Aihe: Duurin 3. asteen soinnun käyttöä klassisessa musiikissa | 1 |
---|
|
En ole klassista musiikkia mitenkään hirvittäviä määriä kuluttanut, mutta mitä olen tullut huomanneeksi on että duurin 3. asteelle muodostuvaa mollisointua ei juuri käytetä. Jos kyseiselle asteelle kuitenkin on haluttu sointu, se on muutettu välidominantiksi(?) korottamalla terssi ja täten muutettu molliluonne duuriksi. Ja tosiaan, omaan korvaani tuo 3. asteen mollisointu kuulostaakin enemmän sellaiselta mikä voisi paremminkin esiintyä popmusiikissa kuin klassisessa musiikissa. Mistä moinen johtuu? Vai kuvittelenko omiani.. |
baron 08.01.2014 13:48:35 (muokattu 08.01.2014 13:49:13) | |
|
Asteikko duurin kolmannelle asteelle on fryyginen ja kun sen terssi muutetaan suureksi saadaan "phrygian dominant" tai "oikeammalta" nimeltä mixb2b6 joka on sellainen "itämaisvaikutteinen", lähi-idän musassa tavallinen. En nyt erikoisesti osaisi yhdistää sitä klasariin, ehkä joku osaa? You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
III asteen muuntamatonta medianttia duurissa löytyy enemmän esim. romantiikan ja impressionismin ajan musasta. Esim. täältä: http://erato.uvt.nl/files/imglnks/u … 4012-Debussy_-_R__verie__piano_.pdf (2. sivu, 2. tahti - vaikka samassa kappaleessa enemmän esiintyykin III asteen duurisointuna välidominanttina VI asteelle). Hakusanalla "mediantti" (="välittäjä", engl. "mediant") löytyy lisää tietoa. Vanhoina hyvinä aikoina asiasta keskusteltiin m.netissä tähän sävyyn: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=39&t=43795 |
|
Klassisesti ajatellen harvinainen III asteen sointu on pohjimmiltaan seurausta sivusävelistä, ennakkosävelistä ja lomasävelistä. Totuus on kontrapunktissa ja sitä rataa. |
|
levesinet: Klassisesti ajatellen harvinainen III asteen sointu on pohjimmiltaan seurausta sivusävelistä, ennakkosävelistä ja lomasävelistä. En ihan tarkalleen ymmärtänyt tätä? III asteen soinnussahan on jopa kaksi I asteen soinnun säveltä. |
|
levesinet: Klassisesti ajatellen harvinainen III asteen sointu on pohjimmiltaan seurausta sivusävelistä, ennakkosävelistä ja lomasävelistä. Totuus on kontrapunktissa ja sitä rataa. Oon nyt törmännyt Ravelin Boleroon ja sen B-osahan on fryyginen. Voisko kuvitella että modulaatio Ab-duuriin ja sitten kolmatta astetta koko B-osa? You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
baron: Oon nyt törmännyt Ravelin Boleroon ja sen B-osahan on fryyginen. Voisko kuvitella että modulaatio Ab-duuriin ja sitten kolmatta astetta koko B-osa? Hirveän vaikeasti ajateltu. Mikä siinä viittaisi As-duuriin, etenkin kun bassokuvio kulkee koko ajan C-G-G -akselilla (todella vahva V-I -kuljetus)? |
baron 01.02.2014 16:27:10 (muokattu 02.02.2014 11:20:42) | |
|
Janus: Hirveän vaikeasti ajateltu. Mikä siinä viittaisi As-duuriin, etenkin kun bassokuvio kulkee koko ajan C-G-G -akselilla (todella vahva V-I -kuljetus)? Mikä on fryyginen sointu? C7b9sus4? Perusääni ja kvintti on just nuo? Ab-duurin sävelillähän se koko B-osa kulkee? Edit: Jos C-duuriasteikosta siirrytään C-fryygiseen joka on Ab-duurin kolmas moodi niin eikö voisi ajatella että tehtiin modulaatio? Jos ei niin miksi ei? Ainaskin mun omaa soittoa helpottaa ajatus että nyt ollaan Ab-duurissa! A-osa C-duurin etumerkeillä ja B-osa Ab-duurin etumerkeillä eikä tarvita yhtä ainutta tilapäisetumerkkiä! You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
Janus 02.02.2014 12:07:14 (muokattu 02.02.2014 14:48:21) | |
|
baron: Mikä on fryyginen sointu? C7b9sus4? Jep. Myös sointumerkkeihin "C phryg" tai "C phrygian" törmää, etenkin jos kyseessä on pitkä modaalinen jakso improvisointia varten jossain sävellyksessä. Perusääni ja kvintti on just nuo? Tolppamerkintöjen I ja V viittaavat sävellajin toonikaan ja dominanttiin, eivät niinkään yksittäisen soinnun 1. ja 5. säveleen. Ab-duurin sävelillähän se koko B-osa kulkee? Ei. Jos ylipäätään missään, niin melodiassa on sekaisin C-miksolyydistä, F-melodista mollia ja C-fryygistä. Edit: Jos C-duuriasteikosta siirrytään C-fryygiseen joka on Ab-duurin kolmas moodi niin eikö voisi ajatella että tehtiin modulaatio? Jos ei niin miksi ei? Tonaalinen keskus ei katoa C:stä mihinkään, ja itse asiassa "B-osan" lopussa melodia purkaa fryygisen pätkän kautta ihan kiltisti C-duurille. Tiukan klassisen analyysitavan mukaan modulaatiota ei taida edes syntyä, mikäli "vanhan" ja "uuden" sävellajin pohjaäänet pysyvät samoina (esim. C-duuri / c-molli). Ilman muuta Bolero on mahdollista soinnuttaa reaalisointumerkein, ja varmasti sen on jo moni tehnyt omia jazz- jne. tyyppisiä sovituksiaan varten. Ainaskin mun omaa soittoa helpottaa ajatus että nyt ollaan Ab-duurissa! A-osa C-duurin etumerkeillä ja B-osa Ab-duurin etumerkeillä eikä tarvita yhtä ainutta tilapäisetumerkkiä! Säveltäjä on tämän aikoinaan meidän puolestamme ratkaissut, ei sitä tarvitse enää ihmetellä. Nimenomaan kaikkien tilapäisetumerkkien käyttö kertoo siitä, että melodia lainaa säveliä (b7, b9, b6, b3...) muualta ennen kuin se palaa taas fraasien lopussa "kotiin" (duuriterssi, perusääni). Todellinen c-fryyginen kappale kannattaa muuten kirjoittaa c-mollin etumerkeillä ja alentaa tilapäisetumerkein 2. aste. Helpottaa tonaalisen keskuksen hahmottamista. Koko Bolero on itse asiassa Ravelin oma orkestrointiharjoitus, jossa samaa teemaa (ja säestyskuviota) käsitellään kappaleen jatkuessa erilaisin sointivärein. Harmonioita aletaan muodostaa kappaleen edetessä pääteeman kanssa myötäliikkeessä kulkevilla stemmoilla, ja loppupuolella Ravel tutkii jopa yläsävelsarjan mukaisia paralleelisia harmonioita: kun päämelodialle on matalemmista rekistereistä hyvin tavanomainen terssistemma (lähtevät C- ja E-äänistä), korkeat huilut soittavat noille äänille omat stemmansa esim. oktaavia + KVINTTIÄ ylempää (G- ja H-äänistä lähtien). |
|
Yritin taas leikkiä viisaampaa kuin oonkaan. Kiitos valistuksesta! You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
baron 04.02.2014 11:17:55 (muokattu 04.02.2014 11:18:49) | |
|
http://www.8notes.com/scores/443.asp Vähän off-topicia III asteeseen. Kun toin sen Boleron esiin niin linkistä näkee millaista p:tä netti tarjoaa. Liitteessa simppeli pianosovitus piisistä josta puuttuu: 1. Kokonaan toinen osa 2. Ekasta osasta tahti 6, mennään viidennestä suoraan seitsemänteen! Mikä lie poropeukalo tehnyt sovituksen ja jos tuonkin haluaisi PDF:nä niin pitäisi maksaa 20 dollaria. You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
baron: Kun toin sen Boleron esiin niin linkistä näkee millaista p:tä netti tarjoaa. Useimmiten. Mikä lie poropeukalo tehnyt sovituksen ja jos tuonkin haluaisi PDF:nä niin pitäisi maksaa 20 dollaria. Tässä Lucien Garbanin (a.k.a. Roger Branga), Ravelin luottosovittajan näkemys aiheesta: http://petruccilibrary.ca/linkhandl … _Bolero__trans._Branga_-_Piano_.pdf |
|
Janus: Tässä Lucien Garbanin (a.k.a. Roger Branga), Ravelin luottosovittajan näkemys aiheesta: http://petruccilibrary.ca/linkhandl … _Bolero__trans._Branga_-_Piano_.pdf Kiitti! Oikean käden sormituskin merkitty mikä tällaiselle poropeukalolle hyvä. Vas käden rytmin luku ensin ongelmallista mutta sitten tajusin että rytmi on sama kuin virvelillä orkesteriversiossa vaikka 16-trioleja ei ole merkitty. You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
baron: Vas käden rytmin luku ensin ongelmallista mutta sitten tajusin että rytmi on sama kuin virvelillä orkesteriversiossa vaikka 16-trioleja ei ole merkitty. Jep, siinä näköjään on jätetty triolien numerot alusta lähtien kokonaan pois - Durandin (sama kustantaja) partituuriversiossa ne sentään on kirjoitettu peräti puoleentoista ekaan tahtiin. |
MrShaft 23.02.2014 06:08:31 (muokattu 23.02.2014 17:47:11) | |
|
StayFrosty: -- duurin 3. asteelle muodostuvaa mollisointua ei juuri käytetä. -- 3. asteen mollisointu kuulostaakin enemmän sellaiselta mikä voisi paremminkin esiintyä popmusiikissa kuin klassisessa musiikissa.-- Normaalisti, tämä on siis 1. asteen korvaussointu. Vilkaise Aldwell & Schachter: Harmony & Voice Leading, jotta näet kuinka tuo sointu normaalisti klasarisatsissa etenee. Se on lähinnä käyttäjän taidoista kiinni. Noi yleisemmin, korvaussointuja käytettiin etenkin romantiikan ajalta eteenpäin. Poppi kuulokuva syntyy helposti jos siihen bassoon täräyttää perusäänen, koska etenkin perusmuotoisena sitä usein kuulee osana kvinttikiertoa tai matkalla vahvemmalle kadenssille. Tässä muutama popimpi esimerkki: C - Em - F - G7 - C tai CMaj7 - FMaj7 - Hm7b5 - Em7 - Am7 - Dm7 - G7 - CMaj7 Huomaa kuinka jälkimmäisessä kierrossa kaksi sointuääntä pysyy aina paikallaan ja kaksi liikkuu alaspäin. Siis tyypillistä nelisointu-harmoniaa ja pop/jazz-touhua, mutta voit sen myös bongata usein esim. R. Schumannin tuotannosta. EDIT: Ensimmäisessä esimerkissä perusmuotoinen liike Em-F johtaa siihen että kaikki sävelet liikkuvat yhtäaikaa ylöspäin, mikä on klassisessa satsissa ehdoton no, no. Koska toimivia vaihtoehtoisia äänenkuljetuksia on vähän, tulee 3. asteesta harvemmin käytetty vaihtoehto. Perusklasarisatsissa tuo bassoliike on usein tärkeä, ja siksi III-asteen basso voikin olla jotain muuta kuin perusääni. Tämä hälventää poppi-vaikutelmaa aikalailla, mutta myös koko satsin täytyy olla tyylinmukainen ja vakuuttava tai muutoin se poppi alkaa taas hiipiä sinne kuulokuvaan. Niistä lomasävelistä, esimerkiksi terssikäännös C-sävellajissa: g,h,e1,h1 voi ajatella C-duurin kvinttikäännöksenä, jossa c on korvattu loma-, sivu-, vaihto- tms. sävelellä puolisävelaskelta alaspäin (h). Koska C:tä ei enää ole, sointu muuttuu E-molliksi. Tällä ajattelulla voi kyllä päätyä ainoana ratkaisuna ennen pitkää vaikeuksiin, mutta varmasti helpottaa elämää teorian alkeisopinnoissa. Moodit, phryygiset ja sen sellaiset kannattaa tällä kohtaa unohtaa ihan kokonaan. Tämä juttu ei nyt niillä aukea, koska klassisessa ajattelussa kyse on satsista, siis melodialinjojen ja funktionaalisen harmonian liitosta. Bolerossa haettiin sitten jo vähän muuta. Toivottavasti auttaa... EDIT 2: Typoja ja selkeämpää kieltä. Try not to become a man of success but rather try to become a man of value. - Albert Einstein |
« edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
---|