Kitarat: kitarakamat ›

hallu: Hieno testi, kiitoksia. Mukavaa, että jotkut viitsivät ilahduttaa lähimmäisiään tällaisilla. Mitä mieltä olit itse noista pedaaleista?
 
Itse panin merkille, että oma kestosuosikkini Boss SD-1 kuulosti varsin mukavalta tuossa sinunkin setupissasi. Tuo Fulltone Mosfet vaikutti kiintoisalta kapineelta monipuolinenkin näytti olevan ja tarjosi mukavasti lihaa siihen särön ympärille. Tuo vasemmalla sivulla ollut (Badmonkeykö se nyt oli?) vaikutti testissäsi hiukan ponnettomalta. Voi olla että noiden laitteiden potikoiden skaalauksissa on jotain eroja ja näytit kuitenkin päätyneen ratkaisuun, että väännät hanikat puoleenpäivään kaikista (mikä sinällään on ihan kurantti ratkaisu, mutta kaikki pedaalit eivät varmaan ole parhaimmillaan juuri siinä asetuksessa).
 
Kiitos! Mietin tuota potikkahommaa ja päädyin lopulta klo12-ratkaisuun. Muuten pedaaleiden vertailu olisi mielestäni hieman hankalahkoa. Olen itse käyttänyt Bad Monkeytä yli vuoden livenä ja treeniksellä vahvarin särön rapeuttajana, ja siihen se on oikein mainio. Tässä testissä se nuilla asetuksilla ja tuon kanavasaundin päällä kuitenkin kalpeni ja yllätyin lopputuloksesta myös itse.
 
Fulltone on viimeisin hankintani ja olen käyttänyt sitä nyt muutamilla keikoilla. Se on musikaalinen laite. Yläpään hallintaan se on todella hyvä, saundiin saa keikkapaikan vaatiman kirkkauden / tuhnuuden. Boost-nappi tuo minun muutamiin lead-osuuksiin kaivatun pienen boostin.
 
SD-1 ei ole mulla ollut niin kovalla käytöllä, lähinnä sparekoneena. Täytyy muistaa, että tuo kyseinen yksilö on tubescreamer-modattu. Jos joku haluaa tietää tästä enemmän, niin kerron toki.
 
Mad Professorit oli lainavehkeitä (Kiitos Pauli). Olen soittanut niillä vain tässä testissä ja rahatilanteen salliessa hommaisin molemmat. Tykkään yksinkertaisuudesta ja esim. Bluebirdin delay/distortion-yhdistelmä toimisi mulle hyvin, nykyään käytän lead-osuuksissa erillistä delaypedaalia ja jos kaikki vois hoitaa yhdellä napin painalluksella, niin sopisi mun putkiaivoille enemmän, kuin hyvin. Stone Grey puolestaan tarjosi valtavat määrät säröä ilman sen suurempia suhinoita/vinkumisia.