| Aihe: Bassossa sointuja? | 1 |
|---|
|
Onko niin että vaikka bassolla soitetaan yksittäisiä säveliä niin siellä aina on joku sointu taustalla eli ne soitetut sävelet muodostavat soinnun? Olen huomannut että joissain biiseissä näin olisi mutta kysynkin että onko se yleistä bassolla soitettavissa kappaleissa että itseasiassa soitetaankin sointuja jotka rakentuvat yksittäisistä sävelistä eikä pelkkiä perussäveliä? Kannattaako siis opetella mahdollisimman hyvin soinnut jotta voi soittaa esim. pianonuottien sointumerkkien avulla? Pärjääkö hyvin kun hallitsee soinnut ja sen teorian että miten soinnut muodostuvat bassolla? |
 J.Nikkanen
02.02.2014 14:08:53 (muokattu 02.02.2014 14:10:05) | |
|
Jake24-25: Kannattaako siis opetella mahdollisimman hyvin soinnut jotta voi soittaa esim. pianonuottien sointumerkkien avulla? Pärjääkö hyvin kun hallitsee soinnut ja sen teorian että miten soinnut muodostuvat bassolla?
Sanoisin tähän että kyllä. Ja sitten pieniä mausteita sen mukaan mitä korva kertoo, eli voi ottaa säveliä sointujen ulkopuolelta jos vaan saundaa hyvältä.
edit: Tai siis näin minä asian ajattelen. Basson kanssa on tullut opeteltua asteikot ja soinnut ihan eri tavalla kuin kitaran kanssa, vaikka kitaran rämpytyksellä olen musahommelit aloittanut. No, kitaraa rämpytän edelleen, bassoa paikoitellen jopa soitan.
Bassoa, säröllä tai ilman. |
|
Bassoa soitetaan usein sointulapuista. On todella harvinaista että basson sävel ei ole joku soinnun sävelistä. Voihan bassolla sointujakin soittaa, ja soitetaan. Sointuun kun riittää 2 säveltä.
vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen |
|
hollstro: Bassoa soitetaan usein sointulapuista. On todella harvinaista että basson sävel ei ole joku soinnun sävelistä. Voihan bassolla sointujakin soittaa, ja soitetaan. Sointuun kun riittää 2 säveltä.
Ööh? Ei kai se nyt niin mahdottoman harvinaista ole että soitetaan bassolla hieman mausteisemmin kuin mitä sointu antaa myöden? Kromaattiset nousut/laskut tulee hetimmiten mieleen ja kolmisointuun voi koittaa tunkea jotakin muutakin kuin mitä soinnussa on, esim. pikainen kakkosessa käynti! Toki, tyylisidonnaistahan tämä, ei pysty soveltamaan ihan joka paikkaan eli jos saundaa hyvältä niin toimii. Sitten vasta voi miettiä että oliko sävel soinnun sisältä vaiko eikö.
Bassoa, säröllä tai ilman. |
|
J.Nikkanen: Ööh? Ei kai se nyt niin mahdottoman harvinaista ole että soitetaan bassolla hieman mausteisemmin kuin mitä sointu antaa myöden? Kromaattiset nousut/laskut tulee hetimmiten mieleen ja kolmisointuun voi koittaa tunkea jotakin muutakin kuin mitä soinnussa on, esim. pikainen kakkosessa käynti! Toki, tyylisidonnaistahan tämä, ei pysty soveltamaan ihan joka paikkaan eli jos saundaa hyvältä niin toimii. Sitten vasta voi miettiä että oliko sävel soinnun sisältä vaiko eikö.
Soinnun voi muodostaa niin monella tapaa vaikka 1.- 3.- 5. on tietysti se perinteisin. Mitä jatsimpaa meininkiä, niin muutkin sävelet tulevat kyseeseen. Seiskasoinnut yleisimmin, kutoset, ysit (pikainen kakkosessa käynti on sama kuin ysisointu) jne...
Mutta tosiaan joku walking bass tai siirtymät soinnusta toiseen bassolla voidaan tehdä muillakin kuin soinnun perussävelillä. Ehkä parempi olisi todeta että basson sävel on samassa sävellajissa kuin se sointu joka kulloinkin soitetaan ellei siten tarkotuksella soitella "riitasointuja"
vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen |
|
hollstro: Soinnun voi muodostaa niin monella tapaa vaikka 1.- 3.- 5. on tietysti se perinteisin. Mitä jatsimpaa meininkiä, niin muutkin sävelet tulevat kyseeseen. Seiskasoinnut yleisimmin, kutoset, ysit (pikainen kakkosessa käynti on sama kuin ysisointu) jne...
Joo, sama tuli itsellänikin mieleen.
Mutta tosiaan joku walking bass tai siirtymät soinnusta toiseen bassolla voidaan tehdä muillakin kuin soinnun perussävelillä. Ehkä parempi olisi todeta että basson sävel on samassa sävellajissa kuin se sointu joka kulloinkin soitetaan ellei siten tarkotuksella soitella "riitasointuja"
Pitkälti ainakin. Mutta, eikös kromaattisessa laskussa tai nousussa käydä "väärässä" sävelessä, joka sinänsä ei kuitenkaan kontekstissaan kuulosta väärältä? "Se on kyllä helevetin hyvä asia että sie oot pasisti etkä laulaja" - Karvamammutti
Kuuntelen tämmöistä |
|
Funkånaut: Pitkälti ainakin. Mutta, eikös kromaattisessa laskussa tai nousussa käydä "väärässä" sävelessä, joka sinänsä ei kuitenkaan kontekstissaan kuulosta väärältä?
No niinkuin edellinen bassomaikka mulle totesi, "Luota korviisi, jos se kuulostaa hyvältä niin homma toimii."
Parit härönuotithan antaa kivaa jännitystä bassolinjaan, olettaen että päästään maaliin niin että kuulijakin tajuaa. Itse diggailen (tietysti taas laji-/tyylisidonnaista) että linjan hienouden tajuaa pienellä viiveellä.
Bassoa, säröllä tai ilman. |
|
Pärjääkö hyvin kun hallitsee soinnut ja sen teorian että miten soinnut muodostuvat bassolla?
Tuo on keskeisimpiä osatekijöitä basson soitossa. Kun puhutaan soinnusta, tarkoitetaan harmoniaa. Biisissähän on rytmi, melodia ja harmonia. Sitten basson osalle tulee bassolinja (soinnun perussäveliä soitetaan) tai bassokulku (sisältää muitakin säveliä, kuin perussävelen). Soitettaessa bassokulkua sävelet jakaantuvat karkeasti kahteen ryhmään: soitettava sävel kuuluu sävellajiin/ei kuulu. Soinnuthan muodostuvat sävellajin sävelistä. Sitten tästä asia alkaa laajentua, mutta yritän pitää tämän nyt siinä näkökulmassa, mistä mielestäni alkuperäinen kysyjä asiaa alkoi miettiä. |
 EP
05.02.2014 18:19:53 (muokattu 05.02.2014 18:32:59) | |
|
Jake24-25:
.. Kannattaako siis opetella mahdollisimman hyvin soinnut jotta voi soittaa esim. pianonuottien sointumerkkien avulla? Pärjääkö hyvin kun hallitsee soinnut ja sen teorian että miten soinnut muodostuvat bassolla?
Sointuihin kuulumattomiakin säveliä toki soitetaan, mutta se kun jokin sointu soi niin
kannattaa ajatella niin, että tietää mitä säveliä ko. soinnussa soi ja tämä ihan riippumatta siitä mitä soitinta soittaa.
Sointujen muodostus on helpompaa ja luonnollisempaa niin kuin, että opettelee joidenkin otetaulukoiden tms. mukaan.
E: Pianonuoteista saa paljon enemmänkin irti kun pelkät soinnut, vaikkei niiden basso
sävelet useinkaan sellaisenaan sovi bassolla soitettaviksi. |
|
mie en tajua mitteen. mie soitan vaan. huonosti.
"Sometimes he throws in a bunch of fretless songs and I say "I don't have any fretless bass" and he say's "Go fuck yourself" - Chi Cheng RIP |
|
EP: E: Pianonuoteista saa paljon enemmänkin irti kun pelkät soinnut, vaikkei niiden basso
sävelet useinkaan sellaisenaan sovi bassolla soitettaviksi.
Eihän jossain toivelaulukirjatyyppisissä ratkaisuissa tietysti mitään varsinaista bassoarria ole tehty mutta kyllä siellä pianon bassoviivastolla on useinkin ihan järkevää materiaalia sovellettavaksi.
"Notice that the lead guitar is overdubbed. The two voices are parallel fifths apart. This creates an eerie, medieval sound. That's because they actually used a lot of open fifths back then." |
 KMT
06.02.2014 01:17:41 | |
|
Eräs kitara-opas mainitsi basso-urani alkaessa että terssin ja kvintin pitäisi myös bassonsoitossa osata, olin silloin että mitä hemputtia.
Näin 14 vuotta myöhemmin tajunnut sen, onhan se koko soiton idea ymmärtää että ollaanko mollissa vai duurissa, on eri asia soitella Cm Fm kuin C F, jos haluaa basson kuulostavan muulta kuin perusääni jumputukselta. Toki olen sitä koulukuntaa, joka enemmän vihaa jotain samaan suuntaan kulkevaa jumputusta, etenkin jos soitetaan pelkkää perussävel-terssi-kvintti. Mieluummin vedän kvinttiä 3.4 iskulle tai 3kvintti ja b7 tai 6 sävel (C:ssä Bb tai A) |
|
Kiitokset kaikille (ja myös tulevaisuudessa ketjuun mahdollisesti kirjoittaville) hyvistä ajatuksista asian tiimoilta! Nyt tiedän että olen oikealla tiellä bassonsoiton opiskelussa. |
|
Vessajono: Eihän jossain toivelaulukirjatyyppisissä ratkaisuissa tietysti mitään varsinaista bassoarria ole tehty mutta kyllä siellä pianon bassoviivastolla on useinkin ihan järkevää materiaalia sovellettavaksi.
Tuota kyllä komppaan. Joskus pitää vetää kitaran sointujen mukaan perussäveltä ja kvinttiä ja terssit riippuen onko sit mollia vai duuria. Joskus taas tuo toivekirjan bassolinja käy kuin käsi hanskaan. Sitten soitan sen mukaan. Ja joskus vedetään sit ihan tanssimusiikin mukaan perussäveltä jne. Harmonia ja rytmi, Rytmi ja harmonia. Ja biittiä sitten kun se on biittiä.
I like it! |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
