 ruuhkatukka17.01.2014 09:30:39 | |
|---|---|
Moi! Olen etsimässä laadukasta Stratoa. Ja toivoisin saavani viisaammilta neuvoa Stratocaster-malleista ja vinkkejä, joita uskoisitte tarvitsevani. Haen siis elämänkumppania. Hintaa saisi kertyä n. tonni (1000e). Etsin ensinnäkin laadukasta kitaraa, joka olisi soitettavuudeltaan helppo ja aika vintage-henkinen. En etsi "gotta-be-vintage"-kitaraa, mutta kuitenkin vanhat arvot mielessä valmistettua lankkua. Ulkoiset tekijät, kuten väritys ovat sivuseikkoja (toki tärkeitä sellaisia). Toivoisin vinkkejä hyvistä vuosisarjoista, mikrofoneista, puu-yhdistelmistä, hardwaresta, ja mistä ikinä uskottekaan olevan hyötyä toiselle! En ole koskaan harjoitellut Stratolla ja antanut aikaa sille, kuunnellen ja perehtyen. Siksi tämä kysymysten sarja, joka toivottavasti ei pilaa kenenkään päivää. Siksi mitä nöyrimmin kysynkin viisaammilta. Syy miksi kirjoitin uuden kirjoituksen on se, etten saanut vastausta aiemmista kirjoituksista. =) Diggailen bluesahtavasta rock soundista. Soitan high-gain vahvistimella ja käytännössä toteuttaisin paljon mikkien ja volumensäädöllä gainin säätöä. Kiitos paljon. | |
 elon arska17.01.2014 09:36:59 | |
Tonnilla saattaa löytää american vintage straton käytettynä torilta. Vai pitikö olla uus? Haista jätkä vittu ja mee veivaa Volgaas. | |
 Laulava Kylätohtori17.01.2014 09:58:08 (muokattu 17.01.2014 09:58:47) | |
Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan Tokain japanilaisia stratoja. Uutena saa reilusti alle tonnin ja käytettynä noin viiteen sataan, joskus jopa allekin. Itse olen soitellut yli 10 v. tuollaisella. Aluksi haaveilin USA Fenderistä, mutta sellaisia muutamia kokeiltuani ovat haaveet haihtuneet, koska eivät olleet yhtään sen parempia kuin Tokait. Mielipidekysymyksiä toki, mutta suosittelen kokeilemaan, niin sittenhän sen tiedät, sopiiko ne sinulle. Ainoan miinuksen Tokain stratoille annan mikeistä, muuten ovat loistavia... Gyl sunkka maar oikke met trasikoittim bisi Vanha Rauma iha vaa aikanguluks. | |
 Tigerstedt17.01.2014 10:07:48 | |
Jos lavassa ei ole pakko lukea Fender, kannattaa katsella myös 70-luvun lawsuit-kopioita. Ovat suhteellisen edullisia ja pääosin todella laadukkaita soittimia. Näitä löytyy useilta eri merkeiltä, kannattaa kytätä esim. Ebayta. Itselläni on Ibanezilta moinen kopsu, joka on kyllä toudella jees kitara. The gum you like is going to come back in style. | |
 hollstro17.01.2014 10:10:52 | |
Tonnin ja alle hintaluokassa Roadwornia paremmaksi on paha pistää jos pitää olla Fender. Japanin Fenderit kaikilta vuosilta ovat myös erinomaisia kunhan välttää halvimpia budjettiversioita, joita tosin on aika vähän Suomessa. JV-Squierit (EX, eli export-mallit vuosilta1982-1984) ovat myös mainioita jos pieni kaula ei haittaa. vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen | |
 tjj200017.01.2014 10:44:44 | |
Jos hinta voi olla vähän yli, kysy mitä maksaa strato täältä: http://www.auroraguitars.fi/ Kun en soittele, niin olen varmaan lenkillä http://www.movescount.com/members/tjj2000 | |
 LaMotta17.01.2014 10:52:03 (muokattu 17.01.2014 11:00:13) | |
ruuhkatukka: Moi! Toivoisin vinkkejä hyvistä vuosisarjoista, mikrofoneista, puu-yhdistelmistä, hardwaresta, ja mistä ikinä uskottekaan olevan hyötyä toiselle! Tonnin budjetilla vissiin on syytä unohtaa vuosikerta-asiat. Helppo soitettavuus kai tarkoittaa sitä, että fenderin 25,5 skaala pitää unohtaa? Minun mielestäni helppo ja hyvä soitettavuus tarkoittaa myös sitä, että nauhat ei ole vintage-malliset. Mikeistä aika vaikea alkaa neuvomaan kun ei tiedä vahvistinta jne. Jos pidät ohuesta sirinäsoundista niin sitten vintagemikit. Jos soundissa pitää olla muutakin kuin presenskihinää niin sitten jotkut muun tyyppiset mikit. Monipuolisuutta lisää s-s-h-mikitys (ei ehkä ole vintagehenkinen ratkaisu). Stratocastereissa on talloissa kahta tallapalamallia käytössä, vintage ja modern. Googlella löydät näiden erot. Kaulaprofiilien kirjo on myös melko laaja. Tämä asia pitää kouria omin käsin. (Lausutaan elämään kyllästyneellä äänellä): "Jos ei kiinnosta niin ei tiällä mikkää pakko oo olla. Työ tiijättä missä on ovet." | |
 kossuossi17.01.2014 10:52:52 | |
Ekaks ennen kun alkaa stratoo hankkiin on kokeiltava kumpaan otelautaan mieltyy. Lakattu vaahtera tai paljas ruusupuu kun tuntuvat käteen aika erilaisilta. Ite en tykkää ollenkaan lakatusta vaahterasta, toiset taas vannovat sen nimiin. Itse hommasin vanhan mehicostraton, paljon haukutun stankun. Raudat ja mikit uusimalla jäi takuulla alle tonnin ja on hyvä keppi. Mulla on joskus ollu 64 vuoden strato joten vertailua muistikuviin perustuen on. Oli se mulla kuitenkin 15 vuotta. | |
 Gabe17.01.2014 11:11:53 | |
ruuhkatukka: Moi! Olen etsimässä laadukasta Stratoa. Ja toivoisin saavani viisaammilta neuvoa Stratocaster-malleista ja vinkkejä, joita uskoisitte tarvitsevani. Haen siis elämänkumppania. Hintaa saisi kertyä n. tonni (1000e). Etsin ensinnäkin laadukasta kitaraa, joka olisi soitettavuudeltaan helppo ja aika vintage-henkinen. En etsi "gotta-be-vintage"-kitaraa, mutta kuitenkin vanhat arvot mielessä valmistettua lankkua. Ulkoiset tekijät, kuten väritys ovat sivuseikkoja (toki tärkeitä sellaisia). Diggailen bluesahtavasta rock soundista. Soitan high-gain vahvistimella ja käytännössä toteuttaisin paljon mikkien ja volumensäädöllä gainin säätöä. Kiitos paljon. Tonnin budjetilla kun etsitään Fenderiä, niin japanilaisten tuotokset ovat ehdottomasti paras arpa. Olen muutamaa päässyt testaamaan ja ainakin näiden omien kokemuksieni mukaan uskallan väittää että ne kestävät vertailun vielä puolta kalliimpiin Made In U.S.A. Leimoilla varustettuihin Fendereihinkin. Esimerkiksi nämä voisivat kiinnostaa: http://www.thomann.de/fi/fender_st54_2ts_2013_ltd_ed_54_strat.htm http://www.thomann.de/fi/fender_st58_3ts_2013_ltd_ed_58_strat.htm | |
 Ruutukunkku17.01.2014 11:36:46 (muokattu 17.01.2014 11:41:20) | |
LaMotta: Helppo soitettavuus kai tarkoittaa sitä, että fenderin 25,5 skaala pitää unohtaa? Lienee tottumiskysymys. Enemmän Fenderillä soittaneena, tuntuu tuo pidempi skaala kodikkaammalta kun esim Gibsonin lyhyt. Gibson heti jotenkin lelumaisempi omassa kädessä vrt Fender. E: Jos käytetyt kelpaa, niin taitaa saada ihan American Standardinkin tonnilla. Voinpa olla väärässäkin. Tosiaan uutena joku roadworn tai Jimmie Vaughan malli, jota monet on ainaki kehuneet. I can see clearly now, a painful vision indeed. | |
 Hi-Power17.01.2014 11:43:29 (muokattu 17.01.2014 12:48:01) | |
Käviskö ihan standard strato...hintaa näkyy olevan hieman yli tonnin...http://www.keminmusiikki.fi/cat/product_catalog.php?c=19&page=2 ja eihän sitä tiä vaikka se vielä siitä vähän pudottas ku tiedustelee PS. tuossa tuo 50luvun meksiko strato on todella hienosti soiva kampe... | |
 jii.haanpaa17.01.2014 11:59:50 | |
Siitä laadukas, perinnehenkinen ja noin tonnin maksava strato: http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=836976 | |
 d-e17.01.2014 12:18:41 | |
Kysymys on niin laaja,ettei siihen voi keskustelupalstalla vastata järkevästi.Stratocastereita on tuossa hintaluokassa aika paljon valinnanvaraa.Ihan ensiksi pitäisi selvittää perusasiat,haluttu mikitys ja soittotatsiin liittyvät otelaudan radius ja kaulan profiili.Jo näistä saa varmaan useamman kymmentä yhdistelmää,joista ei voi kukaan sanoa mikä on paras/sopivin juuri sinulle.Kaulan muotoja on ainakin V,U,D ja C,otelaudan radiuksia 7,25" , 9,5" ja 12" ja mikityksiä eri mikkityyppeineen lukemattomia.Vibralla vai ilman,vintage style tremolo vai floikka? Eli,vähän rajausta vaatimuksiin ja toiveisiin niin eiköhän kysymykseen jotain jeesiä vois löytäkin. "..rock and roll has been downhill ever since Buddy Holly died..." - John Milner | |
| Laulava Kylätohtori 17.01.2014 12:48:47 (muokattu 17.01.2014 12:48:59) | |
d-e: Kysymys on niin laaja,ettei siihen voi keskustelupalstalla vastata järkevästi.Stratocastereita on tuossa hintaluokassa aika paljon valinnanvaraa.Ihan ensiksi pitäisi selvittää perusasiat,haluttu mikitys ja soittotatsiin liittyvät otelaudan radius ja kaulan profiili.Jo näistä saa varmaan useamman kymmentä yhdistelmää,joista ei voi kukaan sanoa mikä on paras/sopivin juuri sinulle.Kaulan muotoja on ainakin V,U,D ja C,otelaudan radiuksia 7,25" , 9,5" ja 12" ja mikityksiä eri mikkityyppeineen lukemattomia.Vibralla vai ilman,vintage style tremolo vai floikka? Eli,vähän rajausta vaatimuksiin ja toiveisiin niin eiköhän kysymykseen jotain jeesiä vois löytäkin. Olen vähän samaa mieltä. Helposti jokainen suosittelee sitä itselle parasta, mikä ei sinällään tuo mitään lisäarvoa kysyjälle (varsinkaan, jos ei ole omaa kokemusta "alalta"). Toki täältä voi vinkkejä saada, joten on tällaisille ketjuille myös omat perusteensa. Gyl sunkka maar oikke met trasikoittim bisi Vanha Rauma iha vaa aikanguluks. | |
| Ruutukunkku 17.01.2014 12:53:03 | |
Kertoo muuten paljon siitä mihin muusinetin palstat on menossa kun näinkin asiallisen aloituksen perässä pyydellään kuitenkin etukäteen jo anteeksi, jos menee jonkun päivä pilalle tämän takia ;) Minusta tuo alotusviestin tiedoilla voidaan rajata jo pois aika paljon. Blueshenkistä, perinnestratoa vintageoptiolla. Noh, aika paljon vaihtoehtoja jää kyllä jäljellekin... Käy testaamassa. Alota jostain stankkumallista ja levennä valikoimaa, jos hyvännäköisiä/-tuntuisia yksilöitä tulee vastaan. I can see clearly now, a painful vision indeed. | |
| Jucciz 17.01.2014 13:32:50 (muokattu 17.01.2014 13:34:47) | |
Hmm... LaMotta: Helppo soitettavuus kai tarkoittaa sitä, että fenderin 25,5 skaala pitää unohtaa? Minun mielestäni helppo ja hyvä soitettavuus tarkoittaa myös sitä, että nauhat ei ole vintage-malliset. Jos pidät ohuesta sirinäsoundista niin sitten vintagemikit. Jos soundissa pitää olla muutakin kuin presenskihinää niin sitten jotkut muun tyyppiset mikit. Kuulostaa siltä, niinkuin Stratocasterin vihaaja neuvoisi, millainen Stratocaster kannattaa (tai lähinnä ei kannata) hankkia. :D Itse olen täysin päinvastaista mieltä joka kohdasta. Stratocasterin 25,5 tuuman skaalassa ei ole mitään hankalaa, jos kitara on muuten hyvissä säädöissä ja kielisetti sopivanlainen. Myöskään vintage-tyyppisiä nauhoja en ole ikinä kokenut ongelmaksi - voi olla, että johonkin äärimmäiseen musiikkityyliin ne eivät ole optimaalinen vaihtoehto, mutta suurimpaan osaan musiikista ne soveltuvat hienosti. Ja sitten tuo mikkiasia, sehän nyt varmaan oli alun alkaenkin tarkoitettu huonoksi vitsiksi? Ei uskoisi, että joku vielä vuonna 2014 kirjoittaa näin. Hendrixin, Claptonin, Gilmourin, Beckin, Blackmoren, Dalen ja monien muiden soundi on pelkkää ohutta sirinää? Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan! | |
| LaMotta 17.01.2014 13:36:14 | |
Jucciz: Hmm.. Mielipiteet on niin kuin persereiät. Kullakin omanlaisensa. (Lausutaan elämään kyllästyneellä äänellä): "Jos ei kiinnosta niin ei tiällä mikkää pakko oo olla. Työ tiijättä missä on ovet." | |
| Laulava Kylätohtori 17.01.2014 13:41:15 | |
LaMotta: Tonnin budjetilla vissiin on syytä unohtaa vuosikerta-asiat. Helppo soitettavuus kai tarkoittaa sitä, että fenderin 25,5 skaala pitää unohtaa? Hmm.... Mitäs tämä nyt tarkoittaa? Minun mielestäni helppo ja hyvä soitettavuus tarkoittaa myös sitä, että nauhat ei ole vintage-malliset. Tai tämä. Miten vintagenauhat (eli pienet nauhat?) ovat huonommat? Mulla on telessä vintagenauhat ja stratossa vähän isommat, enkä ole itse huomannut niissä oikein mitään eroa soitettavuudessa. Molemmissa on myös vaahterakaula ja vielä hetki sitten 10-setti (nyt telessä .11). Saa toki muutkin vintagenauhavastustajat vastata... Jos pidät ohuesta sirinäsoundista niin sitten vintagemikit. Jos soundissa pitää olla muutakin kuin presenskihinää niin sitten jotkut muun tyyppiset mikit. Oikeasti... :) Sä et vaan taida olla stratomies... Monipuolisuutta lisää s-s-h-mikitys (ei ehkä ole vintagehenkinen ratkaisu). Single coilin kokoinen humppari auttaa ainakin siinä, että kitara näyttää vintagehenkisemmältä, eikä puutakaan tarvitse jyrsiä pois, jos mikkipoterot ovat sinkuille alunperin jyrsitty.... Gyl sunkka maar oikke met trasikoittim bisi Vanha Rauma iha vaa aikanguluks. | |
| hollstro 17.01.2014 13:54:45 | |
Jucciz: Hmm... Kuulostaa siltä, niinkuin Stratocasterin vihaaja neuvoisi, millainen Stratocaster kannattaa (tai lähinnä ei kannata) hankkia. :D Itse olen täysin päinvastaista mieltä joka kohdasta. Stratocasterin 25,5 tuuman skaalassa ei ole mitään hankalaa, jos kitara on muuten hyvissä säädöissä ja kielisetti sopivanlainen. Myöskään vintage-tyyppisiä nauhoja en ole ikinä kokenut ongelmaksi - voi olla, että johonkin äärimmäiseen musiikkityyliin ne eivät ole optimaalinen vaihtoehto, mutta suurimpaan osaan musiikista ne soveltuvat hienosti. Ja sitten tuo mikkiasia, sehän nyt varmaan oli alun alkaenkin tarkoitettu huonoksi vitsiksi? Ei uskoisi, että joku vielä vuonna 2014 kirjoittaa näin. Hendrixin, Claptonin, Gilmourin, Beckin, Blackmoren, Dalen ja monien muiden soundi on pelkkää ohutta sirinää? No just näin. Perinnestrato on yks parhaista kitaroista ilman nykyajan kotkotuksia. vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen | |
 WanhaWetäjä17.01.2014 14:01:15 (muokattu 18.01.2014 02:00:34) | |
hollstro: Japanin Fenderit kaikilta vuosilta ovat myös erinomaisia kunhan välttää halvimpia budjettiversioita, joita tosin on aika vähän Suomessa. Joo, sattumoisin omistin aikanaan Japanin Straton, vuosimalli oli varmaan jotain 80-lukua, aivan hirveä halko, lienee ollut just jotain halpissarjaa, onneksi tuohon aikaan soitinkaupat ottivat tavaraa vaihdossa, annoin siis japsin+2 paskaa Ibanezin halpis hevikeppiä vaihdossa ja ostin \"oikean\" Straton, tosin en pidä sitä mitenkään ylivertaisena jos verrataan vaikka hyviin kopioihin, mieleen tulee yks Tokai mitä joskus testasin, ts nimi lavassa on vain nimi lavassa, ei muuta. Ostamani Amerikan Strato maksoi 7000mk, vuosi oli 96 tai 97,testaamani Tokai muistaakseni 1700mk...ero ei todellakaan ole noin suuri jos on kyse hinta/laatu suhteesta ja soitettavuudesta, eli nimi lavassa maksaa. Soitan tällä hetkellä mieluummin 250€:n Yamaha Pacificalla kuin amerikan stankulla, keikkojakin takana kymmenkunta, parempi soitettavuus = ehkä mulle jostain syystä sopivampi kaula, helpompi bendata, pysyy paremmin vireessä, on kevyempi...eli jos Yamaha ei merkkinä pelota niin kannattaa tsekata nuo kalliimmat Pacificat, niissä on jo erittäin asialliset mikit ja rautapuoli halpiksiin verraten ja hintaa on jotain 600€ http://www.youtube.com/watch?v=Pe-ys_JkogE No joo, monen mielestä ruma ja eihän tuo ole lainkaan perinnehenkinen eikä varsinkaan strato, ei ole kampea etc mutta eihän sitä bluesissa tarvi..monipuolisen tuntunen peli kuitenkin,hinta/laatu varmasti kohillaan, ostaisin oitis jos sais vasurina vaan kun ei stana saa! http://www.f-musiikki.fi/kitarat/ba … rple_sahkokitara_/_yamaha?Itemid=70 Mutta nää on monelle fiilisjuttuja, jos se on pakko olla Fender niin sitten on, ite oon niin vanha pieru että ei ole mitään väliä millä soittaa kunhan kitara sopii käteen ja perusjutut on kohillaan. Noin niinkun yleisesti ottaen ja mallista/merkistä riippumatta Straton perusmikityksen kyseessä ollen kannattaa varautua siihen välillä rasittavaan häiriöön mikä on odotettavissa jos treenikämpällä/keikkapaikalla on vaan ns huonot sähköt ja/tai loisteputkia tai valolaitteita, v-mäistä kun ei voi vetää kuin tietyillä mikkiasennoilla...tämä itse koettuna sadoilta keikoilta kuin myös himassa jossa soittotila on pieni ja joutuu olemaan suht lähellä iMaccia, kyllä hurisee jos ei varta vasten hae sopivaa kohtaa/soittoasentoa missä ei hurise. JOS nyt ostaisin Straton, niin tämä olis yks vaihtoehto http://www.thomann.de/fi/fender_american_deluxe_strat_rw_3cslh.htm TAI sitten joku hyvä kopio ja siihen noisless mikit. | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)