| Aihe: Miksi pidät jazzista? | |
|---|
|
Yhdellä lauseella. Aloitan:
Jos vapaus olisi musiikkia, se kuulostaisi jazzilta.
"Sointua löytyy kahta sorttia: hilipiää ja haikiaa. Ruuri piristää niinku hömpsyt ja molli herkistää porajamahan. Kauvan lasetettuna alakaa ruurit naurattahon, mollit pakkaa rääyttämähän ihimisiä." -Eino Kyrköösjärvi |
|
Moi, mä en varmaan vieläkään ymmärrä sitä läheskään täysin.Olen soittanut kyllä ammatikseni ja sen ulkopuolella vähän liikaakin, sanotaanko kitaraa, mutta nyt kun ikää on päällä niin eniten Jazzissa kiinnostaa soinnutukset ja ulosmenevät linjat.Paljon olen nähnyt ja kuullut sekä kokenut, mutta aina kun tapaa lahjakkuuden on tehnyt mieli vaan saada lisää infoa, ei sen kummempaa. |
|
ranskalainen harmonia ja afrikkalaiset rytmit |
 ewq
06.01.2014 16:19:04 | |
|
yhdellä sanalla
rytmi |
|
En vaan pida jazzista vaan rakastan jazzia.
En allekirjoita. |
|
Superego freudilaisittain.
"Ego on kuin hattu. Olisi aina kohteliasta ottaa hattu pois päästä aina kun tapaa toisia ihmisiä." |
|
klasarin ohella inspiroivinta musiikkia mitä on. lähestulkoon aina tulee inspis vääntäytyä soittimien äären väsäämään omia juttuja kun on kuunnellut. jonkin verran myös samanlainen fiilis tulee elektronisen musan puolelta (ei tosin ihan sieltä geneerisemmältä osastolta). rockin ja popin kanssa harvemmin iskee luovuuden puuskia. |
|
Yleensä melko älyllistä musaa joka on parhaimmillaan myös tämän näköistä
https://fbcdn-sphotos-b-a.akamaihd. … 7_1412305129012070_1692197632_n.jpg
"Thank you for the music, white boy". 6-stroke troll #1 |
|
Epämuusikko: Yleensä melko älyllistä musaa joka on parhaimmillaan myös tämän näköistä
https://fbcdn-sphotos-b-a.akamaihd. … 7_1412305129012070_1692197632_n.jpg
Tai tämän näköistä...
http://i.telegraph.co.uk/multimedia/archive/01844/mardi1_1844428i.jpg
Tulin teille ku en ihimisihin keherannu mennä. |
|
McNulty: Tai tämän näköistä...
http://i.telegraph.co.uk/multimedia/archive/01844/mardi1_1844428i.jpg
niimpä. ei virhettä.
"Thank you for the music, white boy". 6-stroke troll #1 |
|
Kuten muussakin improvisoidussa musassa, yllätyksellisyys on mielenkiintoista. Ei voi tietää, mikä sävel tulee seuraavaksi. Sama pätee osin bluesiin ja rock-sooloon, mutta jazzissa on enemmän mahdollisuuksia. On kivaa, jos kappaleet ovat "täyteen soitettuja", eli sävyjä ja kompleksisuutta on niiin paljon, että kappaleeseen ei kyllästy. Jotain Miles Davisin levyä voi kuuunnella lähes loppumattomiin ja koko ajan löytää uutta kiinnostavaa.
Peace! |
|
Joosef: Kuten muussakin improvisoidussa musassa, yllätyksellisyys on mielenkiintoista. Ei voi tietää, mikä sävel tulee seuraavaksi. Sama pätee osin bluesiin ja rock-sooloon, mutta jazzissa on enemmän mahdollisuuksia. On kivaa, jos kappaleet ovat "täyteen soitettuja", eli sävyjä ja kompleksisuutta on niiin paljon, että kappaleeseen ei kyllästy. Jotain Miles Davisin levyä voi kuuunnella lähes loppumattomiin ja koko ajan löytää uutta kiinnostavaa.
Alkuosasta kyllä samaa mieltä. Itsekin pidän jatsissa, kuten happorokissakin ja monissa muissa genreissä sen yllätyksellisyydestä. Että biisi voi lähteä livenäkin ties mihin suuntaan miltei koska tahansa.
Tosta tukkoon tunkemisesta en ole täysin samaa mieltä. Joissakin se toimii, mutta kaikissa ei. "Se on kyllä helevetin hyvä asia että sie oot pasisti etkä laulaja" - Karvamammutti
Kuuntelen tämmöistä |
 Alfons Åberg
21.01.2014 14:48:50 (muokattu 21.01.2014 14:50:24) | |
|
Funkånaut: Alkuosasta kyllä samaa mieltä. Itsekin pidän jatsissa, kuten happorokissakin ja monissa muissa genreissä sen yllätyksellisyydestä. Että biisi voi lähteä livenäkin ties mihin suuntaan miltei koska tahansa.
Tosta tukkoon tunkemisesta en ole täysin samaa mieltä. Joissakin se toimii, mutta kaikissa ei.
Sama homma. Yhtä tärkeä kuin ne nuotit mitä soitetaan, on tauot tai ilmatila siellä nuottien välissä. Ei se, että ne nuotit päästetään mahdollisimman helposti ilmoille vaan se että nuotit viedään loppuun asti. Loppuun asti, oli aika-arvo mitä tahansa.
"Linkkejä artikkeleihin tai tutkimuksiin, joissa Hulkon muusikon uran näytöt todetaan merkittäviksi" -Jazzmies |
|
Parhaimmillaan jazz on kaikessa diibadaabaisuudessaan erinomaista musiikkia, kunhan siinä on kunnon rytmi, svengi ja jammailu päällä.
Kostiainen. Karumpi saundi, parempi mieli www.mikseri.net/kostiainenproj |
|
Jazzissa on vapaus valita mitä skaaloja ja soinnutuksia hamstraa omaan varastoonsa.
Eli saa muokata oman soundinsa miltä kuulostaa harmonisesti ja rytmisesti.
Ainut mikä kyllästyttää on, että kappaleiden rakenteet ovat jämähtäneet monesti vanhoihin ratkaisuihin.
Mä en tykkää enää siitä, että biisin loppupuolella otetaan teema uusiksi soolojen jälkeen, se tuntuu teeman liialliselta toistamiselta, johan sen kerran kuulee biisin alussa, onko se niin hyvä, että vielä loppuun kannattaa laittaa sama juttu?
Loppuun siis jotain muuta ideaa tai erilainen sovitus teemasta, että jaksaa kuunnella uudestaan?
Tautonomia on tautista. |
|
Korjaan vielä, tautologia= saman seikan tarpeeton toistaminen(onkohan tämäkin sitä?) |
|
John My: Korjaan vielä, tautologia= saman seikan tarpeeton toistaminen(onkohan tämäkin sitä?)
Eikos tautologia = tosi kaikissa maailmoissa?
En allekirjoita. |
|
Eniten tykkään Mike Mainierin(Vibrafoni) tyylistä valmistella sävelkorvaa muutama tahti ennen ulossoittoa sävellajista.
Mun mielestä sillä on parhaita ideoita ja taito rakentaa soolot hienosti, toki Michael Brecker on myös huippusoittaja ja loistavia ideoita, joita on kiva tutkia ja soitella.
Mike Stern on hyvä kitaristi, mutta jäänyt vähän polkemaan paikoilleen eli samoja ideoita vähän varioiden, Pat Metheny ja John Scofield aina ihanasti yllättävät uusilla jutuilla.
Kuka sitä jazzia teidän mielestä kehittää parhaiten eteenpäin ja miten? |
 jyke
07.05.2014 22:26:14 | |
|
kekkuliheikki: En vaan pida jazzista vaan rakastan jazzia.
Ei tähän muuta lisättävää . kuitenkin sen verran Allan Holdsworth kävi taannoin keikalla lähimaastossa vaan ei kuitenkaan täällä Suomen kamaralla ? miksi ei ? ihmetys on suuri ! |
|
Tota noin, eiks ne Miles Davisin levytykset ole aika päinvastoin kuin edellä sanottiin, että ne ovat melko " täyteen soitettuja".
Olen sitä mieltä, että Miles Davis soitti hyvinkin harkitusti eli pidätteli liiallista nuottimäärää sooloissaan.
Milesilla oli taipumus soittaa pitkiä sidosääniä, joilla sitoi siis sointuja yhteen ja yleensä soitti ns.pitkää melodista kaarta, joka ei ole helppoa? |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
