Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Sax-pappa: Pelkällä korvallakin on tehty hienoa musiikkia esim. Lennon - McCartney.
Kaikilla ei vain ole samanlaisia korvia. Silloin teoriakin auttaa.
 
"Pelkällä korvalla" tuskin hekään tekivät yhtään mitään.

Osaisko kukaan selittää mulle järkevästi, mikä noissa "Coltrane changes"-sointukuluissa oikein on homman nimi..? Koetin lueskella englanninkielistä Wikipedia-artikkelia, mut homman sisäistäminen ei oikein onnistunut..

Joo tuli yksinkertasitettua ehkä likaa tossa mun esimerkissä. Ja termi on väärä. Sointu on vähennetty molli, kuten tuossa oikaistiinkin. Toivottavasti kuitenkin alkuperäiselle kysyjälle esimerkki valaisi ajatustani.

Tonski: Osaisko kukaan selittää mulle järkevästi, mikä noissa "Coltrane changes"-sointukuluissa oikein on homman nimi..? Koetin lueskella englanninkielistä Wikipedia-artikkelia, mut homman sisäistäminen ei oikein onnistunut..
 
Siinä on IIm-V-I kiertoja suuren terssin välein.
Levine kirjassaan esittää että kolmella duuripentonisella asteikolla selvittää "Giant Steps" piisin!

Tonski: Osaisko kukaan selittää mulle järkevästi, mikä noissa "Coltrane changes"-sointukuluissa oikein on homman nimi..? Koetin lueskella englanninkielistä Wikipedia-artikkelia, mut homman sisäistäminen ei oikein onnistunut..
 
Perusideana kolme tonaalista keskusta ("tri-tonic system") laskevien suurten terssien välein, esim. C-As-E. Näiden tonaalisten keskusten välit voi täyttää V-I tai II-V-I-kuluilla.
 
Varta vasten sävellyksissä käytettyjen progressioiden lisäksi (esim. Giant Steps, Have You Met Miss Jones -B-osa, jne.) Coltrane-kierto on ihan standardi, joskin vähän edistyneempi, tapa värittää tavanomaista II-V-I -harmoniaa - esim. jazzstandardeihin improvisoitaessa/kompatessa. Tuossa kuvassa on jonkun verran avattu esimerkkien (ei suinkaan kattava lista) avulla erilaisia korvausreittejä perus-II-V-I -harmoniseen tilanteeseen.
 
http://aijaa.com/eo1GPO

Luin kirjaa "Harmonia ja äänenkuljetus" jossa sanottiin, että neliäänisessä satsissa kiellettyjä intervalleja ovat oktaavin yli ulottuvat intervallit, sekä ylinouseva sekunti. Jäin miettimään minkä takia ylinouseva sekunti on kielletty? Sehän on vain enharmonisesti pieni terssi. Eikö tällöin voi kirjoittaa esim. harmonisen mollin asteikkoa asteittain perussävelestä oktaaviin, koska siinä esiintyy tuo ylinouseva sekunti 6. ja 7. asteen välillä? Eli pakko käyttää melodista mollia?

ThrashGuitarist: Luin kirjaa "Harmonia ja äänenkuljetus" jossa sanottiin, että neliäänisessä satsissa kiellettyjä intervalleja ovat oktaavin yli ulottuvat intervallit, sekä ylinouseva sekunti. Jäin miettimään minkä takia ylinouseva sekunti on kielletty?
 
Se menee tavallaan samaan sarjaan dissonoivien hyppyjen kanssa, vaikka nuottikuvassa onkin astekulku. Vaikea laulaa ja vähän rajun kuuloinen perinteisessä koraalisoinnutustyylissä, jonka avulla klasariteoriassa opetellaan tonaalisen musiikin "peruskaunokirjoitussääntöjä", joista siis tuon kirjan tuossa luvussa on juuri puhe.
 
Sehän on vain enharmonisesti pieni terssi.
 
Toki irralleen otettuna, mutta tonaalisessa yhteydessään tietenkään ei.
 
Eikö tällöin voi kirjoittaa esim. harmonisen mollin asteikkoa asteittain perussävelestä oktaaviin, koska siinä esiintyy tuo ylinouseva sekunti 6. ja 7. asteen välillä? Eli pakko käyttää melodista mollia?
 
Aika kaukaa haetun tuntuinen tilanne tuo oktaavin mittainen ylöspäinen asteikkonousu/lasku koraalisoinnutuksessa. Mutta siis ei, sitä ylinousevaa sekuntia ei tässä tyylilajissa saa olla. Tosin muistelen että olisin Bachin koraalisoinnutuksista joitakin sellaisia löytänyt, pitääkin tarkistaa :)

Rantsu: Aika kaukaa haetun tuntuinen tilanne tuo oktaavin mittainen ylöspäinen asteikkonousu/lasku koraalisoinnutuksessa. Mutta siis ei, sitä ylinousevaa sekuntia ei tässä tyylilajissa saa olla. Tosin muistelen että olisin Bachin koraalisoinnutuksista joitakin sellaisia löytänyt, pitääkin tarkistaa :)
 
http://bachdidwhat.tumblr.com/ - "killing kittens since 1685" (EDIT: HONEY BADGER DONT GIVE A SHIT, HONEY BADGER JUST JUMPS IN AND OUT OF DISSONANCES ja kahvit läppärille, ton sivuston selaaminen voi tulla kalliiksi)
 
Jos kyse on tosta Aldwell-Schachterin kirjasta, voisin tarkistaa enkkueditiosta, mitä tarkalleen noiden sääntöjen kohdalla puhutaan (ja ehkä tarkentaa esimerkein), mutta alkuperäiselle kysyjälle: onhan selvää, että koraalisoinnutuksessa tulee kiinnittää huomiota vertikaalisten tilanteiden (=päällekkäin olevista äänistä muodostuvat soinnut) lisäksi myös jokaisen 4 äänen (sopraano, altto, tenori, basso) itsenäiseen liikkeeseen? Jokainen soinnun ääni muodostaa siis kappaleen läpi kulkevan oman melodiansa, eikä esim. a-mollikoraalissa mikään noista 4 äänestä saa melodiassaan kulkea gis-f (tai f-gis) -ylinousevaa sekuntia?

Janus: http://bachdidwhat.tumblr.com/ - "killing kittens since 1685" (EDIT: ja kahvit läppärille, ton sivuston selaaminen voi tulla kalliiksi)
 
Jos kyse on tosta Aldwell-Schachterin kirjasta, voisin tarkistaa enkkueditiosta, mitä tarkalleen noiden sääntöjen kohdalla puhutaan (ja ehkä tarkentaa esimerkein), mutta alkuperäiselle kysyjälle: onhan selvää, että koraalisoinnutuksessa tulee kiinnittää huomiota vertikaalisten tilanteiden (=päällekkäin olevista äänistä muodostuvat soinnut) lisäksi myös jokaisen 4 äänen (sopraano, altto, tenori, basso) itsenäiseen liikkeeseen? Jokainen soinnun ääni muodostaa siis kappaleen läpi kulkevan oman melodiansa, eikä esim. a-mollikoraalissa mikään noista 4 äänestä saa melodiassaan kulkea gis-f (tai f-gis) -ylinousevaa sekuntia?
 
Kyllä, pidin tuota jo itsestäänselvyytenä kun luin asiasta - siis että kaikki äänet etenevät johdonmukaisesti.

ThrashGuitarist: Luin kirjaa "Harmonia ja äänenkuljetus" jossa sanottiin, että neliäänisessä satsissa kiellettyjä intervalleja ovat oktaavin yli ulottuvat intervallit, sekä ylinouseva sekunti. Jäin miettimään minkä takia ylinouseva sekunti on kielletty? Sehän on vain enharmonisesti pieni terssi. Eikö tällöin voi kirjoittaa esim. harmonisen mollin asteikkoa asteittain perussävelestä oktaaviin, koska siinä esiintyy tuo ylinouseva sekunti 6. ja 7. asteen välillä? Eli pakko käyttää melodista mollia?
 
Kiva kuulla sanat "Harmonia ja äänenkuljetus", soisi kuulla täällä useamminkin.
Muistaakseni ko. intervallin käytössä ilmenee jotakin äänenkuljetuksellisia hankaluuksia ..hmm pitäisi ehkä tarkistaa jostain? : )

Janus: http://bachdidwhat.tumblr.com/ - "killing kittens since 1685" (EDIT: ja kahvit läppärille, ton sivuston selaaminen voi tulla kalliiksi)

 
Äänenkuljetus, serious business.

Rantsu: Tosin muistelen että olisin Bachin koraalisoinnutuksista joitakin sellaisia löytänyt, pitääkin tarkistaa :)
 
Muistelin näköjään omiani. Pikaselasin kokoelman "371 neliäänistä koraalia" mollikoraalit, eikä yhtään osunut silmään. Käänteisintervallia, vähennettyä septimiä (joka etenkin alaspäisenä oli barokin aikana mollissa hyvinkin tyypillinen) löytyi bassostemmasta muutama, harmonian ollessa IV6(5) - V6.

Onko jotain sääntöä, milloin kappaleen modulaatio tulisi merkitä uusin etumerkein? Aika useasti olen törmännyt nuotteihin, missä mennään pitkiäkin pätkiä tilapäismerkeillä.

ThrashGuitarist: Onko jotain sääntöä, milloin kappaleen modulaatio tulisi merkitä uusin etumerkein? Aika useasti olen törmännyt nuotteihin, missä mennään pitkiäkin pätkiä tilapäismerkeillä.
 
En mä tiedä sääntöjä mutta 32 tahdin AABA rakenteessa kun B on eri sävellajissa niin olen nähnyt uudet etumerkinnät eli tästä voisi päätellä että 8 tahtia?

Mitään kiveen kirjoitettua sääntöä ei varmastikaan ole - esim. klassisen ajan sonaatit jne. kulkevat useissa (tosin läheisissä) sävellajeissa etumerkinnän ja kappaleen nimen mukaisen sävellajin lisäksi, mutta useimmiten sama etumerkintä säilyy koko kappaleen ajan.
 
Voi miettiä, mikä on lukijalle selkeintä. Jos kyseessä on esim. Body & Soul (http://www.swiss-jazz.ch/standards-jazz/BodySoul.pdf)-tyyppinen kappale, jossa tempo on hidas ja tahtia kohden on verrattain monta nuottia JA väliosan vallitseva sävellaji on todella kaukainen A-osaan verrattuna (Db-duuri vs. D-duuri, väliosan loput 4 tahtia itse asiassa C-duurissa), silloin sävellajin vaihto on perusteltua, jotta jokaisen äänen eteen ei tarvitse laittaa tilapäisetumerkkiä.
 
Cherokeessa (http://members.ozemail.com.au/~ronf … eeLeadSheets/Cherokee-leadsheet.pdf) tempo taas on kova, ja pitkiä nuotteja (sekvensseissä) harvakseltaan - ihan hienosti voi mennä tilapäisetumerkeillä (tahtiin 23 kuuluisi muuten Bb:n sijasta A#, sointumerkin mukaisesti).
 
Tietysti myös tilanteet, joissa modulaatio on "pysyvä", eli alkuperäiseen sävellajiin ei enää palata, vaikka modulaatio kestäisi vain lyhyen aikaa (euroviisu-puoli ylös viimeiseen kertsiin). Elokuvamusiikissa, jossa sävellajit vaihtuvat tiuhaan - vaikka oltaisiinkin selkeästi aina tietty pätkä yhdessä tonaliteetissa, seuraavaksi sama juttu pientä terssiä ylempää jne. - taitaa itse asiassa olla käytäntönä (ainakin rapakon takana) kirjoittaa koko paska tilapäisetumerkeillä: tämä on myös äänityssessioissa (usein prima vista) orkesterille nopeampaa ja selkeämpää, kuin lukea 4-8 tahdin välein vaihtuvia pysyviä etumerkintöjä (ja tästä johtuen, he kirjoittaisivat muistutusetumerkkejä lyijykynillä stemmoihin joka tapauksessa).

Janus: Cherokeessa
 
Vilkaisin munkin Cherokee nuotit ja niissäkin sen 16 tahdin B-osa kulkee samoilla etumerkeillä kuin A-osa mutta toisaalta sen sävellaji muuttuu neljän tahdin välein eli hankalaa olisi pysyvät etumerkitkin vähän väliä vaihtaa.
 
Ei kai siinä muuta sääntöä ole kuin että mikä on helppolukuisinta?
 
tahtiin 23 kuuluisi muuten Bb:n sijasta A#, sointumerkin mukaisesti
 
Tossa on jotain jota en ymmärrä? Mun lapuissa (ja sun lapuissa) on IIm-V-I h-duurissa C#m7 - F#7 - Hmaj7. Miten siinä voisi olla Bb/A#?

baron: Tossa on jotain jota en ymmärrä? Mun lapuissa (ja sun lapuissa) on IIm-V-I h-duurissa C#m7 - F#7 - Hmaj7. Miten siinä voisi olla Bb/A#?
 
Tossa lapussa on tahdissa 23 _melodiassa_ C#-Bb-F# eli etumerkit ovat enharmonisesti väärin. Pitäisi olla (suhteessa sointumerkkiin) C# (9) - A# (maj7) - F# (5).

baron: (Joku tapa on kirjoittaa soinnut isolla kirjaimella ja sävelet pienellä)
 
Toi on totta. Saattaa tosin sotkeutua siihen tapaan, jossa duurisävellajit kirjoitetaan isolla ja mollisävellajit pienellä (myös tolppamerkinnöissä: esim. I-ii-iii-IV-V-vi-viija tähän astemerkki...).

Janus: Toi on totta. Saattaa tosin sotkeutua siihen tapaan, jossa duurisävellajit kirjoitetaan isolla ja mollisävellajit pienellä (myös tolppamerkinnöissä: esim. I-ii-iii-IV-V-vi-vii...).
 
Sä itse aikoinaan ehdotit tapaa että mollitolpat isolla mutta m perään tapaan
IIm - V - Im
ja musta se on fiksua ja olen ottanut käyttöön.