Yleistä keskustelua musiikista ›

Kailis: Jäi nyt vielä vaivaamaan että toimiiko levari kaikilla muilla levyillä paitsi tällä ahdasreikäisellä? Ainoa vaihtoehto olisi se että kaskitappi olisi paikoillaan ja pelkkä lautanen pyörisi mikä on järjetöntä, en sano että mahdotonta.
 
Kyllä, muuten toimii. Ja ei ollut mitään näköharhaa se liikkumattomuus.

reaper666: Kyllä, muuten toimii. Ja ei ollut mitään näköharhaa se liikkumattomuus.
 
Jaa. On kyllä aivan järjenvastainen systeemi, kun ajatellaan laakerointia. Ja olet aivan varma ettei keskitappi ole jämähtänyt?

Mielenkiintoista. Onko soittimen tarkempaa mallia tiedossa?

Kailis: Jaa. On kyllä aivan järjenvastainen systeemi, kun ajatellaan laakerointia. Ja olet aivan varma ettei keskitappi ole jämähtänyt?
 
Se jämähtäminen voi tosiaan olla joskus totaalista. Olen joutunut hyvin jämähtäneen keskitapin nytkyttelemään irti lukkopihdeillä nitkuttelemalla ja Turbo Öljyn avustuksella. Pihdit piti vetää niin tiukkaan kuin pystyi.

Salora 2001/Thorens TD 160.
 
Tuosta pitäisi saada jotain tietää. Ja ennenkaikkea, missä sitä huoltaisi, ja minkä hintaisesta keikasta olisi kyse?
 
Pelaa hyvin muuten saundillisesti, mutta rätisee ja hihna taitaa olla parhaat päivänsä nähnyt.
 
Mitä toi saloran logo meinaa kyljessä? Lisenssivalmistamista?
 
Valmistaminen lopetettiin vuonna -76. Eli masiina on 38-41 vuotta vanha.
 
Huoltokertoja ei käsittääkseni yhtä ainutta, tosin tietääkseni vuosien 80-90 välillä oli sormilla laskettavia kertoja. Vuosien 90-2010, ei ainuttakaan. 2010-nyt, toistuvassa soitossa.

MrQ: Salora 2001/Thorens TD 160.
 
Tuosta pitäisi saada jotain tietää. Ja ennenkaikkea, missä sitä huoltaisi, ja minkä hintaisesta keikasta olisi kyse?
 
Pelaa hyvin muuten saundillisesti, mutta rätisee ja hihna taitaa olla parhaat päivänsä nähnyt.
 
Mitä toi saloran logo meinaa kyljessä? Lisenssivalmistamista?
 
Valmistaminen lopetettiin vuonna -76. Eli masiina on 38-41 vuotta vanha.
 
Huoltokertoja ei käsittääkseni yhtä ainutta, tosin tietääkseni vuosien 80-90 välillä oli sormilla laskettavia kertoja. Vuosien 90-2010, ei ainuttakaan. 2010-nyt, toistuvassa soitossa.
 
huoltamisesta en tiedä...
 
muutoin yleistä:
 
Salorat tehtiin oikeasti Salossa. 2000 ja 2001 olivat kaksikanavastereoita. 3000 ja 3001 puolestaan ortoperspektoja. "Ykköset" olivat yhdistelmälaitteita, joissa joko Dualin tai Thorensin levari. Tuohon aikaan oli yleistä, että vanhoista radiotehtaista pienimmät kehittivät ja valmistivat itse viritinvahvistimet, mutta ostivat levarin erikoisvalmistajalta ( myös esim Garrad). Näin tekivät Saloran lisäksi esim. Asa, luxor ja Tandberg.
 
Rahallisesti tuskin kannattaa huoltoliikkeessä korjauttaa.
 
3001oli ekat stereoni. Maksoivat kesätöiden puolentoista kuukauden palkan ja vielä kaiuttimien hinta päälle. 80-luvulla vaihdoin päikseen palisanterkuoriseen 3001:seen, joka minulla vielä on verstashuonesterona.

Mulla on tommonen samanlainen 3001 Thorenssilla. Pelastin roskiksesta, mutta en ole kerennyt kokeilla toimiiko laite.
 
Alkujaan mietin, että ruuvaisin levarin irti ja iskisin sen omaan runkoonsa, mutta toisaalta, hauskahan kokonaisuus tuo on tuollaisenaankin.
 
Lisätietoa Saloran tuotannosta löytyy täältä:
 
http://salora.name/radiot/mallisto/HIFI-laitteet.htm

Kaverilla kans philpsin stereot missä kans keskitappi ei pyöri.
Miten muuten, saako noissa nopeutta säädettyä jostai jos pyörii liian nopeesti. En tarkoita sitä sinkusta lp:ksi nopetta :D

Karlsson:
 
Lisätietoa Saloran tuotannosta löytyy täältä:
 
http://salora.name/radiot/mallisto/HIFI-laitteet.htm
 
enpä tämmöistä Saloran suoravetolevaria muistanutkaan:
 
http://salora.name/radiot/mallisto/HIFI/SALORA_LS_6200.htm
 
koneiston osalta ilmeistä badge-engineeringiä, mutta "raameissa" aikakauden huomioiden ihan maht(aile)va.

Leikari: enpä tämmöistä Saloran suoravetolevaria muistanutkaan:
 
http://salora.name/radiot/mallisto/HIFI/SALORA_LS_6200.htm
 
koneiston osalta ilmeistä badge-engineeringiä, mutta "raameissa" aikakauden huomioiden ihan maht(aile)va.
 
Olisko tuo sama soitin (Dualin suoraveto) kuin oli tässä Saloran yhdistelmässä?:
http://salora.name/radiot/mallisto/HIFI/SALORA_HIFI_STEREO_6600.htm
E: On 6600:n ohjekirjan mukaan jopa sama Saloran mallimerkintä eli LS6200 erillislevarilla ja yhdistelmässä olevalla. Muistelen että jostain näkyi päällekin päin, että on Dualin valmistama.
http://salora.name/radiot/mallisto/HIFI/6600/B0009898/6600_levari.jpg
 
Meillä oli kotona tuollainen 6600. Harmittaa vieläkin kun hajosi juuri siinä vaiheessa, kun huollot olivat kadonneet paikkakunnalta, eikä itsellä ollut vielä käsitystä siitä mistä päästä olisi kannattanut alkaa vikaa etsiä. Päästi kirjaimellisesti savut ulos, luultavasti vika oli virtalähteessä.
 
Jos vahvistinosa oli kaput, niin olisi sitten voinut vaikka tuollaisen koteloinnin rakennella, kuin tuossa erillislevarissa. Levariosa vaikutti erittäin laadukkaalta, ainakin jos vertaa itsellä samaan aikaan olleeseen JVC:n muovisorviin. No, ollutta ja mennytta.
 
E: Näköjään tällaista lukee tuolla Salora-sivustolla:
 
SALORA HIFI STEREO 6600:n suunnitteluryhmän muodostivat pääsuunnittelija Erkka Sointula, joka suunnitteli kasettidekin yhdessä Seppo Kivelän kanssa, Raimo Jokinen, joka suunnitteli kaikki pientaajuusvahvistimet, levysoittimen ja verkko-osan, Pertti Lampinen, joka suunnitteli FM-virittimen, Arvo Kortesoja, joka suunnitteli AM-virittimen ja Arvo Happo mekaniikkasuunnittelijana. Ulkoasun suunnitteli Jorma Pitkonen.
 
Eli tuon mukaan levysoitinkin olisi kotimaista suunnittelua. Veikkaan kuitenkin että tarkoittaa korkeintaan soittimen liittämistä kokonaisuuteen, ja ehkäpä kontrollien ym. asettelua, jos ulospäin ei ole 1:1 vastaavan Dualin kanssa.
 
E2: Aikamoista. Uraltonen foorumilla on juttua itse levarin suunnittelijalta. Ja hänen mukaansa ei olekaan Dual, vaan Toshiban koneisto.
Toimin aikoinaan LS 6200 levysoitinprojektin pääsuunnittelijana. Koneisto itsessään on kohtuu hyvä. Ensiasennusäänirasian vaihtaisin parempaan. Henkilökohtaisesti en oikein pidä suoravetosoittimista vaan hihnavetoisista. Sama koneisto on käytössä 6600:ssa.
...
Silloin kun LS6200 suunniteltiin suoraveto ja S-äänivarsi olivat kovimmat markkinointivaltit. Dualilla ei silloin sellaista ollut ja siksi päädyttiin Toshiban koneistoon. Suorituskyvyltään koneisto ei hävennyt yhtään Dualin rinnalla.
Täältä voi lukea lisää:
http://www.uraltone.com/forum/index.php?topic=2119.0
 
'Koneisto' tarkoittanee tuossa muutakin kuin pyöritintä, koska viitataan vaatimuksena olleeseen S-malliseen äänivarteen.

Millähän tätä S-mallista äänivartta on perusteltu aikoinaan? Ei siis siinä, itsellänihän on S-mallinen SME IIIS.

Kailis: Millähän tätä S-mallista äänivartta on perusteltu aikoinaan? Ei siis siinä, itsellänihän on S-mallinen SME IIIS.
 
Jostain muistan lukeneeni, että S-rakenteella varsi on yksinkertaisempaa tehdä resonoimattomaksi ja varren saa jäykemmäksi kevyemmin.

jra: l...
 
Täältä voi lukea lisää:
http://www.uraltone.com/forum/index.php?topic=2119.0
 

 
tämä on kyllä mainio:
 
http://www.hovirinta.fi/audio/putki … hvistimet/levysoitin/levysoitin.htm
 
:-)

Quru: Jostain muistan lukeneeni, että S-rakenteella varsi on yksinkertaisempaa tehdä resonoimattomaksi ja varren saa jäykemmäksi kevyemmin.
 
Juuri näin kuin myös, että s-varrella saavutettiin lähes optimi kulma levyn uriin nähden. Tosin paras kulma eli nolla saavutettiin "kelkka"-ratkaisulla, joka seurasi uraa täysin sen mukaisesti, mutta se taisi jäädä 70-luvun hihistelijöiden erikoisuudeksi - ainakaan en ole nähnyt sitä myöhemmin missään käytettävän. Joku B&O käytti sitä aikoinaan.
 
Noin muuten - aikoinaan levysoittimet olivat pääsääntöisesti hihnavetoisia, joten vanhoissa laitteissa hihnojen uusiminen on kohdillaan - sen verran kumi haperoituu ja venyy ajan myötä. Uusien hihnojen myötä laite varmaan toimii kuten ennenkin jos sitten konkat ole kuivuneet.

hobohobonobo: Juuri näin kuin myös, että s-varrella saavutettiin lähes optimi kulma levyn uriin nähden. Tosin paras kulma eli nolla saavutettiin "kelkka"-ratkaisulla, joka seurasi uraa täysin sen mukaisesti, mutta se taisi jäädä 70-luvun hihistelijöiden erikoisuudeksi - ainakaan en ole nähnyt sitä myöhemmin missään käytettävän. Joku B&O käytti sitä aikoinaan.
 
Tarkoittanet tangentiaalilevaria. Niissä taisi olla omat haasteensa mekaanisesti. Tuo kulmajutska on hämärä, koska jos on piste A (laakeri) ja piste B (neula), niin en ymmärrä miten varren mutkittelu vaikuttaa siihen missä kulmassa äänirasia on, senhän saa kiinnitettyä oikeaan kulmaan.

Tangentiaalivarsia on edelleen olemassa ja tuotannossa, mutta ovat vähän kalliimpia ratkaisuja. Nykyaikana suosiossa näyttää olevan näiden varsien kohdalla ilmalaakerointi, joka tuo oheislaitteidensa (ilmapumppu, paisuntasäiliö yms.) kanssa omat haasteensa.
 
Esim. Clearaudio, Cartridge Man, Eminent Technology, Kuzma jne...

Tuo kulmajutska on hämärä, koska jos on piste A (laakeri) ja piste B (neula), niin en ymmärrä miten varren mutkittelu vaikuttaa siihen missä kulmassa äänirasia on, senhän saa kiinnitettyä oikeaan kulmaan.
 
itse asiassa yhdestä kohtaa saranoidun äänivarren päässä äänirasian/neulan kulma on oikea eli tangentiaalinen vain yhdessä kohtaa. Muualla on aina pieni säröä aiheuttava poikkeama. Mitä pidempi äänivarsi, sen parempi tässä suhteessa. Äänivarren muodolla ei tähän ole vaikutusta.
 
ed. Poistin lainauksesta alun sotkemasta - yo.teksti koskee tavanomaista äänivarsiratkaisua. Tangentiaalivarren idea on nimensä mukaisesti olla koko ajan tangentin suuntainen levylautasen suhteen.

Leikari: itse asiassa yhdestä kohtaa saranoidun äänivarren päässä äänirasian/neulan kulma on oikea eli tangentiaalinen vain yhdessä kohtaa. Muualla on aina pieni säröä aiheuttava poikkeama. Mitä pidempi äänivarsi, sen parempi tässä suhteessa. Äänivarren muodolla ei tähän ole vaikutusta.
 
Olen ymmärtänyt tangentiaalisen äänivarren tarkoittavan kaksois äänivartta, jossa servolla ohjataan rasian kulmaa:
 
http://www.tonarm.ch/

Old Joe: Olen ymmärtänyt tangentiaalisen äänivarren tarkoittavan kaksois äänivartta, jossa servolla ohjataan rasian kulmaa:
 
http://www.tonarm.ch/
 
Itseasiassa tangentiaalinen rasia kulki "kelkassa" levyn yli säteen suuntaisesti. Ongelmana taisi olla raidan seuraamisen vaikeus eli toiselle puolelle raitaa kohdistui enemmän painetta ja näin äänentoistoon tuli virheitä.
 
Enemmän asiasta vaikka http://cheapanaloguehifi.blogspot.f … 13/01/vinyylitoiston-perusteet.html , josta selviää myös miksi pyöräyttimissä käytettiin yleisesti hihnavetoa. Tarkoituksena oli tietysti minimoida moottorin aiheuttama jyrinä vaikka oma Yamahan suoravetomoottorinen levari ei sitä tuottanutkaan. Sääli, että se hajosi aikoinaan muuton yhteydesä - yksi parhaimpia kuluttajatason levareita ikinä.