseen ja unohdin sen pariksi päiväksi, jonka jälkeen testatessa se oli ihan eri laite.
ei varmasti kukaan mitään 20 eri random keppiä kokeilun jälkeen osaa verrata parin viikon jälkeen jostain kasasta, mutta jos on itselle läpikotaisin tuttu peli, eikä osaa sanoa onko muutosta vai ei, niin pitää melkoinen puurokorva olla kyllä.
Pum di pum pu pum di pum | |
Laulava Kylätohtori: Eräässä testissä testiryhmälle annettiin 5 erilaiset housut ja heidän piti pistää ne paremmuusjärjestykseen. Todellisuudessa kaikki olivat täysin identtisiä, mutta testaajat löysivät kuitenkin suuria eroja niistä. Joku oli 'selvästi parempi' kuin joku toinen. Lopuksi toki monet väittivät heti tienneensä, että ne olivat samanlaisia.
On saatu mitata housut hyvinkin tarkasti tuossa testissä että on saatu täysin identtiset.
Itse ostin taannoin farkut, samasta puljusta kerralla kahdet ulkoisesti täysin samanlaiset. Kummatkin on tosi jees mut ei ne täysin identtiset siitä huolimatta ole. Huomasin asian jo liikkeessä niitä sovittaessani.
Vähän sama kuin lykkäät kaksi samanlaista puulankkua pöydälle ja ihmettelet mitä eroa niillä on. Ei äkkiseltään välttämättä mitään mut tarkemmin kun katsot ja tunnustelet niin voi eroja löytyäkin.
Humina on mun särö ja feedback on mun laulaja. | |
Mistä näitä suristimia sit saa mahd. halvalla? Oon moista joskus ennenkin miettinyt ja jos kaikki kitarat ravistelen jossain liikkeessä läpi, niin niistä kertyy jo aika paljon enempi kuin laitteen hinta. | |
Guitarist-lehdessä oli männävuonna testissä ToneRite ja se toinen päristin. Asetelma oli muistaakseni 3 "identtistä" kitaraa (Yamaha teräskielinen), joista valittiin paras verrokiksi. Kahta päristettiin ensin jokin aika, jonka jälkeen oli välitestaus. Toisen päristysjakson jälkeen vaihdettiin kielet ja uusi testi.
Sellainen kuva jäi että vaikka tuloksia syntyi, niin arvostelijat ei nyt aivan hyppineet innosta. Ja ensin valittu suosikki pysyi lopussakin suosikkina. Ja sillä toisella päristetty kitara oli lopussa parempi kuin ToneRitellä käsitelty.
Pitää katsoa jos tuo vielä löytyisi.
Customer: I'd like a jazz metronome, please.
Shop guy: Jazz metronome?
Customer: Yeah, you know, the ones that only click on 2 and 4. | |
Sammo: Ja sillä toisella päristetty kitara oli lopussa parempi kuin ToneRitellä käsitelty.
Noin pieni otanta ei kuitenkaan kertone mitään laitteiden mahdollisesta paremmuusjärjestyksestä. Minkä niminen laitos muuten, mä en oo tietoinen mistään muusta vastaavasta? | |
Antti1: Noin pieni otanta ei kuitenkaan kertone mitään laitteiden mahdollisesta paremmuusjärjestyksestä. Minkä niminen laitos muuten, mä en oo tietoinen mistään muusta vastaavasta?
En muista, sori ... ja taisivat todeta että paremmuusjärjestys saattoi riippua kitarasta. Mä yritän etsiä se lehden tänään tai huomenna jos joku muu ei ehdi sitä ennen.
Customer: I'd like a jazz metronome, please.
Shop guy: Jazz metronome?
Customer: Yeah, you know, the ones that only click on 2 and 4. | |
varakeef: Ihmisen kuulomuisti on noin parin sekunnin mittainen. Kahden viikon päristämisen jälkeen mielikuva siitä, että sointi olisi parantunut on nimenomaan mielikuva, vaikka sointi olisikin tosiasiassa parantunut. (Parantuminen termin voi korvata muuttumisella).
Veikkaukseni on, että sokkotestissä joukko soittajia ei pystyisi puhdasta arvausta paremmin valitsemaan joukosta kitaroita niitä täristettyjä.
(Koejärjestely voisi olla vaikka sellainen, että soittajat rämpyttelevät päivän 20:tä täristämätöntä kitaraa, sen jälkee niistä täristettäisiin satunnaisotannalla puolet ja parin viikon jälkeen soittajat valitsisivat samoista kitaroista mielestään täristetyt.)
Veikkaat ja arvaat, mutta omakohtaista kokemusta ei ole. Kyllä tollanen sadan tunnin päristely muokkaa soitinta niin että se resonoi paremmin. Mitä tukkoisempi peli niin sitä selkeämpi ero. Soitappa 100 tuntia niin että laite resonoi hulluna. Ensinnäkään tuollaista resonanssia ei soittamalla saa aikaan ja vaikka saisikin niin siinä saa soittaa reilut kolme kuukautta joka päivä tunnin että saa saman tuntimäärän kasaan. Jos sulla on useampi keppi, puhumattakaan yli kymmenestä, niin vastaavaa soittomäärää ei saa aikaan millään.
vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen | Seba
13.02.2014 13:35:13 | |
|
Sammo: En muista, sori ... ja taisivat todeta että paremmuusjärjestys saattoi riippua kitarasta. Mä yritän etsiä se lehden tänään tai huomenna jos joku muu ei ehdi sitä ennen.
Eihän se huonosta kitarasta hyvää tee, ei se mikään taikalaatikko ole. Parantaa tiettyyn rajaan asti soittimen sointia. 2 identtistä kitaraa ei ole olemassakaan joilla voisi tehdä täysin kiistattoman vertailun.
Kuten ei myöskään identtisiä housujakaan ole. Tämänkin tietää jokainen joka on joskus kaupassa sovittanut kaksia "identtisiä" housuja.
Laitteen idea on soittaa auki soittimia. Tulos riippuu lähtökohdasta.
soitin jolla on joka päivä soitettu tunti pari viimeiset 20 vuotta tuskin on moksiskaan päristelystä, mutta tuollaiset tunti viikossa 3 vuotta valmistamisen jälkeen aukeaa aika komeasti.
Pum di pum pu pum di pum | |
Lainaatte jostain Kaalimadon ja pistätte sinne kielien ja bodyn väliin pärisemään vähintään sadaksi tunniksi. Jos ei kitara vielä siitä aukea niin Kaalimadolle löytyy vielä sen jälkeenkin käyttöä ja aukeaa joku muu.
Suomen Hiihtoliiton luvalla. Kaikki tekstissä mainitut henkilöt ovat fiktiivisiä ja kaikki yhtäläisyydet eläviin tai kuolleisiin henkilöihin ovat puhtaasti sattumanvaraisia. Laaditun tekstin valmistuksessa ei ole vahingoitettu eläimiä. |  Groke
13.02.2014 14:16:52 (muokattu 13.02.2014 14:18:20) | |
|
Seba: Laitteen idea on soittaa auki soittimia.
Mitä tuo "soittaa auki" tarkoittaa selkokielellä? Eli mikä aukenee? Mikä siinä puussa siis aivan fyysisesti muuttuu, aiheuttaen tuon eron? Eli onko siihen jotain järjellistä selitystä olemassa, kuten puun solurakenteen osittainen murtuminen, joka on mikroskoopilla vahvistettu tms.
Wanhat soittimet kuivuvat vuosien varrella, tiettyyn ympäristöstäkin riippuvaan rajaan saakka. Ja viuluissa sun muissa on senkin mukaan havaittu eroja, että onko puussa ollut - siis jo ennen sen puun kaatamista - jotain homekasvustoa tms., joka on muuttanut puun solurakennetta tavallista huokoisemmaksi tms.
Jos mikään ei fyysisesti muutu, niin sittenhän taitaa olla kyseessä puhtaasti psykoakustinen ilmiö. Eli silloinhan olisi kyse jostain samankaltaisesta laitteesta kuin High End -harrastajille myytävät kaiutinkaapelien "sisäänajon" suorittavat laitteet. Niissäkin kaikki mainostermit ovat äärimmäisen ympäripyöreitä ja epämääräisiä, eikä niitäkään haluta sokkona testata tai edes mitata. Koska niiden valmistajat tietävät kyllä tasan tarkkaan, että mistä on kyse. Eli rahasta.
Jos tuon ihmevibraattorin mainospuheet pitävät paikkansa, niin sitten on varmaankin jatkossa paljon entistä fiksumpaa ostaa joku halpa Harley Penttoni ja täristää se "auki". Sitten vielä kitarakaapelin alle legopalikat ja vielä Fen Shuin mukaisesti suuntaa vahvistimen, tähtikarttoja unohtamatta, niin johan alkaa homma toimia.
Kunhan vain on kengissä aina ne maasäteilyä estävät biomagneettiset reflektoripohjalliset, sekä ranteessa sellainen tasapainoa yms. parantava magneettinen ihmeranneke. Varmuuden vuoksi syö vielä niitä Tohtori Tolosen ihmepillereitä, niin johan pysyy soittotatsi kunnossa. Tai vähintääkin lompakko ohenee.
D'oh! | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
