| Aihe: Filosofista pohdiskelua virityskoneistoista | 1 |
|---|
|
Kertokaapas tiedättekö muita virityskoneistoja kuin vanhat Firebirdin tuunerit tai Steinbergerin gearless tuner, missä virittimen nuppi sojottaisi suoraan taaksepäin, eikä 90 asteen kulmassa, kuten tavallisissa kitaran virityskoneistoissa? Tavallinen virityskoneisto on ainakin omalle ranteelle todella epäfysiologisessa kulmassa ja olettaisin, että esim. Firebirdin virittäminen olisi ranteelle vähemmän rasittavaa. Banjoissa on planetary tuners, mutta lienevät kitarakäyttöön soveltumattomia. Miksi sähkökitaroissa virittimet osoittavat sinne minne osoittavat, mutta klasareissa osoittavat taaksepäin, eli parempaan suuntaan? Ei luulisi olevan insinöörille mahdoton temppu kääntää viriä 90 astetta. Keksiikö joku syytä miksi virityskoneiston ei kannattaisi olla kuten Firebirdissä, klasarissa, banjossa jne?
Olen juuri nyt Helsingissä, ja nyt menen ystävieni kanssa täysillä kohti jotain. - Matti Nykänen |  fox
26.01.2014 13:09:07 | |
|
Antroid: Keksiikö joku syytä miksi virityskoneiston ei kannattaisi olla kuten Firebirdissä, klasarissa, banjossa jne?
Heitänpä "keskustelun pohjaksi" pari näkökohtaa.. Kuljetustekninen seikka, eli esmerkiks nuo Firebirdissäkin käytetyt Kluson Banjot vaatii sinne laukkuun tilaa, ettei virikoneen nupit pohjaa siihen laukkuun.. 90 asteen virikoneet tarvitsevat syvyyssuunnassa huomattavasti vähemmän tilaa.
Sitten on valmistustekninen puoli - paljon yksinkertaisempi ja vähemmän "osia vievä" rakenne on sellainen, missä virikoneen nuppiakselista voi työstää suoraan tuon matoruuvin, joka pyörittää siis suoraan kielen tolppa-akselia.
Kyllähän joillakin sähkökitaransoittajilla on virikoneiksi vaihdettu ihan nuo tavan banjovirittimet, aikoinaan itsekin pari tuollasta juttua olen tehnyt. Myös on tapauksia, joissa on vaihdettu 1-2 virikonetta ns. "Scruggs peg"eiksi eli virityksen lennossa muuttamista mahdollistaviksi pikavirityssysteemeiksi. |  Antroid
26.01.2014 13:39:57 (muokattu 26.01.2014 13:41:27) | |
|
fox: Heitänpä "keskustelun pohjaksi" pari näkökohtaa.. Kuljetustekninen seikka, eli esmerkiks nuo Firebirdissäkin käytetyt Kluson Banjot vaatii sinne laukkuun tilaa, ettei virikoneen nupit pohjaa siihen laukkuun.. 90 asteen virikoneet tarvitsevat syvyyssuunnassa huomattavasti vähemmän tilaa.
Sitten on valmistustekninen puoli - paljon yksinkertaisempi ja vähemmän "osia vievä" rakenne on sellainen, missä virikoneen nuppiakselista voi työstää suoraan tuon matoruuvin, joka pyörittää siis suoraan kielen tolppa-akselia.
Kyllähän joillakin sähkökitaransoittajilla on virikoneiksi vaihdettu ihan nuo tavan banjovirittimet, aikoinaan itsekin pari tuollasta juttua olen tehnyt. Myös on tapauksia, joissa on vaihdettu 1-2 virikonetta ns. "Scruggs peg"eiksi eli virityksen lennossa muuttamista mahdollistaviksi pikavirityssysteemeiksi.
Mitä jos sen rakentaisi näin? Yhtä monta liikkuvaa osaa, ellei sitten ongelmaksi tulisi vireen pitävyys. Vähän suurempi kotelo pitäisi olla virittimellä tuossa kyllä.
http://www.vexrobotics.com/wiki/images/9/93/BevelGear.JPG
Noissa Steinbergereissähän ei tule syvyyssuunnassa lisää mittaa, mutta rajoitettu kiertovara on miinusta. Ja hyvin ne klasaritkin sinne laukkuun mahtuu. ;)
Olen juuri nyt Helsingissä, ja nyt menen ystävieni kanssa täysillä kohti jotain. - Matti Nykänen | |
Olen yrittänyt etsiä netistä "räjäytyskuvaa" banjon virittimestä tajutakseni miten se toimii, mutta en ole löytänyt. Tietääkö joku mistä moinen löytyisi?
Gibsonilla ymmärtääkseni on joissain alkupään bassoissa ollut myös tuollaiset taakse sojottavat koneistot. Liekö olleet erityisesti bassokäyttöön tehtyjä vai mitä?
En ole musiikin asiantuntija. | fox
27.01.2014 20:25:38 (muokattu 27.01.2014 20:27:40) | |
|
Kefiiri: Olen yrittänyt etsiä netistä "räjäytyskuvaa" banjon virittimestä tajutakseni miten se toimii, mutta en ole löytänyt. Tietääkö joku mistä moinen löytyisi?
Gibsonilla ymmärtääkseni on joissain alkupään bassoissa ollut myös tuollaiset taakse sojottavat koneistot. Liekö olleet erityisesti bassokäyttöön tehtyjä vai mitä?
Käsittääkseni ne(kin) oli nuo Kluson Banjot, sitä sitten en varmuudella voi sanoa, oliko string post eli "kielitolppa" vaihdettu järeämmäks.
Räjäytyskuvaa en osaa vinkata, muutenhan tuo on periaatteeltaan sellanen, että string postin päässä on ratas, sitten viritysnupikan päässä toinen, ja välitys on sitten noitten suhteella haettu. Ihan pystysuorassa molemmat, rinnakkain. Virityskoneiston (eli niitten rattaitten) päälle sitten niitattu kuori.
Edith Piaf: Lisuketta: Kluson Banjoja oli seuraavissa basso-soittimissa ainakin: EB-1, EB-2 ja alkuperänen EB-0, sitten myöhemmin nuo korvattiin niillä cloverleaf-normi-bassovirikoneilla. | Antroid
27.01.2014 20:51:16 (muokattu 27.01.2014 20:58:58) | |
|
Kefiiri: Olen yrittänyt etsiä netistä "räjäytyskuvaa" banjon virittimestä tajutakseni miten se toimii, mutta en ole löytänyt. Tietääkö joku mistä moinen löytyisi?
Gibsonilla ymmärtääkseni on joissain alkupään bassoissa ollut myös tuollaiset taakse sojottavat koneistot. Liekö olleet erityisesti bassokäyttöön tehtyjä vai mitä?
http://www.frets.com/FretsPages/Mus … BanjoPegs/BanjoPegsViews/pegs08.jpg
http://savethebanjos.com/Planet%20tuner/gears%201.jpg
Tuosta saa jotain ideaa. Ilmeisesti siis keskellä oleva virinupista tuleva kapeampi akseli pyörittää noita kolmea reunemmassa olevaa, jotka pyörittää ulointa isoa ja näin saadaan 4:1 välitys.
Olen juuri nyt Helsingissä, ja nyt menen ystävieni kanssa täysillä kohti jotain. - Matti Nykänen | |
Kiitokset selvityksistä kullekin!
Linkkien kuvissa näkyvä useampirattainen systeemi lienee varsin kekseliäs. Jotenkin siinä vissiin toteutuu sama kuin perus matopyöräkoneistossakin, että viritystappi ei voi pyöriä ellei nuppia pyöritetä. Nyt täytyy enää tajuta miten :)
En ole musiikin asiantuntija. | |
Kefiiri: Kiitokset selvityksistä kullekin!
Linkkien kuvissa näkyvä useampirattainen systeemi lienee varsin kekseliäs. Jotenkin siinä vissiin toteutuu sama kuin perus matopyöräkoneistossakin, että viritystappi ei voi pyöriä ellei nuppia pyöritetä. Nyt täytyy enää tajuta miten :)
viritystappikin pyörii kun väännät vain tarpeeksi kovaa.
" mielestäni varmin merkki älykkään elämän olemassaolosta muualla maailmankaikkeudessa on se, että kukaan ei yritä ottaa meihin yhteyttä."
lassi ja leevi. | |
Kartiohammaspyörät (eli siis 90 asteen kääntöön käytettävät "vinot" rattaat) ovat yleensä kalliimpia, eikä niillä ole fiksua tehdä kovin suuria välityksiä. Mutta ei se silti kyllä anna selitystä yllä esitettyyn kysymykeen...
Tuo banjovirittimen mekanismi on muuten nimeltään planeettavaihde:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yksinkertainen_planeettavaihde
http://en.wikipedia.org/wiki/Epicyclic_gearing
Maailman puttepossumaisin mies. | |
aristoteles666: viritystappikin pyörii kun väännät vain tarpeeksi kovaa.
Näin se taitaa olla, siis banjokoneiston kohdalla. Ehkä kielen tuottama voima on sen verran mitätön, ettei se saa tuota konstruktiota liikkeelle niin että kieli löystyisi.
En ole musiikin asiantuntija. | |
Kefiiri: Näin se taitaa olla, siis banjokoneiston kohdalla. Ehkä kielen tuottama voima on sen verran mitätön, ettei se saa tuota konstruktiota liikkeelle niin että kieli löystyisi.
juuri näin.
" mielestäni varmin merkki älykkään elämän olemassaolosta muualla maailmankaikkeudessa on se, että kukaan ei yritä ottaa meihin yhteyttä."
lassi ja leevi. | fox
28.01.2014 01:01:04 | |
|
Kefiiri: Näin se taitaa olla, siis banjokoneiston kohdalla. Ehkä kielen tuottama voima on sen verran mitätön, ettei se saa tuota konstruktiota liikkeelle niin että kieli löystyisi.
Kuitenkin, ihan kokemuksella, eikä lainkaan mutulla, sanoisin, että kevyesti parikin tuopillista tarjoan, jos tavan soittaja Firebirdin Kluson banjosta saa ihan sormivoimilla pyöritettyä string postista kiinni pitämällä sitä viritystappia yhtään.. ja tämä on ihan kokeiltu juttu. Sehän saattaa tuntua mahdolliselta, jos vaan on "kuvissa nähnyt" Klusonin banjovirittimen. Että voi olla täysin huoletta, ei se takaperin pyöri kyllä virittäessä yhtään.
Se "step box" Kluson banjo ei ole tuollanen planeettavälitteinen, vaan kieliakseli ja viritystapin akseli ovat rinnakkain, eivät päittäin. Hieman yksinkertaisempi rakenne siis.
Välitykset noissa Kluson Banjoissa on joko 1:9 tai sitten 1:12.
Noita planeettavaihde-banjokoneita sitten on välitykseltään kovin vaihtelevia, samoin "sisuskaluiltaan", noissa kuvissa oli 3-star planet, mutta on olemassa myös 5-star planet -virittimiä. Totta kai sitten "hinnassakin on eroja"..
Edelleenkään en löytänyt "räjäytyskuvaa" Kluson banjosta, mutta tuosta säikeestä käy hyvin selville se, etteivät akselit ole "päittäin". Kannattaa muuten huomata noissa pohjalevyissä olevat "B" ja "T" -kirjaimet, kaveri tuossa säikeessä oli epätietoinen, mutta siellä myöhemmin joku sanoo, että nuo kuvassa olevat on tarkoitettu juurikin 2-puoliseen lapaan, toiset bassokielten puolelle ja toiset taas "T for treble side". Eli nuo virikoneet on "eri kätiset". Firebirdeissähän nuo kaikki on tietenkin "saman puolen" virittimiä. | |
fox: Kuitenkin, ihan kokemuksella, eikä lainkaan mutulla, sanoisin, että kevyesti parikin tuopillista tarjoan, jos tavan soittaja Firebirdin Kluson banjosta saa ihan sormivoimilla pyöritettyä string postista kiinni pitämällä sitä viritystappia yhtään.. ja tämä on ihan kokeiltu juttu. Sehän saattaa tuntua mahdolliselta, jos vaan on "kuvissa nähnyt" Klusonin banjovirittimen. Että voi olla täysin huoletta, ei se takaperin pyöri kyllä virittäessä yhtään.
Juu, ei kai se "string post" -tapin pyörittäminen sormivoimin onnistu. Varmaan Aristoteles tarkoitti että otetaan esim. lukkopihdeillä tukeva ote string postista ja näin syntyneen vipuvarren turvin saadaan viritysnuppikin liikahtamaan. Tokkopa moisia koneistoja kukaan käyttäisi, jos ne omia aikojaan pyörisivät.
Mukavaa että banjokoneiston mysteeri hiljalleen alkaa aukenemaan.
En ole musiikin asiantuntija. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
