Kitarat: kitarakamat ›

En kehtaa avata uutta/turhaa topiikkia, joten kysynpä jälleen täällä.
 
Niinhän sitä vain tekisi mieli kokeilla ulkoista ekspressiopedaalia Bossin PS-6 Harmonistin kanssa. Mutta kun ne Rolandin omat spedut on vähän leluja ja muutenkin kolhoja.
 
Onko kellään kokemusta muista ekspressiopolkimista Bossin kanssa? Mesan palstalla mainittiin Dunlopin Volume X, joka kyllä vaikuttaisi kiinnostavalta. Mutta miten toiminee Bossin kanssa?
Onko muita vaihtoehtoja heittää?

antnis: Semmoinen pleximarsupedaali tarttis nyt saada. Miksi noita pitää olla niin monia, eihän niistä osaa valita.
 
Wampler Plextortion on oikein hyvä.
 
Raporttia Jaska Music Garagen tekemästä Phaseristä. Tämä on transparentein phaser mikä minulla on koskaan ollut. Nopeuden ja syvyyden säädöillä varustettu , erittäin hyvin säätöihin vastaava Phaser, joka ei muuta perussaundia ollenkaan, ainoastaan vatkaa.
Pitää kokeilla vielä eri virtalähteellä, pientä pohjakohinaa on kuultavissa.

jniska: Wampler Plextortion on oikein hyvä.
 
On, on, hyvä pedaali, itsellänikin on se. Mutta ei se kyllä Plexi-Marshallin emulointiin olisi mikään ykkösvalintani. Se on enemmänkin sellainen JCM 800/900 -soundimaailman imitoija, joka loistaa vähän isommalla säröllä - siihen se on suunniteltukin. Pienemmällä (Plexi-tason) särön määrällä sen ominaissoundi on vähän ohkainen ja munaton verrattuna aitoon tavaraan. Paremman "Plexi boksissa" emulaation pitäisi löytyä saman valmistajan Plexi Drivesta.
 
Itse kuitenkin suosin Bognerin Ecstasy Blueta tuohon tarkoitukseen. Lähtee tosi järisyttävät plexit sinisestä laatikosta. Kuten toiseen ketjuun jo kirjoitinkin, Plextortion jäi kauas taakse A/B-testissä kun plexi-soundeja tavoittelin.
 
Muita vaihtoehtoja löytyy säröpedaaliketjusta, jossa itsekin kyselin hyvän plexi-polkimen perään. Päädyin siis hankkimaan tuon Bognerin, enkä ole katunut hetkeäkään.

jniska: Wampler Plextortion on oikein hyvä.
 

 
Plextortionia on jo kehuttu, ja Plexi Drivestä saisin laadukkaan klooninkin sopivaan hintaan. Xotic SL Drive saapui myös viime viikolla, ja tässä vaiheessa alkaa ahdistamaan se, että kun en voi avata missään Deluxe Reverbiä yli puhevoimakkuuden, kuulostavat vähänkin gainikkaammat purkit surinalta. Täytynee viritellä tietskalle jotain tai sitten pitäytyä jazz-cleaneissa totaalisesti. Ärsyttävää.

thunderrocks: Laitetaan nyt tähänkin sama minkä ehdotin tuon toisen ketjun puolella: Rockett Animal (Custom Soundsilla löytyy hyllystä, hinta 199 €)
 
Tosin jos joudut soittamaan kotonasi kuiskausvolumella niin tuskin sellaista purkkia onkaan joka loihtii putkarista ulvovaa plexiä noilla äänenpainella. Siinä tapauksessa kehotan ostamaan kotiin Yamahan THR 5 /10. Sillä lähtee hienot säröt tosi pienellä ja yöaikaan voi vielä heittää kuulokkeet kiinni. Sillä mä vetelen kotona, ei tu naapurit tai vaimo silmille.
 
Jos haluat kokeilla Rockett Animalia niin multa löytyy sellainen treenikseltä Turussa.
 
Jep, onhan tuo ollut tiedossa jo pitemmän aikaa mutta aina sitä luulee että kaikki olisi yhtäkkiä toisin. Nuo Jammut olen kyllä noteerannut jo pitemmän aikaa, kun on joskus käynyt ostamassa jotain kitarakamaa kerrostaloissa asuvilta on sellainen nökättänyt yllättävän monessa hyllyssä.

Boss RV-3, onko kyseinen pedaali tavoittelemisen arvoinen?
 
Olisin päivittämässä Harley Benton DD2 -delayta hiukan parempaan, ja toisaalta reverbkin olisi ihan kiva, ainakin luulen niin. Tarjoaako RV-3 molemmat efektit "riittävän" laatuisina, vai onko se jonkinlainen kompromissipurnukka? Ostaako sitä enää vain keräilijät vai onko se nykypäivän mittapuilla yhä "toimiva" laite? Paljonkohan tuommoisesta "kannattaa" maksaa?
--
--
Mikäli tuota tuotannosta poistunutta RV3:sta ei kannata haikailla, niin seuraavaksi kymysys tap temposta: Mihin kyseistä ominaisuutta oikeasti tarvitaan? Jos tarkoitus on soitella lähinnä 80-luvun hard rockia (Kiss jne.) ja ehkä hiukkasen Metallicaakin, niin onko ominaisuus tarpeellinen? Haluaisin pitää pedaalien polkemiset ja säätelyt mahdollisimman vähissä ja delay saisi siten pysyä "vakioasetuksessa" soiton aikana. Näin ollen pähkäilen että hankkiako Boss DD-3 vai DD-7 ja kannattaako DD-7:n "ylimääräisistä" ominaisuuksista maksaa. Onko noiden versioiden perussoundissa ja -ominaisuuksissa tuon tap tempo:n lisäksi jotakin merkittävää eroa?

zedder: Boss RV-3, onko kyseinen pedaali tavoittelemisen arvoinen?
 
Olisin päivittämässä Harley Benton DD2 -delayta hiukan parempaan, ja toisaalta reverbkin olisi ihan kiva, ainakin luulen niin. Tarjoaako RV-3 molemmat efektit "riittävän" laatuisina, vai onko se jonkinlainen kompromissipurnukka? Ostaako sitä enää vain keräilijät vai onko se nykypäivän mittapuilla yhä "toimiva" laite? Paljonkohan tuommoisesta "kannattaa" maksaa?
--
--
Mikäli tuota tuotannosta poistunutta RV3:sta ei kannata haikailla, niin seuraavaksi kymysys tap temposta: Mihin kyseistä ominaisuutta oikeasti tarvitaan? Jos tarkoitus on soitella lähinnä 80-luvun hard rockia (Kiss jne.) ja ehkä hiukkasen Metallicaakin, niin onko ominaisuus tarpeellinen? Haluaisin pitää pedaalien polkemiset ja säätelyt mahdollisimman vähissä ja delay saisi siten pysyä "vakioasetuksessa" soiton aikana. Näin ollen pähkäilen että hankkiako Boss DD-3 vai DD-7 ja kannattaako DD-7:n "ylimääräisistä" ominaisuuksista maksaa. Onko noiden versioiden perussoundissa ja -ominaisuuksissa tuon tap tempo:n lisäksi jotakin merkittävää eroa?
 
Lyhyesti: parempi reverbinä kuin delaynä. Reverbinäkin parhaillaan vähän överinä, pitkällä decayllä. Aika kliininen ja yläpäävoittoinen soundi molemmissa, delayssä tosi vähän säätömahdollisuuksia. Ei parhain pedaali pelkkään "soundin tukevoittamiseen". Satasen molemminpuolin pitäs löytyä.
 
Tap temmolla pystyt säätämään viiveen pituutta polkemalla pedaalia/ulkoista kytkintä halutussa tahdissa. Toiset näkee tarpeelliseks, toiset ei. Testaamalla selviää parhaiten tarviiks tuota ominaisuutta.
 
DD-7:ssa on muutama delay-moodi enemmän sekä loopperi. Analog-mallinnusta on ainakin useasti kehuttu tuossa DD-7:ssä. Jos hintaeroa on uutena 20e ni kyllä mä kääntysin seiskan puoleen. Mut josset tarvi kun sen yhen delay-soundin ilman tap tempoa niin hommaa DD-3 käytettynä torilta. Sitä en kyllä osaa sanoa tuleeko parannusta soundillisesti tuohon Harley Bentoniin kun aika monet halvahkot digidelayt kuulostaa hyvinkin samalta..

LaMotta: Minäkin taidan avautua Boss CE-5 choruksen suhteen. Löysin siitä aivan uuden soundin, joka muistuttaa lesliemuljutusta. Se tapahtuu niin, että Level ja Rate käännetään suurelle (klo 15-18) ja Depth pienemmälle (klo 9-10,30). Jätte kiva.
 
Minäkin löysin Boss CE 3 choruksesta leslie- tyyppisen hienon kaaoksen. Siinä "pohjalla" mxr 2000 sarjan roskissärö, moodyfuzz-roskissoundi sekin, hallia hiukan, dilsaa isosti ja vanha morley wah sotkemassa homman lopullisesti. (väliasennossa murskaamassa signaalia). Niin ja compura vielä siistimässä ääniä osastoihinsa.
 
Tarinan gluu: olin just pistäny torille ks. choruksen ja rääkkäsin stratolla/jtm/ taustademolla koko korttelia, kun tajusin koittaa bossin överi asetuksia "jätti-soundin" sekaan. Äkkiä ilmo pois torilta. Kannatta antaa purkeille aikaa ja mahdollisuus!

Nyt on Vibe Machinesta otettu ensimmäiset maistiaiset. On se vaan kova peli. Tohkeissani piti pari pätkää nauhoittaa, vaikka ne nyt on, mitä on. Älkää tuomitko VM:ää niiden perusteella. Dustyn puhdas kanava, VM ja strato.
 
Pistän tarkempaa raporttia myöhemmin...
 
http://maihinnousu.net/s/21642
http://maihinnousu.net/s/21643
 
Ekassa siis 'syvyyttä' enemmän. Pitkiähän niistä taas tuli, mutta koittakaa kestää... :)

DryBellille täytyy antaa täydet pisteet asiakaspalvelusta, miellyttävää ja toimivaa yhteydenpitoa. Toiseksi pedaali valmistui viime viikon lopulla ja tuli tänään perille, nopeaa toimintaa siis. Paketti ja pedaali huokuu tyyliä ja laadukkuutta, joten ulkomusiikilliset asiat ovat kunnossa. Paketissa oli jopa minulle osoitettu (omalla nimellä) käsinkirjoitettu kiitoslappu ja avaimenperä. :)
 
Itse musiikilliset asiat tuntuvat myös olevan kunnossa. Tähän astisista vibeistä tämä on ylivoimaisesti paras, mutta kuitenkin ensimmäinen todellinen laatuvibe, joten muihin vastaaviin en osaa verrata. Mutta soundi on kyllä hunajainen, varsinkin puhtailla. Jotenkin tuntuu, että vibe pääsee parhaiten oikeuksiinsa puhtailla, vaikka toki historia tuntee myös loistavia särövibesoundeja (Machine Gun ym.). Ja siis toki tämä toimii myös säröillä mahtavasti.
 
Tässä ei ole sellaista soundin päälle liimatun viben tunnelmaa, vaan soundi on oikeasti osa itse kitarasoundia. Hienosti pulputtaa ja pakko todeta, että säätimien ääriasennot menevät omaan makuun reilusti överiksi, joten säätövaraa pitäisi riittää vähän vaativammallekin kaverille. Muutenkin (päinvastoin kuin aikaisemmissa vibeissä) tässä intensity on (omaan käyttöön) parhaimmillaan klo 10-1 välillä, kun muissa vibeissä sen on saanut pistää aina lähes täysille. Samoin speed on klo 17:sta todella nopeaa muljutusta ja tuosta saakin vähän lesliemäisiä tunnelmia, kun nopeus on kovalla ja intensity kohtuullisen pienellä. Tätä toki ovat muutkin vibet mainoksissa luvanneet, mutta eivät mielestäni ole tähän pystyneet. Samoin säädöt ovat aika herkät (eivät kuitenkaan liian herkät) johtuen varmaan tuosta ääriasentojen äärimmäisyyksistä. Ongelmia se ei aiheuta, mutta koska säätövaraa on paljon, vaatii tuo vielä tutustumista ennen kuin siihen pääsee kunnolla sisälle. Lisäksi siinä on trimmereitä ja mitä lie, mutta niitä en ehtinyt vielä kokeilla ollenkaan.
 
Original mode syö yläpäätä jonkin verran ja bright vain aavistuksen. Täydellisen läpinäkyväksi en tuota sanoisi, mutta käsittääkseni vibe muuttaa perussoundia aina vähäsen. Tämä siis vie pikkuisen yläpäätä, mutta sitä ei huomaa kuin päälle polkiessa. Mitään todellista merkitystä sillä ei mielestäni ole...

Ihan mielenkiinnosta Kylätohtori: miten päädyit tuohon kroatialaiseen Drybelliin?
 
Toi Vibe Machine kuulosti kyllä hyvältä, vaikka noista sampleista nyt ei mitään maata mullistavaa löytynytkään. Osaahan sitä silti aina arvostaa pienestä maasta tulevaa boutique-osaamista :) Varmasti tämä on mietinnän alla, jos joskus rupean sitä vibeä janoamaan. Fulltonen Mini Deja Vibe III vaikuttaa (ainakin alustavasti) kanssa hyvältä soundeineen, koska onhan siinä kuitenkin se ekspressiopedaali samassa.

Stalkah: Ihan mielenkiinnosta Kylätohtori: miten päädyit tuohon kroatialaiseen Drybelliin?
 
Toi Vibe Machine kuulosti kyllä hyvältä, vaikka noista sampleista nyt ei mitään maata mullistavaa löytynytkään. Osaahan sitä silti aina arvostaa pienestä maasta tulevaa boutique-osaamista :) Varmasti tämä on mietinnän alla, jos joskus rupean sitä vibeä janoamaan. Fulltonen Mini Deja Vibe III vaikuttaa (ainakin alustavasti) kanssa hyvältä soundeineen, koska onhan siinä kuitenkin se ekspressiopedaali samassa.
 
Kun käytännön syistä ei voinut testata, niin piti mennä nettiarvostelujen mukaan. Ja hyviä arvioita tuo DryBell on joka paikassa saanut. Olihan niitä muitakin vaihtoehtoja, mutta kun ei päässyt testaamaan, niin pakko joku oli valita. Halpikset on nähty, enkä enää usko, että halvalla tai kohtuuhinnalla saisi oikeasti hyvää vibettä.
 
Mojo Vibe, Sixties Vibe, Vibe Tool ja Fulltonen vibet olivat myös potentiaalisia vaihtoehtoja. Ja MDV III:ssa houkutteli juuri tuo nopeudensäätöpoljin, mutta toisaalta olen skeptinen, onko sille välttämättä niin paljon käyttöä. Pitää nyt katsoa, kyllä tuohon Vibe Machineenkin saa Exp pedaalin liitettyä. Osassa näissä aitoakin autenttisemmissa vibeissä arvelutti niiden tummuus ja yläpään syönti. Aidothan söivät kuulemma yläpäätä melkolailla ja monissa kalliissa laatuvibeissä on sama homma (olisikohan ainakin joissain Fulltonen vibeissä ollut tämä ominaisuus). Vibe Machinessa on bright-mode, jolla yläpäät säilyvät paremmin. Tuossa on myös paljon säätövaraa, jos haluaa säädöillä alkaa leikkimään. Pedaalin koko on myös iso plussa. Ja onhan kroatialaisessa boutique-käsityössä oma mojonsa.... :)
 
Meikäläisen nauhoituksista ei kannata mitään johtopäätöksiä tehdä...

Laulava Kylätohtori: Kun käytännön syistä ei voinut testata, niin piti mennä nettiarvostelujen mukaan. Ja hyviä arvioita tuo DryBell on joka paikassa saanut. Olihan niitä muitakin vaihtoehtoja, mutta kun ei päässyt testaamaan, niin pakko joku oli valita. Halpikset on nähty, enkä enää usko, että halvalla tai kohtuuhinnalla saisi oikeasti hyvää vibettä.
 
Mojo Vibe, Sixties Vibe, Vibe Tool ja Fulltonen vibet olivat myös potentiaalisia vaihtoehtoja. Ja MDV III:ssa houkutteli juuri tuo nopeudensäätöpoljin, mutta toisaalta olen skeptinen, onko sille välttämättä niin paljon käyttöä. Pitää nyt katsoa, kyllä tuohon Vibe Machineenkin saa Exp pedaalin liitettyä. Osassa näissä aitoakin autenttisemmissa vibeissä arvelutti niiden tummuus ja yläpään syönti. Aidothan söivät kuulemma yläpäätä melkolailla ja monissa kalliissa laatuvibeissä on sama homma (olisikohan ainakin joissain Fulltonen vibeissä ollut tämä ominaisuus). Vibe Machinessa on bright-mode, jolla yläpäät säilyvät paremmin. Tuossa on myös paljon säätövaraa, jos haluaa säädöillä alkaa leikkimään. Pedaalin koko on myös iso plussa. Ja onhan kroatialaisessa boutique-käsityössä oma mojonsa.... :)
 
Itse taas näkisin, että juurikin se ekspressiopoljin erottaa viben muista efekteistä, jos mietitään koko pakettia käytettävyydenkin kannalta, ei pelkästään soundin näkökulmasta (vaikka soundihan se on se mikä ratkaisee). Jos ja kun vibeä säätää, niin se on mielekkäämpää tehdä jalalla. Suurimmassa osassa muuntyyppisiä efektipurkkeja käsisäädön tarve on itsestäänselvyys, koska niitä ei ole saatavilla ekspressiopedaalilla (toki Phase 90:n tyyliset, kengän kärjellä säädettävän yhden potikan sisältävät muljuttimet on erikseen). Tähän perustan itse sen, miksi hankkisin viben, jossa on ekspressiospedu. Mutta kukin tavallaan, en mie tässä mitään väitä ettäkö se olisi parempi :D Turhahan se on, jos sitä ei koe tarvitsevansa lennosta vaikka kesken kappaleen.
 
Tossa MDVIII:ssa on kanssa tuo vintage / modern- kytkin, jossa miun käsittääkseni se modern- asento on juuri se yläpäätä säästävä vaihtoehto ja vintage sitten imasee osan treblestä spedun syvyyksiin, niinkuin wanhat vibet.
 
Epäilemättä Kroatialaisessa putiikkityössä on kyllä oma mojo-tekijänsä :D
 
Meikäläisen nauhoituksista ei kannata mitään johtopäätöksiä tehdä...
 
Niin meinasinkin lähinnä, että kyllähän niistä osviittaa saa, mutta mitään syväanalyysiä ei noiden perusteella voi oikein tehdä. Eikä sillä, että olisi tarviskaan, netti on arvosteluja ja demoja täynnä :)

Stalkah: Itse taas näkisin, että juurikin se ekspressiopoljin erottaa viben muista efekteistä, jos mietitään koko pakettia käytettävyydenkin kannalta, ei pelkästään soundin näkökulmasta (vaikka soundihan se on se mikä ratkaisee). Jos ja kun vibeä säätää, niin se on mielekkäämpää tehdä jalalla. Suurimmassa osassa muuntyyppisiä efektipurkkeja käsisäädön tarve on itsestäänselvyys, koska niitä ei ole saatavilla ekspressiopedaalilla (toki Phase 90:n tyyliset, kengän kärjellä säädettävän yhden potikan sisältävät muljuttimet on erikseen). Tähän perustan itse sen, miksi hankkisin viben, jossa on ekspressiospedu. Mutta kukin tavallaan, en mie tässä mitään väitä ettäkö se olisi parempi :D Turhahan se on, jos sitä ei koe tarvitsevansa lennosta vaikka kesken kappaleen.
 
Onhan se kyllä näinkin. Juuri tästä syystä ajattelin tehdä vanhasta crybabysta exp pedaalin tuohon. Saa sillä sitten testailtua, onko sillä polkimella käyttöä itselle vai ei. Ja jos se oikein hyväksi osoittautuu, niin hyvin mahdollista, että tulee hommattua tuollainen MDVIII. Olisihan se paljon kätevämpi ratkaisu kaikin puolin ja varmasti soundiltaan samaa tasoa.
 
Tossa MDVIII:ssa on kanssa tuo vintage / modern- kytkin, jossa miun käsittääkseni se modern- asento on juuri se yläpäätä säästävä vaihtoehto ja vintage sitten imasee osan treblestä spedun syvyyksiin, niinkuin wanhat vibet.
 
Taisi olla sitten Fulltonen joku muu malli. Enkä nyt ihan varma ole, oliko se edes Fulltone. Osasta näistä paremmista vibeistä puuttuu kuitenkin tuo bright/modern vaihtoehto.
 
Epäilemättä Kroatialaisessa putiikkityössä on kyllä oma mojo-tekijänsä :D
 
Niin meinasinkin lähinnä, että kyllähän niistä osviittaa saa, mutta mitään syväanalyysiä ei noiden perusteella voi oikein tehdä. Eikä sillä, että olisi tarviskaan, netti on arvosteluja ja demoja täynnä :)
 
Ehdottomasti samaa mieltä. Esim. Soul-Bender kuulosti demoissa siltä, että ei ole mun juttu ja '70 fuzz kuulosti hyvältä. Ostin kuitenkin molemmat, koska en anna demoille juuri mitään painoarvoa hankinnoissa. Todellisuudessa Soul-Bener on paras fuzz, mitä mulla on ollut ja '70 meni lähes saman tien kiertoon...

Laulava Kylätohtori: Onhan se kyllä näinkin. Juuri tästä syystä ajattelin tehdä vanhasta crybabysta exp pedaalin tuohon. Saa sillä sitten testailtua, onko sillä polkimella käyttöä itselle vai ei. Ja jos se oikein hyväksi osoittautuu, niin hyvin mahdollista, että tulee hommattua tuollainen MDVIII. Olisihan se paljon kätevämpi ratkaisu kaikin puolin ja varmasti soundiltaan samaa tasoa.
 
Toki onhan siinäkin oma meininkinsä, että juoksuttaa erillistä vibe-pedaalia erillisen ekspressiopolkimen avulla :P Vie enemmän tilaa kuin samaan purkkiin puristettu MDVIII- tyylinen ratkaisu, mutta jos mahtuu ja toimii soundien osalta, niin mikä jottei!
 
Mie varmaankin hankin jossain vaiheessa tuon MDVIII:n, sen verran hyvältä vaikuttaa. Siinä on myös tuo jalkakytkin siinä kantapään sivussa niin, että efektin saa päälle polkimen ollessa missä asennossa tahansa. Tää on miusta erittäin hyvä ominaisuus tuollaselta poljin-vibeltä, mutta joku voi toki wah- tyyppiseen ratkaisuun kiintyneenä pitää tuota aivan pyhäinhäväistyksenä :D MDVIII on kyllä laadullisesti noita huippuvibejä ja soundikin on (demojen perusteella) verrattavissa mm. tuohon sinun vibeesi. Toki pienet nyanssit on aina makukysymyksiä, mutta yleisellä tasolla "soundin laadukkuus" on samaa luokkaa. Deja Vibessäkin on kuitenkin käytetty valovastuksia autenttisen soundin aikaansaamiseksi.
 
Taisi olla sitten Fulltonen joku muu malli. Enkä nyt ihan varma ole, oliko se edes Fulltone. Osasta näistä paremmista vibeistä puuttuu kuitenkin tuo bright/modern vaihtoehto.
 
Ehdottomasti samaa mieltä. Esim. Soul-Bender kuulosti demoissa siltä, että ei ole mun juttu ja '70 fuzz kuulosti hyvältä. Ostin kuitenkin molemmat, koska en anna demoille juuri mitään painoarvoa hankinnoissa. Todellisuudessa Soul-Bener on paras fuzz, mitä mulla on ollut ja '70 meni lähes saman tien kiertoon...
 
Hahhaa, voihan sitä käydä noinkin päin! :D Mutta sikäli pitää paikkansa, että netin demoihin ei voi täysin luottaa, vaan laitetta olisi aina hyvä päästä testaamaan itse muilla omilla kamoillaan. Hinnaltaan pienemmissä hankinnoissa uskaltaa vielä tilata kokeiluun, mutta mitään vahvistin / kitara- kokoluokan hankintaa en ikinä ostaisi kokeilematta ja livenä kuulematta.

Laulava Kylätohtori: ...Original mode syö yläpäätä jonkin verran ja bright vain aavistuksen. Täydellisen läpinäkyväksi en tuota sanoisi, mutta käsittääkseni vibe muuttaa perussoundia aina vähäsen. Tämä siis vie pikkuisen yläpäätä, mutta sitä ei huomaa kuin päälle polkiessa. Mitään todellista merkitystä sillä ei mielestäni ole...
 
Mun mielestä Vibe Machine on yllättävänkin kova syömään soundista yläpäätä, ja ehkä hieman muutenkin sellaista selvyyttä, isot pojat varmaan puhuisivat artikuloinnista tms hienosta (myös bufferit päällä=bright/edessä joku muu bufferillinen spedu). Tämä vielä tuntuu korostuvan intensiteettipotikan ääripäissä. Minäkin olen huomannut, että sweet spotit löytyvät potikka-asentojen puolen välin hujakoilta.
 
Verrokkina RM Voodoo Vibe. Loistavia purkkeja molemmat, hemmetin vaikea päättää kumpi jää. Sun Kingit VM:llä ja Breathet VV:llä :)

jii.haanpaa: Mun mielestä Vibe Machine on yllättävänkin kova syömään soundista yläpäätä, ja ehkä hieman muutenkin sellaista selvyyttä, isot pojat varmaan puhuisivat artikuloinnista tms hienosta (myös bufferit päällä=bright/edessä joku muu bufferillinen spedu). Tämä vielä tuntuu korostuvan intensiteettipotikan ääripäissä. Minäkin olen huomannut, että sweet spotit löytyvät potikka-asentojen puolen välin hujakoilta.
 
Verrokkina RM Voodoo Vibe. Loistavia purkkeja molemmat, hemmetin vaikea päättää kumpi jää. Sun Kingit VM:llä ja Breathet VV:llä :)
 
Osaatko antaa arviota, mitkä ovat VV:n ja VM:n suurimmat erot? Eli ne 'fundamentaaliset' ja selkeimmät erot?
 
Totta muuten tuo, että kyllä vaan vie tuota yläpäätä selvästi. Testasin intensiteetti nollassa spedua päälle ja pois ja kyllä yläpään katoaminen oli selvästi havaittavissa. Jotenkaan tuo ei kuitenkaan tuntuisi haittaavan, kun pedaali on päällä. Eli ei tule sellaista 'tästähän puuttuu treblet'-fiilistä, mitä esim. Micro Viben kanssa tuli. Ja eilen, kun bändin kanssa soiteltiin, niin olin itsekin havaitsevinani tiettyä "artikuloinnin puutetta", joten kun tuon nyt puheeksi otit ja sitä ajatuksella kuuntelin, niin tiedän kyllä, mitä tuolla tarkoitat. Tosin trimmerit ja kytkimet ovat tehdassäädöissä, joten en tiedä, kuinka paljon potentiaalia on vielä käyttämättä.
 
Pakko kuitenkin tarkentaa, että mielestäni tuo on loistovibe, eli ei kannata nillitykseni takia jättää ostamatta..
 
Mutta tulipa treeneissä taas sama tuttu tunne od-pedaalien tarpeettomuudesta. Tuli jo olo, että myyn kaikki säristimet poijjes, mutta ehkä en kuitenkaan. Mutta tosiasia on, että pedaalien omistuksen tarpeellisuus kumpuaa enemmän vailla todellisuuspohjaa olevista mielikuvista kuin oikeista tarpeista.
 
Vibe on hauska, kun viimein löytyi vibe, joka toimii myös bändikontekstissa, joten siitä en luovu. Samoin wah on pakollinen. Delay on myös tarpeellinen varsinkin tiettyihin häröilyjuttuihin, joten sekin on ja pysyy. Kaiku on ollut periaatteessa käyttämättömänä koko ajan, enkä tuosta kompurastakaan nyt tiedä. Mukavasti parantaa soundia tietyissä jutuissa, mutta toisaalta tuntuu, että soundi on kyllä riittävän hyvä ilman sitäkin. Mutta kuitenkin liian hyvä myytäväksi, joten antaa sen nyt olla.

Laulava Kylätohtori: Osaatko antaa arviota, mitkä ovat VV:n ja VM:n suurimmat erot? Eli ne 'fundamentaaliset' ja selkeimmät erot?
 
Eiköhän se ero ole siinä, että VV on tarvittaessa paljon "transparentimpi", tietyllä tavalla hifimpi. Siitä irtoaa myös vintagempaa osastoa. Monipuolisuudessaan varmasti parempi kuin VM. VM taas loistaa helppoudellaan, vaikka aluksi olinkin sitä mieltä, että VV on yhtä vaivaton säädettävä. Ei se ole, mutta se johtunee pikemminkin tuosta valinnanvaran paljoudesta kuin nappulaviidakosta.
 
VM:stä ei tunnu myöskään irtoavan sellaista huomaamatonta ja maltillista mehua. Sen läsnäolo on aina ns. pinnassa. VV:stä saa tarvittaessa sellaista phaserimaista maustetta, johon ei välttämättä osaa kiinnittää huomiota ennen kuin polkimen polkaisee pois päältä. Mä tykkään tästä, koska vibe on kuitenkin vähän sellainen erikoismiesefekti, joka allekirjoittaneen tyylitajuttomuudella kuulostaa lähes poikkeuksetta klassikkotavaran pahointpitelyltä :) Mutta hauskoja härveleitä nuo ovat ja sehän on pääasia.

Nyt olisi exp pedal ja välijohto nysvätty kasaan vibeä varten. Vielä, kun ehtisi jossain välissä kokeilemaan, että toimiiko...