Kitarat: soittaminen ›

Tonski: AAAAAAaaahhhh... Tässäkö tarkotettiin siis että kakstoistasäveljärjestelmässä on enharmonisesti vain kolme eri dimiasteikkoa kokonaisuudssaan? Siis esimerkiksi C-, Db- ja D-dimiasteikot spännii käytännössä kaikki dimiasteikot? Vai ymmärsinkö jotakin väärin? Käsitin asian niin, että perus dimiasteikko on yksi, dominanttidimiasteikko on toinen ja on olemassa vielä kolmas, erillisellä sisäisellä intervallirakenteella määritelty dimiasteikko näille jatkumoksi. Tästä näin tarkoittamastani kolmannenlaisesta dimiasteikosta en siis ole kuullut, jos sellainenkin on olemassa!
 
Ensinmainittu. Yhdestä lähtösävelestä dimiasteikkoja voi muodostaa vaan kahdenlaista, mutta varsinaisia sävelikköjä voi olla kaiken kaikkiaan kolme. Vähän niin kuin kokosävelasteikoita on kaksi tai kromaattisia yksi.

Swan: Ensinmainittu. Yhdestä lähtösävelestä dimiasteikkoja voi muodostaa vaan kahdenlaista, mutta varsinaisia sävelikköjä voi olla kaiken kaikkiaan kolme. Vähän niin kuin kokosävelasteikoita on kaksi tai kromaattisia yksi.
 
Just noin eli kun opettelee kolme niin hallitsee 24 asteikkoa, joka sävelestä lähtevän dimin ja joka sävelestä lähtevän domdimin.

Kysymys: omistan Esp Ltd M-50 kitaran ja ongelma on että termolo kampi pistää kitaran todella pahasti ylävireeseen, Menin "fiksuna" ruuvailemaan pohjassa olevia ruuveja ja vaihdoin jousien paikkoja, ennen toimi nyt, operaation jäkeen ei.. miten saan kitaran takaisin kuntoon, laitan kuvia jos tarvitsee. Kiitos jo etukäteen T:Pasi
 
Voisiko joku vastata?

Tohtori Toonika on varmaan valtaosalle tuttu oppimateriaalina: Ajattelin hommata pientä itseopiskelua varten tuon klassikon ja huomasin että on myös saatavilla opettajanvihko josta löytyy vastaukset tehtäviin. Kannattaako tuo vastausvihkokin pistää samalla heitolla tilaukseen vai riittääkö perusopus?

Kivijalka: Tohtori Toonika on varmaan valtaosalle tuttu oppimateriaalina: Ajattelin hommata pientä itseopiskelua varten tuon klassikon ja huomasin että on myös saatavilla opettajanvihko josta löytyy vastaukset tehtäviin. Kannattaako tuo vastausvihkokin pistää samalla heitolla tilaukseen vai riittääkö perusopus?
 
Mun mielestä itseopiskelijan kannattaa. Ainaskin mä kuvittelin että olin ratkaissut tehtäviä oikein ja vasta opettajan vihkon vastauksista huomasin että päin p:tä ja sitten vähitellen pääsin jyvälle mistä kysymys.

Miten Ab7-5 soinnun voi soittaa seuraavasti:
 
e---2
B---3
G---5
D---6
A-----
E-----
 
Kitaralehdessä on tällainen, muttei kerrota miten tuo pitäisi voida soittaa.

ThrashGuitarist: Miten Ab7-5 soinnun voi soittaa seuraavasti:
 
e---2
B---3
G---5
D---6
A-----
E-----
 
Kitaralehdessä on tällainen, muttei kerrota miten tuo pitäisi voida soittaa.
 
Eipä tuo ole helpoimmasta päästä, vaikka ei kyllä mahdotonkaan.
Muuta perusääni 1. kielelle, ja seiska 4. kielelle, niin muuttuu helpommaksi. Tuosta kun vielä pudotat perusäänen 6. kielelle, niin soundaa varsin hyvälle:
 
e---
B--3
G--5
D--4
A---
E--4

Kertokaas lyhyesti mitä tarkoitetaan ko puhutaan "blues turnaround" noin niinku teoriassa? Ei kiitos mitää tabeja yms. Vaan jos puhutaan sointuasteista jne...

Mikko_AAA: Kertokaas lyhyesti mitä tarkoitetaan ko puhutaan "blues turnaround" noin niinku teoriassa? Ei kiitos mitää tabeja yms. Vaan jos puhutaan sointuasteista jne...
 
Ihan lyhyesti. Turnaroundilla valmistellaan sointukierron lopussa parissa viimeisessä tahdissa siirtyminen takaisin sointukierron alkuun. Kierto/biisi loppuu normaalisti I-asteelle, ja turnaroundissa viimeisenä sointuna on V7, joka purkautuu mukavasti kierron aloittavaan I asteeseen. Tuota V7:a voi sitten lähestyä eri avoilla, vaikka:
 
...| I7 | V7 :||
...| I7 IV7 | I7 V7 :||
...| I7 VI7 | IIm7 V7 :||
 
Sittenhän näitä voi "jatsintaa" tritonuskorvauksilla etc. Vaikka tuo viimeinen F-bluesina (laitan reaalisointumerkkeinä, ettei mene numeroitten kanssa ihan mahdottomaksi):
 
...| F7 Ab9 | Db7 Gb9 :|| tai ...| F7 Ab9 | Dbmaj7 Gb9 :||
 
Tuo on aika tavallinen bebop blues turnaround.
 
En tiedä tarkoititko tätä, mutta jospa jotain apua oli. Muut jatkaa.

Zeeboo: En tiedä tarkoititko tätä, mutta jospa jotain apua oli. Muut jatkaa.
 
Sä pistit aika "hienoja":-)
Jos vähän arkipäiväisempiä ja reaalisointumerkinnät F-duurissa niin esim
|F7 D7|G7 C7| tai
|F7 D7|Gm7 C7| tai
|G7 C7|F7 C7|
 
Toi toinen on sama joka sulla on tolppana.

Kiitoksia vastauksista.. :) Näillä on hyvä alkaa harjotteleen asiaa.

Voisko joku viisaampi selittää mistä tietää nuoteista soittaessa mistä kaikkialta saman kuvion voi soittaa?

miibert: Voisko joku viisaampi selittää mistä tietää nuoteista soittaessa mistä kaikkialta saman kuvion voi soittaa?
 
Ei mistään mitä niissä nuoteissa on. Se edellyttää oman instrumentin hallintaa, ts. täytyy vain tietää mistä kaikkialta otelaudalta tietty nuotti löytyy.

Eli jos nuottien paikat osaa niin voi oikeastaan päättää mistä soutaa kunhan nuotti on oikea.

*soittaa soutamisella ei väliä

miibert: Eli jos nuottien paikat osaa niin voi oikeastaan päättää mistä soutaa kunhan nuotti on oikea.
 
Näin juuri. Sama äänihän sieltä tulee vaikkapa ala-E-kielen 12. nauhalta ja A-kielen 7. nauhalta.

Kiitos paljon

Jos jokin kappale menee esim. f-mollissa soitetaanko soolo f-mollipentantonisesta vai f-mollin rinnakkaissävellajista?

miibert: Jos jokin kappale menee esim. f-mollissa soitetaanko soolo f-mollipentantonisesta vai f-mollin rinnakkaissävellajista?
 
Siis as-duurissa? Ei!