Kitarat: kitarakamat ›

Gabe: PDF-1 on aivan mahtava purkki. On ollut todella kovalla käytöllä saapumisestaan lähtien, olisin voinut maksaa siitä helposti paljon enemmänkin.
 
Käytätkö sitä ihan "cleaninä" vai sen särön kanssa? Millaisen laitteiston kanssa se sua palvelee ja muokkaatko sillä saundin luonnetta/vahvistimen käyttäytymistä koneen edessä vai loopissa "master-osastolla" tuomaan taajuuksia esiin? Onko tuo muuten miten hiljainen laite? Kaikki eq:t/filtterit toki nostaa suhinoita jos korostettavalla taajuudella sellaista havaittavissa on, mutta jotkut tuntuvat tuovan vielä jotain omaa ekstraa kehiin.

komero: Hieman vähemmälle huomiolle on jäänyt EQ-pedaalit. Onko kokemusta parametrisistä eq-spedeistä?
 
Juu, komerosta löytyy TC Electronicin parametrinen. Tuo on siis yksikaistainen, eli sopii parhaiten jonkin tietyn taajuuden korostamiseen (peak) tai leikkaamiseen (notch). Säätöjä löytyy ihan kivasti mm. kaistan leveyden muotoilemiseen, ja jonkinlainen sustain-toimintokin siinä on.
 
No miksi se on joutunut komeroon?
 
Kaksi pääsyytä.
 
1) Käytti sitten huippu- tai kuoppatyylistä ekvalisointia, TC:n parametrinen EQ ainoastaan leikkaa taajuuksia. Ei koskaan buustaa. Teknisestihän tämä on sikäli oikein, että oikeaoppiseen ekvalisointiin kuuluu ei-haluttujen taajuuksien leikkaus signaalista eikä haluttujen taajuuksien yliohjaaminen, mutta tämän seurauksena TC:n pedaalista tuleva signaali on ENINTÄÄN yhtä voimakas kuin alkuperäinen ekvalisoimaton signaali. Yleensä se on PALJON hiljaisempi. Mistä puolestaan seuraa se, että pedaalia ei voi polkaista noin vain päälle kesken biisin ilman että signaalitaso tippuu selvästi. (Niin, no voisihan sitä käyttää jonkinlaisena soolobuustin vastakohtana, eli "rytmivaimennuksena" - polkaisee päälle säkeistöjen ajaksi ja POIS päältä soolojen ajaksi.)
 
2) Säädettäviä taajuuksia tässä on vain yksi. Laite on siis periaatteessa enemmänkin sellainen kirurgin tarkkuustyökalu jonkin tietyn yksittäisen jutun fiksaamiseen, ei yleistyökalu soundin kokonaismuokkaamiseen. Tämän takia graafiset EQ:t, joiden taajuudet ovat edes suurin piirtein vastanneet omia toivomuksia, ovat palvelleet omassa käyttötarkoituksessa paremmin. Jokin useampikaistainen parametrinen EQ (kuten mainittu Empress) voisikin olla mielenkiintoinen tuttavuus.

LesPaul70: Juu, komerosta löytyy TC Electronicin parametrinen. --
 
Ymmärrän hyvin, että tollanen jää kaapin pohjille :/ Oikeastaan toteutustapa on täysin väärä ajatellen kitarakäyttöä, varsinkin live-sellaista, ajatellen.
 
Empress on kyllä hyvä ja kolmialueisuus iso plussa, mutta itse kaipaisin siihen ehkä jotain vielä lisää, vaikka laite onkin monipuolinen ja mainostin jo pärjääväni vähemmällä.
 
Ensinnäkin ParaEQ:n clean-boosti pitäisi olla käytettävissä ilman, että eq on kytketty päälle. Jotenkin jo periaatteesta potutti kun ilman eq:n kytkemistä boostinapista ei tapahtunut mitään :)
 
Toisekseen Q-asetukset voisivat olla monipuolisemmat, ts. "portaattomasti" säädettävissä jokaisella alueella. Kyllähän ne kytkimellä valittavat kolme erikaista kurvia per kaista ovat varmaankin riittävät (ja tarkoin mietityt) käytännön tilanteita varten, mutta silti.
 
No, pieniä "puutteita", ParaEQ on loistava peli.
 
Silti Stone Deafin yksialueinen peli kiinnostaa ehkä enemmän, ostaa sitten toisen jos tarvii toisen kaistan muokattavaksi ;)

Ostin biyangin mad driver od-10:n ja analog-delayn. Aivan uskomattomat saundit lähtee kummastakin. Yhteensä hintaa käytettynä ostettuna oli noilla 60e, joten erittäin tyytyväinen olen. Jos Gilmourin saundi miellyttää korvaa ja rahaa ei liikaa ole, niin tuossa kaksi hyvää halpispedaalia siihen hommaan.
 
Seuraavaksi uutta wahia. Crybaby cgb95 ei sano oikein riittävästi wah wah omaan makuun ja syö signaaliakin perkeleesti. Ehdotuksia kun hakusessa Kingston Wall/Henkka - tyylinen ääni?

Hokkuspokkus: Seuraavaksi uutta wahia. Crybaby cgb95 ei sano oikein riittävästi wah wah omaan makuun ja syö signaaliakin perkeleesti. Ehdotuksia kun hakusessa Kingston Wall/Henkka - tyylinen ääni?
 
Tuossa verrataan Crybaby vs VOX https://www.youtube.com/watch?v=bBGb4Oz-fPE

Heips. Olen suhteellisen vasta-alkaja kitaran soittamisessa. On tullut joskus hankittua Epiphone Valve Jr. (combo). Edullinen pikku putkivahvari kotisoittoon. En ole juurikaan käyttänyt sitä sen "tylsän" saundin takia. Käytän etupäässä Mac tietsikkaani ja siinä GarageBand:in lukuisia vahvistin ja pedaaliyhdistelmia joilla sa vaikka minkälaista soundia. Hyvät pikku kajarti ja tietty Apogen Jam liitäntä mokkula johtoineen.
 
Jotta saisin Valve jr.:n enemmälti käyttöön minkälaisia tai minkälaista efekti pedaalisysteemiä asiantuntijat suosittelelisivat? Olis kiva jos sais siitä irti vähän enemmän soundi yhdistelmiä kun sen ilman pedaaleja oleva vähän "tunkkainen" ja tylsä saundi. Vähän säröä, reverb:iä, sustainia, kaikua jne. jotta vois soitella vähän hevittyyppistä, bluessia, blues rock:ia ym.
 
Edullisesti pitäis päästä... ja tietty niin vähällä pedaalimäärällä kun mahdollista..
Vai onko ratkaisu jossain ns. efektibedaalissa jolla voi emuloida kaikkea mahdollista kuten nyt Mac tietsikan ja Garagebandi mahdollistaa? Kiitos jo etukäteen neuvoista ;)

Gabe: Hyväkään pedaali ei pelasta huonoa vahvistinta. Suosittelen että säästät nekin rahat ja satsaat kerralla sellaiseen vahvistimeen josta saat mieleistäsi soundia ulos, sitä voi sitten maustaa hyvillä pedaaleillakin.
 
Tuen tätä. Toinen voisi olla elementin ja multiefektin hankinta. Jos silti purkit kiehtoo enemmän, kuin mutimööpeli. Ota katse jonnekkin joyojen suuntaan.

Gabe: Hyväkään pedaali ei pelasta huonoa vahvistinta. Suosittelen että säästät nekin rahat ja satsaat kerralla sellaiseen vahvistimeen josta saat mieleistäsi soundia ulos, sitä voi sitten maustaa hyvillä pedaaleillakin.
 
Tuo Valve Jr. on ite asiassa varsin hyvä vehje säröpurkkien alustaksi. Soundi on tosiaan aika tumma (jos tässä sitä meinattiin tylsällä) - perussoundin "vikoja" pedaalit eivät varsinaisesti paranna, mutta tuovat hommaan uutta väriä.
 
Vaikka käytetyllä Bossin ME-50:llä tai vastaavalla voisi päästä aika halvalla käsiksi laajaan kattaukseen eri efektityyppejä. Ton kautta varmasti selviäisi myös tarkemmin mitä tulevaisuudessa tarvitsee.
 
Parempi/sopivampi vahvari varmasti auttaisi reilusti, mutta jos budjetti ei ole kovin iso niin se voi olla pois suljettu vaihtoehto, vai onko?
 
E: Eikun ne eri efektityypit onkin varmaan jo tuttuja Garagebandistä... Mutta juu. Mitkä efektit siinä on eniten käytössä?

Ziggy Bubba: Tuo Valve Jr. on ite asiassa varsin hyvä vehje säröpurkkien alustaksi. Soundi on tosiaan aika tumma (jos tässä sitä meinattiin tylsällä) - perussoundin "vikoja" pedaalit eivät varsinaisesti paranna, mutta tuovat hommaan uutta väriä.
 
Voihan tuo olla. Yleensä epätyydyttävää perussoundia ei vain saa korjattua mieluisaksi parilla halvalla pedaalilla. :) Esimerkiksi vaikkapa joku Yamahan THR- sarjalainen voisi olla kotisoitteluun paljon tyydyttävämpi vaihtoehto kuin vanhan korjaaminen pedaaleilla. Siinä on niitä efektejäkin valmiina.

Gabe: Voihan tuo olla. Yleensä epätyydyttävää perussoundia ei vain saa korjattua mieluisaksi parilla halvalla pedaalilla. :) Esimerkiksi vaikkapa joku Yamahan THR- sarjalainen voisi olla kotisoitteluun paljon tyydyttävämpi vaihtoehto kuin vanhan korjaaminen pedaaleilla. Siinä on niitä efektejäkin valmiina.
 
Ihan hyvä idea. Varsinkin kun koneen kanssa puljaaminen on selkeesti jo kaverille tuttua. Tommosella saa ne tonet narulle ilman viivettä vaikka olisi efektejäkin. Ja laite toimii äänikorttina, eli kiinnittäminen Maciin on todella simppeliä.
 
Ite ehkä ajattelin liikaa omalta kohdalta, eli se tummahko perussoundi mitä Valve-junnu tarjoaa toimii tossa hintaluokassa ihan mainiosti. Ite olen muuten soittanut tuota vahvaria lähinnä Celestion V30 -elementeillä ladatuilla erillisillä kaapeilla. 1x12 ja 2x12, molemmat toimii.
 
Jos alottajalla on combo-malli, otan juttuni takaisin. Se ei nimittäin omalla kaapillaan kovin mehevältä kuulosta. Kaappi tekee tässäkin kohtaa ison eron. Tossa combossakin taisi tosin olla mahdollisuus liittää ulkoinen kaappi. Kannattaa jossain testata ero (se voi olla aivan huikea) jos tosiaan siitä combosta puhutaan.
 
Eli kaksi maailmaa on mistä valita.
1. Yamahan mallintavat vahvarit joissa on siihen tuunatut ei-kitarakaapit, lähinnä kai studio-monitoreihin tai hifi-skobeihin verrattavat vehkeet.
2. Perinteinen vahvarimaailma, joiden soundi tulee suurelta osin kitarakaapin soundia värittävästä vaikutuksesta.

Ziggy Bubba: Ihan hyvä idea. Varsinkin kun koneen kanssa puljaaminen on selkeesti jo kaverille tuttua. Tommosella saa ne tonet narulle ilman viivettä vaikka olisi efektejäkin. Ja laite toimii äänikorttina, eli kiinnittäminen Maciin on todella simppeliä.
 
Ite ehkä ajattelin liikaa omalta kohdalta, eli se tummahko perussoundi mitä Valve-junnu tarjoaa toimii tossa hintaluokassa ihan mainiosti. Ite olen muuten soittanut tuota vahvaria lähinnä Celestion V30 -elementeillä ladatuilla erillisillä kaapeilla. 1x12 ja 2x12, molemmat toimii.
 
Jos alottajalla on combo-malli, otan juttuni takaisin. Se ei nimittäin omalla kaapillaan kovin mehevältä kuulosta. Kaappi tekee tässäkin kohtaa ison eron. Tossa combossakin taisi tosin olla mahdollisuus liittää ulkoinen kaappi. Kannattaa jossain testata ero (se voi olla aivan huikea) jos tosiaan siitä combosta puhutaan.
 
Eli kaksi maailmaa on mistä valita.
1. Yamahan mallintavat vahvarit joissa on siihen tuunatut ei-kitarakaapit, lähinnä kai studio-monitoreihin tai hifi-skobeihin verrattavat vehkeet.
2. Perinteinen vahvarimaailma, joiden soundi tulee suurelta osin kitarakaapin soundia värittävästä vaikutuksesta.
 
Eipä näitä voi kuin oman näkövinkkelin läpi pohtia. Ja mitä enemmän erilaisia miélipiteitä tulee esille niin sen parempihan se vain on kysyjän kannalta. :) Tässä riittääkin pureskeltavaa kysyjälle.

Kiitos näistä tietoiskuista. Se Boss ME-50 vois olla ihan kiva vaihtoehto. Seisoo muute n turhan panttina tuo Valve jr. (combo). Toisaalta kun tässä kotona vaan soitteleepi ni tämä Mac ja GarageBand yhdistelmä on kyllä ihan älyttömän hyvä keksintö... ;) Täytyy lattaa harkintaan se Boss ME-50.. Kiitos vielä kerran tiedosta kaikille vastanneille ;) Rockn Roll!!!

Mulla helpotti tämä ns. pedaali GAS sen jälkeen kun opin kasaamaan pedaaleja itse alusta loppuun ja samalla opin niiden sielunelämästä yhtä sun toista. Tavallaan silloin kai kun pystyy koska vaan heittämään koekytkentälevylle melkein minkä tahansa säröpedaalin puolessa tunnissa ja testaamaan soundia ja muuttelemaan komponentteja lennossa, se ei olekkaan enää niin kiinnostavaa.
 
Silloin kun en edes tiennyt mitä esim. säröpedaalissa tapahtuu teknisesti ottaen, pedaaleissa oli enemmän mielenkiintoa. Jokainen oli mysteerinen purnukka, joka tarjosi jotain uutta. Mutta kun tajuaa niiden sielunelämästä enemmän, jotenkin pettyy siihen miten samalla periaatteella ne loppuen lopuksi toimii, ja tuo tiedon lisääntyminen vei niistä sen hohdon.
 
Kyllä sitä joskus nykyäänkin kloonailee jotain säröpedaaleita, joissa on todella omalaatuinen soundi, mutta omaan pedaalilautaan ovat jääneet pystyvästi vain DOD 250 grey specs klooni, Honey Bee klooni ja omalla skeemalla tehty bluessärö. Rocketin säröttimet on vaikuttaneet mielenkiintoisilta, voisi jotain niistä kokeilla koota kunhan muusikoiden.netiltä jäisi vähän aikaa ;)

Löyty siisti "harmonic vibrato"-soundi Boss PN-2:sta. Pedaali paneroi kahden kanavan välillä, joista toisessa on treble täysillä ja toisessa taas basso. Kahdella styrkkarilla päästään sit jo melkeen leslien kaltaseen rotary speaker-meininkiin.. Harmi vaan kun matka youtubeen on niin pitkä et matkalle katoo aina puolet efektin intensiteetistä. :o(
 
http://www.youtube.com/watch?v=AOKh1G6290Q

Mulla käväisi testissä Malekko Ekko 616 mkII, enkä tykännyt sitten yhtään. Taisi olla maanantaikappale, kun regeniä ei kestänyt olla juurikaan tai laite lähti oskilloimaan.
 
Nyt harkinnassa Deep Blue Delay, Belle Epoch ja sokerina pohjalla Carbon Copy.
 
Suosituksia? Käytän delayta lähinnä soolojen mausteena tai satunnaisesti semicleanissa kompissa tilaa tekemässä.

Keke Urlaub: Mulla käväisi testissä Malekko Ekko 616 mkII, enkä tykännyt sitten yhtään. Taisi olla maanantaikappale, kun regeniä ei kestänyt olla juurikaan tai laite lähti oskilloimaan.
 
Nyt harkinnassa Deep Blue Delay, Belle Epoch ja sokerina pohjalla Carbon Copy.
 
Suosituksia? Käytän delayta lähinnä soolojen mausteena tai satunnaisesti semicleanissa kompissa tilaa tekemässä.
 
Belle Epochia voin kyllä suositella. Lämmin ja erittäin maukas soundi, johtunee osittain myös tuosta preamp-osiosta, jonka tämä sisältää. Ei välttämättä ole kaikkien makuun, mutta mun makuun on passeli, joten etuaste on koko ajan päällä. Toistot saa helposti joko ihan naamalle tai nätisti taustalle tuolla Rec level-säädöllä. Oskilloimaan lähtee n. klo 13 jälkeen. Modulaation säätövara on myöskin aika laaja.

Semmoinen pleximarsupedaali tarttis nyt saada. Miksi noita pitää olla niin monia, eihän niistä osaa valita.

Jassåå. Rupatellaanpas vähän StarTrek aseistuksesta, eli vaiheisista.
 
Omat toivomukset phaserillehan ovat seuraavanlaiset:
- Intensiteetin (dry/wet) säätö
- Ihan normaali vaiheistusajan säätö
- Tråå bypass
- Kiva lisä olisi jos aaltomuotoakin voisi säätää
- Analoginen, soundimaailma lähellä noita perus phase 90-tyylin vehkeitä, mutta edellä mainituilla laajemmilla säätömahdollisuuksilla
- Hinta mieluusti alle 150 euroo
- Luotettava ja toimivaksi todettu
- stun/kill ominaisuus, koska jos vaiheista käyttää kännissä riehuvaan basistiin (vs. kännissä riehuvaan tyyppiin yleisössä) on tuo stun-ominaisuus tarpeellinen bändin henkilöstöhävikin minimoimiseksi. Yleisöön voi käyttää kill-asetusta.
 
Saako kaupasta, vai soitanko Jaskalle?
 
Vastaan itse: Ilmeisesti. Retro-Sonic näkys olevan semmonen.

Moi,
 
onko porukalla antaa suositusta do-it-all -tyyppisestä delay-pedaalista? Pitäisi olla ainakin kohtuulliset soundit, tap-tempo ja loopperi. Oon viime vuodet soittanut lähinnä rumpuja ja oon vähän pihalla vaihtoehdoista. Onko Line6 DL4 vielä hyvä valinta? Entä TC electronicin Flashback X4? Onko muita kohtuuhintaisia vaihtoehtoja? Eventide ja Strymon on ehkä vähän budjetin yli. Kiitos jo etukäteen.