Media ja viihde ›

Leijonasydän.
 
Annettakoon arvosanaksi 8,5. Älkää lukeko miinuksia, jos haluatte välttyä spoilautumisen riskeiltäkään.
 
Plussaa: oikeastaan jokainen tekee näyttelijäntyönsä hyvin, etenkin Peter Franzen, Jasper Pääkkönen ja Yusufa Sidibeh. Muut jäävät lopulta kuitenkin aika pieniin osiin.
Tarina on aivan uskottava, joskin enemmänkin taustoitusta olisi voinut olla. Esimerkiksi miten juuri tästä veljesparista tuli uusnatseja.
Toisaalta esimerkiksi Japsper Pääkkösen hahmosta on tehty suorastaan vittumainen hahmo, kuten toivoa sopiikin. Jos ja kun uusnatsien menossa on paljonkin tosielämästä napattua, niin onhan tämä opettavainenkin pätkä.
 
Miinusta: alku on jotenkin verkkainen ja jahkaileva, takaumaa heti alussa en ymmärrä. Teppo myös pehmenee jotenkin liian äkkiä ja toisaalta häpeilee poikapuoltaan yllättävän kauan. Harrin ratkaisu on ehkä vähän helppo. Olisin myös halunnut tietää, miten pojan oikean isän ja Tepon välit eheytyvät. Jotenkin oli harmi, että Sari oli oikeastaan koko leffan ajan sivussa tapahtumista.
 
Kyllä tässä oli silti jäntevää yritystä ja ajatusta kovasti paljon.

Lord of war ( 2005 )
 
"Perustuu tositapahtumiin" on tällä kertaa leffalle eduksi vakuuttavuuden kannalta. Juoni kun on suht trilleriä ja asekauppoihin diktaattorien ja murenevan itäblokin upseerien kanssa voi olettaa liittyvän karmeita käänteitä. Tyly leffa jossa on viihdyttäviä aineksia kyllin.
 
4/5

Devil's Pass (Dyatlov Pass). Renny Harlinilla ei tällä hetkellä lujaa mene, eikä tällekään elokuvalle isoja odotuksia ollut - varsinkin kun Rennyn viimeisin kauhuelokuva oli Manaaja. Yllättäen tämä leffa toimiikin hyvin. Juoni menee loppua kohden vähän överiksi jopa, mutta jotenkin se tuo vähän sellaista Pelon Rajalla tai Äärirajoilla-fiilistä ja erottaa leffan muista "footage"-leffoista. Tietynlainen twist toimii hyvin ja kääntää tarinaa hyvin ympäri. Sikäli harmi, ettei näyttelijät oikein vakuuta ja hahmot jäävät etäisiksi, eikä hahmojen puolesta juuri pelota. Ehkä leffa olisi tarvinnut yhden nimekkäämmän näyttelijän tms.
 
Spoilerit alkaa:
 
Päähenkilöt näyttivät elävän tietynlaisessa aikaloopissa, joihin viittasi molempien näyt tapahtuneeseen. Elokuvan alun hirviöt olivat mitä luultavimmin he itse. Huomionarvoista oli, etteivät itse hirviöt tappaneet matkailijoista ketään - en tosin tarkalleen muista/nähnyt mitä tarkalleen kävi sille ammutulle tyypille siellä luolassa, näytettiinkö hänen tappaminen vai ei. Pikemminkin hirviöt suojelivat retkeilijöitä koko ajan - he liikkuivat telttojen lähistöllä (ja näkyvät taustallakin) ja olisivat helposti napanneet matkalijat jo siinä, mutta surmasivat vain (ainakin yhden) venäläisen, joka oli samaa porukkaa, joka koitti lumivyöryllä surmata retkeilijät.
 
Hieman hämärän peittoon jäi alkuperäisen Dyatlov Passin uhrien lukumäärä. Ilmeisesti päähenkilöt olivat aikahyppynsä mukana samojen uhrien mukana, mutta olivatko he siinä vaiheessa jo muuntautuneina hirviöiksi, mutta tämä mamma ei sitä havainnut uhrien makaessa naama lumeen päin?
 
Spoilerit loppuu.
 
Leffa pitää jyvin otteessaan vaikka nuo "lost footage"-meiningit on aika loppuunkuluttuja. Jälleen kerran kuitenkin liika cgi kääntyy itseään vastaan loppupuolella. Möröt olivat pelottavampia, kun niitä näki vain vilaukselta. Kauhuelokuvien ystävien kannattaa kuitenkin elokuva katsoa.
 
Paras Renny-elokuva pitkiin aikoihin ja ehkä valitettavankin pienelle huomiolle jäänyt.
 
Suunto-kompassi näyttää 3.5/5

No kävin nyt ton kakkos-Hobitin vihdoin kattomassa.
 
!Sisältää lievää spoileria 3. osaa ajatellen!
 
+ Smaug näytti helvetin hyvältä, ihan samalta kuin Hobitin kuvitetussa painoksessa. Kovaa dialogia myös kaikissa kohtauksissa.
+ Elokuva on kirjaa paremmassa asemassa dramatisoimaan Sormuksen merkitystä. Tykkäsin kaikista kohtauksista joissa tälle annettiin painoarvoa, ja myös sen rinnastusta Arkkikiveen.
+ Laketown näytti ja tuntui oikeanlaiselta, Luke Evansin Bard sai hyvin ruutuaikaa pedaten asetelmia 3. leffaan.
+ Taistelut ei ollut ainakaan fiilispohjalta ihan yhtä puuduttavaa cgi-huttua mitä ekassa leffassa. Olihan tässäkin paskuutensa, mutta ei häiritsevässä määrin.
+ Visuaaliset Lovecraft-tykitykset Dol Guldurissa, kunnon pahuutta saatana
+ Tykkäsin jotenkin perverssillä tavalla Lee Pacen Thranduilista.
 
- Beornia näytettiin aivan liian vähän. Kukaan ei innostu paluusta noilla näytöillä.
- Liikaa "heh heh tehtiin näin Lotrissakin" kohtia. Koskee ihan kaikkea, dialogista lähtien.
- Legolas & Tauriel olivat aika puuduttavia ruudulla, ei silleen kiinnostanu. Ihan hienoja tappoliikkeitä saatiin juu.
- Ei sinänsä miinus, mutta vähän jäi puolitiehen Thorinin downfallin petaus noin niinkuin tekojen puolesta. Vähän höhlä olo tuli Balinin huikatessa että "oot häiskä muuttunut" vaikka näin ei varsinaisesti ollut tapahtunut. Toivottavasti saadaan hommaan vähän väkevyyttä vikassa osassa.
- Överipitkä sekoiluepisodi Ereborin sisällä. Vähempikin olisi riittänyt.
- Miksi tuoda Azog elokuviin, jos Bolg esiteltiin kuitenkin tässä. Vai onko tälle oikeasti joku selityskin tulossa.
 
Olihan toi parempi kuin ykkösosa eikä edes ärsyttänyt kun tulin ulos teatterista.
 
Tälle 3,5/5.

Herrah: No kävin nyt ton kakkos-Hobitin vihdoin kattomassa.
 
Olihan toi parempi kuin ykkösosa eikä edes ärsyttänyt kun tulin ulos teatterista.
 
Tämä tuli itselläkin mieleeni, ykkönen oli melkoista kuraa, ja mun mielestä tämä kakkonen oli huomattavan paljon parempi.
 
Pari päivää sitten tuli telkkarista Groundhog Day.
 
Aivan loistava elokuva, en ole pitkään aikaan tuota katsonut, mutta edelleen elokuva toimii hyvin. Kun elokuvan päätyttyä katsojalle jää hyvä mieli, on elokuvassa tehty jotakin oikein.
 
10/10.

Apinoiden planeetan synty
 
Kertakaikkisen hyvin rakennettu ja visuaalisesti toimiva elokuva.
 
4/5

Insensibles
 
Ihan paska leffa. Ainoa extrapiste, että ei kyllä ärsyttänytkään ainakaan kovin monessa kohtaa. Enemmän aiheutti tylsistymistä ja satunnaista huvittuneisuutta.
 
2/10

Swan: Frozen
 
Onko tämän leffan suomenkielinen nimi oikeasti Huurteinen seikkailu, kuten IMDB väittää? Ei helvetti miten dorka nimi. Itse leffaa en vielä ole edes nähnyt, mutta eihän tuollaisella nimellä voi päästä klassikkoleffojen joukkoon: Pinokkio, Pieni mereneito, Leijonakuningas, Huurteinen seikkailu(!).
 
Ei miulla muuta.
 
No arvostellaan nyt joku leffakin sitten... Viimeksi katsoin leffan nimeltä You're next. Oli itseasiassa ihan toimiva pätkä, kunhan sitä ei vain erehdy luulemaan vakavamieliseksi kauhuelokuvaksi. Mustaa huumoria ja gorea oli mukana kautta linjan ja loppuosa toimi oikeastaan toimintaleffana.
 
***

Wolfgang: Onko tämän leffan suomenkielinen nimi oikeasti Huurteinen seikkailu, kuten IMDB väittää? Ei helvetti miten dorka nimi. Itse leffaa en vielä ole edes nähnyt, mutta eihän tuollaisella nimellä voi päästä klassikkoleffojen joukkoon: Pinokkio, Pieni mereneito, Leijonakuningas, Huurteinen seikkailu(!).
 
:-----------------------------------D
 
Ei miulla muuta.
 
No joo, tulihan tuota katsottua vaikka tämmöinen:
Weird Science (1985, suom. Lisa - unelmien nainen)
 
Mitä nyt kasariteinielokuvalta voi odottaa. Pari high schoolin outsidernörttiä innostuu koodailemaan itselleen oikean naisen ja yhtäkkiä nonkin cooleja. Ihan huikeita hakkerikohtauksia. :D Ehkä vähän tavallista lapsellisempi tapaus oli kyllä: seksihuumori oli aika vesittynyttä ja tissejäkään ei näytetty. Ihan viihdyttävä tapaus, mutta John Hughesilta odotin vähän enemmän. Vaikka 2/5.

Wolfgang: Onko tämän leffan suomenkielinen nimi oikeasti Huurteinen seikkailu, kuten IMDB väittää? Ei helvetti miten dorka nimi. Itse leffaa en vielä ole edes nähnyt, mutta eihän tuollaisella nimellä voi päästä klassikkoleffojen joukkoon: Pinokkio, Pieni mereneito, Leijonakuningas, Huurteinen seikkailu(!).
 
Se on pelkkä alaotsikko, mutta yhtä harhaanjohtava kuin traileritkin.

Laulu koti-ikävästä
 
Osui ja upposi. On helppo samastua päähenkilöön, vaikka kotipaikkaidentiteetti-kriisiä ei olisikaan. Kuitenkin mun mielestä kaikilla on jokin tyhjä kohta, jonka haluaisi paikatuksi. Päähenkilön keskustelut isän kanssa automatkalla ovat niin täynnä kertomuksia, varsinkin silloin kun mitään ei sanota. Elokuva on ehjä kokonaisuus, jota musiikkiosuudet hienosti rytmittävät.
 
5/5

Nightmare on Elm Street (2010)
 
No jooo, ei nyt ihan paska mutta ei nyt hyväkään. Semmosta puuduttavaa, paikkapaikoin ihan viihdyttävää settiä. Ei kyllä minkäänlaista kauhutunnelmaa ja kertaakaan en edes säikähtänyt, koska kaikki säikäyttävät kohdat ja niiden "tulosuunnan" arvasi puol minuuttia etukäteen.
 
4/10

Pusher.
 
Nicolas Winding Refnin ensimmäinen leffa; lohduton kuvaus heroiinidiilerin heikosti sujuvasta viikosta. Kim Bodnia oli roolissaan loistava, samoin tää jugoslaavimafioso. Mads Mikkelsen oli varsin mielenkiintoisessa roolissa siihen nähden, missä leffoissa olen häntä aiemmin nähnyt.
 
3,5/5
 
Trilogian katsominen jatkuu.

Wolf of the Wall Street
 
Varsin kelpo leffa. Härskein ja levottomin leffa kyllä hetkeen ja sai nauraa kippurassa useamman kerran. Meno oli välillä sen verta roisia menoa, ettei tätä kyllä uskoisi Scorcesen leffaksi, jos ei tietäsi. Leffa kärsi ylipituudesta ja kyllä puoli tuntia olis nyt voinut varmaan sheivata helposti pois.
 
3/5

Ali: Wolf of the Wall Street
 
Varsin kelpo leffa. Härskein ja levottomin leffa kyllä hetkeen ja sai nauraa kippurassa useamman kerran. Meno oli välillä sen verta roisia menoa, ettei tätä kyllä uskoisi Scorcesen leffaksi, jos ei tietäsi. Leffa kärsi ylipituudesta ja kyllä puoli tuntia olis nyt voinut varmaan sheivata helposti pois.
 
3/5
 
Muutoin samoilla linjoilla, mutta omasta mielestäni leffa oli kevyesti neljän tähden arvoinen, eli annan 4/5.

Eddie Izzard: Force Majeure (2013)
 
Ei varsinainen leffa-arvostelu tällä kertaa, vaan Eddie Izzardin standup-rutiini viime vuodelta. Izzardillahan nämä eivät tosin ole aivan niin käsikirjoitettuja kuin esim. George Carlin -vainaalla (jota muuten pidän kyllä myös suuressa arvossa edelleenkin), joten samankin kiertueen eri keikoilla saattaa olla suuriakin eroja, vaikka periaatteessa samat vitsit hyvin pitkälti toistuvatkin. Eddie ei pettänyt nytkään; en tiedä voiko tätä sanoa aivan parhaaksi showksi tähän mennessä, mutta hyvin liki kuitenkin. Täysistä pisteistä pudottaa tällä kertaa esim. se Death Star Canteen -sketsin "jatko-osa", jolle tosin itse myönnän nauraneeni ihan ääneenkin, mutta joka luultavasti menisi suurimmalta osin täysin "ohi", ellei sattuisi tuntemaan miehen aiempaa tuotantoa. Kolme kertaa olen tämän nyt YouTubesta katsellut, ja vieläkin leviää hymy huulille. Suosittelen kaikille muillekin, nimittäin ennen kuin se taas poistetaan YT:sta, eli luultavasti ihan tässä lähipäivinä. Eihän tällaisella köyhällä eläkeläisellä ole varaa ostella DVD:itä, saati sitten toimivaa asemaa, mutta onneksi on olemassa ystävällisiä ihmisiä, jotka edes yrittävät ladata näitä YouTubeenkin aina silloin tällöin. Oikein nautinnollinen paketti Izzardilta jälleen kerran.
 
4/5

The Class of 92
 
Huikea dokkari aivan huikeista pelaajista. Ei varmaan ole tulossa enää toista tuollaista ikäryhmää, huikeita pelaajia kaikki. Kuvasi hienosti kuusikkoa ja anto aivan uutta näkökulmaa osasta pelaajista.
 
Jäi mietityttämään, että onkohan Scholes ikinä kehunut itseään tai sanonut, että pelasi hyvin. Veikkaan, että ei.
 
Täydet pisteet kaikilla mahdollisilla arvosanoilla.

The Wolf of Wall Street (Huom oikeinkirjoitus!)
 
Scorsesea automaattiohjauksella ja jälleen jonkun pikkunilkin omaelämäkerran kimpussa, voi itku. Tää oli vähän kuin Goodfellas ilman väkivaltaa ja väkinäisellä huumorilla. Oli tavallaan hämmentävää, kuinka leffa onnistui pysymään pituudestaan huolimatta rimaa hipoen viihdyttävän puolella.
 
DiCaprio paranee vanhetessaan ja ensimmäistä kertaa -kun mies näytteli 22-vuotiasta Belfordia leffan alkupuoliskolla- tuli olo että nyt on babyface-ajat ohi. Ja hyvä niin. Raina oli pitkälti yhden miehen show ja myös tämän shown varassa. Siinä missä DiCapriosta on kehittynyt harvinaisen muuntautumiskykyinen näyttelijä, oli tunnelmaa pilaamassa Jonah Hill sillä ainoalla ilmeellään, vitsillään ja nuotillaan, muistuttaen lähinnä letargista Joe Pescin ja manaatin ristisiitosta.
 
Scorseselle tyypillisiä hidastuksia ja pysäytyksiä lukuunottamatta kuvaus ja leikkaus oli rauhallisuudessaan helvetin miellyttävää. Ääni ja musiikki toimivat, lukuunottamatta ekaa huvipursikohtausta jossa soi Foo Fightersin "Everlong". Helvetin hieno rokkibiisi, ei siinä mitään, mutta tässä tapauksessa mauton tyylirikko niin monella tasolla että aivot sulaa.
 
Kouluarvosana:
Scorsese-leffana 6+
geneerisenä mustana komediana 8-

järjestyssäännöt: Ottolapsi, notta perkule ol hyvä leffa! Suosittelen.
 
8+
 
http://www.imdb.com/title/tt1148204/
 
Aika kökkö minusta.