Aihe: Vaimennusmateriaalin tarve PA-kaiuttimissa? 1 | |
|---|---|
 musamies24.01.2014 12:19:31 (muokattu 24.01.2014 13:41:10) | |
Mitenkä mahtaa olla kun kun kaikissa PA-kaiuttimissa ei ole ihmeemmin vaimennusmateriaalia, olisiko parempi olla vai onko vakavastiotettavat tekniset perusteet olla käyttämättä sitä? Sitähän on melko helppo lisätä myös jälkeenpäin - onko kokemuksia toimiiko kotelot käytännössä paremmin vaimennusmateriaalin kera vai ilman? https://noppa.aalto.fi/noppa/kurssi /S-89_3410_opetusmoniste__osa_2.pdf "Tavanomaisesti vaimennetussa kotelossa efektiivisen tilavuuden kasvu on 20 30 %. Hyvä nyrkkisääntö on se, että tarvittavan vaimennusmateriaalin aiheuttama tilavuuden kasvu yleensä riittää kompensoimaan elementin, refleksiputken, tukirakenteiden jne. aiheuttaman tilavuuden pienenemisen. Jos korkeimman toistettavan äänen taajuus on niin pieni, ettei koteloon muodostu seisovia aaltoja, vaikuttaisi vaimennus periaatteessa tarpeettomalta. Tällainen tilanne esiintyy yleensä vain alimman basson (alle n. 100 Hz) toistoon tarkoitetuissa kaiuttimissa, ja tällöin korkeampien äänten toisto on rajattava jyrkällä alipäästösuotimella. Tavanomaisissa kaiuttimissa häiritsevin on alin seisovan aallon taajuus. Seisovat aallot näkyvät kaiuttimen vapaakenttävasteessa tyypillisesti jyrkkinä desibelin tai parin portaina, ja kuuluvat äänen purkkimaisuutena tai laatikkomaisuutena. Refleksikoteloissa seisovat aallot voivat säteillä voimakkaasti refleksiputken kautta. Seisovien aaltojen kontrolloinnin kannalta huokoisten absorbenttien merkittävin häviömekanismi on viskositeettihäviö. Siten vaimennusmateriaali pitäisi sijoittaa kotelossa sinne, missä hiukkasnopeus on suurin. Seinille ohuena kerroksena sijoitettu materiaali on tehottominta. Jos pyrimme poistamaan alimman seisovan aallon, olisi vaimennusmateriaali sijoitettava keskelle pisintä sivua, si- vuun nähden poikittain, mikä aiheuttaa käytännön konstruktiovaikeuksia. Käytännössä hyvä keinosijoittaa vaimennusmateriaali on käyttää pehmeähköä materiaalia, jolla kotelo täytetään kokonaisuudessaan, kuitenkaan puristamatta materiaalia erityisemmin kasaan. Pienillä taajuuksilla (moodien alapuolella), missä lämmönjohtuminen vaikuttaa sekä häviöihin että kokoonpuristuvuuteen, absorbentin sijoittelulla ei ole suurta merkitystä paineen (ja siten lämmönvaihtelun) ollessa lähes sama kaikkialla kotelossa." | |
 NeliX424.01.2014 13:32:46 (muokattu 24.01.2014 13:37:18) | |
Mun kokemuksen mukaan kotelot on dempattu täyteen vaimennusmatskua. ... ainakin niissä kaiuttimissa mitä mulla on hyllyssä. Jopa halvimmissa DB techeissä. Kaipa se kaiuttimesta riippuu, toimiiko? Siinä kuitenkin sunnittelijalla on ollut visio (ehkä) miten paljon sitä villaa sinne kuuluu. Itse en lähtis kajareita täyttelemään, kuin korkeintaan harrastusmielessä. Paljon parempaan lopputulokseen pääsee ostamalla astetta paremmat kaiuttimet. Linkki korjattuna: https://noppa.aalto.fi/noppa/kurssi … /S-89_3410_opetusmoniste__osa_2.pdf | |
 redhat24.01.2014 20:18:29 | |
Ainakaan noissa D&B:n monitoreissa (MAX, M4) ei kauheasti fylliä ole sisällä. Ja fylli on todella huokoista, melkein untuvamaista materiaalia. | |
| musamies 27.01.2014 21:44:20 | |
redhat: Ainakaan noissa D&B:n monitoreissa (MAX, M4) ei kauheasti fylliä ole sisällä. Ja fylli on todella huokoista, melkein untuvamaista materiaalia. Tarkistin mikä on tilanne Behringer B1500D-PRO subbarin sisällä kun refleksiputkesta katsottuna epäilin, että vaimennusainetta ei olisi: https://dl.dropboxusercontent.com/u … iset/audio/behringer_b1500d-pro.JPG Vaimennusainetilanne vaikutti hyvältä, sensijaan kotelon materiaalit ei ehkä niinkään kun se tuntuu olevan tehty tollaisesta vaneriin verrattuna vaatimattomasta levystä, ylä- ja alapäädyt taisi olla jäykisteillä varustettua muovia. Sensijaan pinnoitepuoli ja nurkkien suojaus mielestäni ihan hyvin tehty. Vaimennusmateriaali oli niin hyvin kiinnitetty, että tästä kolosta on päässyt tarkistaa onko elementti kovinta mahdollista high endiä :D | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)