Muusikoiden.net
28.03.2024
 

Musiikin teoria ja säveltäminen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Välidominantti
1 2
Arppe
02.01.2014 00:04:12
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Miten välidominanttia käytännössä käytetään kussakin sävellajissa esim. pianolla säestettäessä? Miten löydän sen helpoiten?
 
ThrashGuitarist
02.01.2014 03:42:42
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Välidominantti on jonkin sävellajiin kuuluvan soinnun dominanttisointu. Jos vaikka C-duurikappaleessa soittaisitkin suuren septimin (H) pienenä (B), saisit muodostettua siitä dominanttisoinnun (C7) F-duurille. Itse käytän paljon asteikon toisen asteen dominanttia, jolloin melodiseen liikkeeseen saa mukavan puolisävelaskelta korkeammalla olevan sävelen (C-duurissa A-duuri sointu d-mollille)
 
Saa korjata, en ole teoriaa kauaa vielä lukenut.
 
nisumaka
02.01.2014 08:17:28 (muokattu 02.01.2014 10:41:17)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mä veikkaan, että edellä käsitteissä on pientä tarkentamista. Mä luulen, että ajattelet asian aivan oikein: Välidominantti on jonkin sävellajiin kuuluvan soinnun dominanttisointu. Määritelmää vaan pitää vähän hioa.
 
Välidominantista (secondary dominant) liittyvää keskustelua oli jokin aikaa sitten. Ehkäpä sieltä löytyy vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin ja tulee esille käsitteistöä. muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=39&t=220291 . Toivottavasti tosta on apua.
 
EDIT: Alkuperäiselle kysyjälle vinkki. Dr Dominantin neuvo oli mielestäni hyvä, kun sitä hetken ajattelin:
 
Voit vaikka listata itsellesi duurin ja molli(e)n eri sointuasteet ja opetella ne ulkoa. Sen jälkeen huomaat pian tunnistavasi nämä lainat hetkessä.
 
Janus
02.01.2014 13:36:09
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

nisumaka: Määritelmää vaan pitää vähän hioa.
 
Miten hioisit?
 
Dr Dominantin neuvo oli mielestäni hyvä, kun sitä hetken ajattelin:
 
Mitä tekemistä muunnosduurin/-mollin lainasoinnuilla on välidominanttien kanssa?
 
nisumaka
02.01.2014 13:49:04 (muokattu 02.01.2014 14:25:18)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Eikös tämä asia tossa toisessa ketjussa aikoinaan käsitelty tosi syvällisesti, enkä halunnut alkaa kopioida tänne samoja tekstejä. Mutta yksinkertaistettuna tuo vastaus, arvelen tuossa alussa molempien miettivän sitä, miten jossain sävellajissa syntyy "dominanttiluonne" jollekin soinnulle, muulle kuin V7:lle. Tuo olisi ehkä ensin hyvä purkaa, sitten mennä syvemmälle. Vähän niin kuin pyramidirakenteella alkaa vastata näihin kysymyksiin.
 
EDIT: Ai niin, sullahan olikin kaksi kysymystä mulle. Mitä mä nyt vaatimattomalla teoriatietämykselläni tuosta dominantista käsitän, niin harrastajapuolella (käytetään nyt tätä nimitystä) yleisimmin tuota aletaan miettiä sävellajin vaihtotilanteessa. Näistäkin puhutaan tuossa toisessa ketjussa. Jotenkin yritin vinkata, että se kannattaa lukea kunnolla läpi, niin myös tuo "miten niitä löytää" saa vastauksen. Eli teoriasta ymmärtää keskeisimmän, ja sitten jotenkin opettelee kuulemaan sen.
 
Miten löydän sen helpoiten
 
Toi on aika laaja kysymys mun mielestäni tässä yhteydessä, siksi viittoilin lukemaan sinun ja Dr Dominantin juttuja tuonne toiseen ketjuun. Siellä otetaan esille tuota aste asiaa jne, joka on mielestäni oikea lähtökohta (ei välttämättä absoluttinen vastaus) alkuperäiselle kysyjälle. Miettiä näitä aste asioita, tehdä harjoituksia, ja sitten lopulta tuoda se esille, että mikä tahansa sointu, joka on duuri7 ja "tietyllä korostuksella" läntätään keskelle biisiä saa dominantin luonteen ja pyrkii purkautumaan (nyt oman V7 asteensa mukaisesti toonikaan). Oisko tollainen asiaa eteenpäin viepää.
 
Janus
02.01.2014 14:24:38
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

nisumaka: Eikös tämä asia tossa toisessa ketjussa aikoinaan käsitelty tosi syvällisesti, enkä halunnut alkaa kopioida tänne samoja tekstejä. Mutta yksinkertaistettuna tuo vastaus, arvelen tuossa alussa molempien miettivän sitä, miten jossain sävellajissa syntyy "dominanttiluonne" jollekin soinnulle, muulle kuin V7:lle. Tuo olisi ehkä ensin hyvä purkaa, sitten mennä syvemmälle. Vähän niin kuin pyramidirakenteella alkaa vastata näihin kysymyksiin.
 
http://en.wikipedia.org/wiki/Pseudoscience
 
Toi pyramidirakenne on erittäin hyvä vertaus keskustelupalstoilta hankittuun "tietoon" musiikin teoriasta. Ensin kierrät aavikolla isoa kivikasaa aikasi, sitten kiipeät seinää pitkin haaskalintujen nokittavana löytääksesi sisäänkäynnin - joka johtaa homeiseen sokkeloon, jonka pohjalla odottaa korkeintaan muumion kirous.
 
mitä mä nyt vaatimattomalla teoriatietämykselläni tuosta dominantista käsitän, niin harrastajapuolella (käytetään nyt tätä nimitystä) yleisimmin tuota aletaan miettiä sävellajin vaihtotilanteessa. Näistäkin puhutaan tuossa toisessa ketjussa.
 
Ei aleta. Ei mietitä. Ei puhuta.
 
Jotenkin yritin vinkata, että se kannattaa lukea kunnolla läpi,
 
Luitko sen itse? Ymmärsitkö, mistä on kyse?
 
nisumaka
02.01.2014 14:52:57 (muokattu 02.01.2014 16:21:29)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Luitko sen itse? Ymmärsitkö, mistä on kyse?
 
Joo kyllä mä sen luin, ja uskon ymmärtäneeni noin 90 %, sanotaan vaikka näin.
 
Mutta olen kanssasi Janus pyramidimallista 100% samaa mieltä. Tähän siteen pitäisi saada varmaankin sellainen sääntö, että tällä palstalla lähdettäisiin suhteellisen tarkasta teoriasta ja määritteiden käyttämisestä. Itse ainakin olen kokenut "pyramidimallin" täysin tuhoon tuomituksi.
 
Tuossa vaan tulisi sellainen ongelma, että tämän siten jäsenistöstä liekö 90 % ainakin on perusharrastajatason musikantteja, ja missäs sitten keskustellaan. En mäkään tiedä kirkkomusiikkihistoria huomioon ottaen, onko blue note ja tritonus sama asia. Ratkaisu olisi se, että olisi Musiikin perusasioita harrastajille -palsta täällä. Kannatetaanko?
 
EDIT: Niin paljon alkoi tämä kohta tuntua oudolta, että aloin ajatella, olenko oppinut tämän homman joskus väärin. 40 v sitten, silloisessa POP-Jazz Opistossa.
 
Ei aleta. Ei mietitä. Ei puhuta.
 
Mä muistan, että teoriassa oli sävellajin vaihto aiheena. Tehtiin yksinkertainen vaihto, eli tavanomaista rokkia C-F-G loopissa, ja oltiin C:ssä ja siitä nostettiin D:hen, eli D-G-A tuli loopiksi. Tää oli kova juttu. Eli "toonikasta toonikaan". Sitten oli dominantin kautta, ja mun mielestäni sille annettiin just nimeksi välidominantti luonteensa vuoksi. Tämä olisi tarkoittanut, C-F-G looppi, josta G7:sta nostetaan A7:aan, nyt ollaan "välidominantissa". Sitten jatkuu D-G-A looppi, eli vaihdettiin sävellajia. Onko tässä mulla käsitteissä virhe?
 
Toi nosto/laskujuttu, niin mä olen tulkinnut yhden meidän bändin biiseistä (Illan varjoon himmeään) tällai. E-molli biisi. H7, nosto lähtee C7, C#7, D7 ja siitä Em. Niin eikös tossa välidominantteja olis C7 ja C#7 ? H7 on sävellajin dominantti, ja D7 (onkohan tälläkin jokin nimi, varmaankin) purkautuu toonikaan, joten ei ole välidominantti, vaan pelkästään sävellajiin kuuluva septimisointu tietyllä asteella ja tämän mukainen nimitys, oletan.
 
phren
02.01.2014 16:39:34
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

nisumaka:
Toi nosto/laskujuttu, niin mä olen tulkinnut yhden meidän bändin biiseistä (Illan varjoon himmeään) tällai. E-molli biisi. H7, nosto lähtee C7, C#7, D7 ja siitä Em. Niin eikös tossa välidominantteja olis C7 ja C#7 ?

 
Ei kai siinä moista nousua ole. Muistaakseni yhdessä kohtaa bassolla nousu H, C#, D, D#. Sointuina varmaan jotain H7, F#m7//C#), Ddim, H7/D#.
 
Nelisormimangusti
02.01.2014 16:45:57 (muokattu 02.01.2014 16:46:43)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

nisumaka: Mä muistan, että teoriassa oli sävellajin vaihto aiheena. Tehtiin yksinkertainen vaihto, eli tavanomaista rokkia C-F-G loopissa, ja oltiin C:ssä ja siitä nostettiin D:hen, eli D-G-A tuli loopiksi. Tää oli kova juttu. Eli "toonikasta toonikaan". Sitten oli dominantin kautta, ja mun mielestäni sille annettiin just nimeksi välidominantti luonteensa vuoksi. Tämä olisi tarkoittanut, C-F-G looppi, josta G7:sta nostetaan A7:aan, nyt ollaan "välidominantissa". Sitten jatkuu D-G-A looppi, eli vaihdettiin sävellajia. Onko tässä mulla käsitteissä virhe?
 

 
Välidominantti on jollekin muulle asteelle kuin I:lle purkautuva dominanttiseptimi. Tuossa esimerkissä A7 purkautuu D-duurin ensimmäiselle asteelle, joten se ei käsittääkseni ole välidominantti, vaan uuden sävellajin ihan tavallinen dominantti. Välidominantin tuohon saisi vaikka korvaamalla C-F-G:n C-D7-G:ksi.
 
Outo luku on luonnollinen luku, joka on runsas mutta ei puolitäydellinen.
Janus
02.01.2014 20:34:20
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

nisumaka: Joo kyllä mä sen luin, ja uskon ymmärtäneeni noin 90 %, sanotaan vaikka näin.
 
Mutta olen kanssasi Janus pyramidimallista 100% samaa mieltä. Tähän siteen pitäisi saada varmaankin sellainen sääntö, että tällä palstalla lähdettäisiin suhteellisen tarkasta teoriasta ja määritteiden käyttämisestä. Itse ainakin olen kokenut "pyramidimallin" täysin tuhoon tuomituksi.

 
nisumaka: Tuo olisi ehkä ensin hyvä purkaa, sitten mennä syvemmälle. Vähän niin kuin pyramidirakenteella alkaa vastata näihin kysymyksiin.
 
Aika pitkälle pääsisi jo sillä, ettei hiekoita keskusteluketjuja heti alkuunsa mututuntumalla arvailemalla. Jos on epäselvyyksiä omalta osalta, ketjuja voi "lainata" ja esittää omia tarkentavia kysymyksiä ja kommentteja.
 
Tuossa vaan tulisi sellainen ongelma, että tämän siten jäsenistöstä liekö 90 % ainakin on perusharrastajatason musikantteja, ja missäs sitten keskustellaan. En mäkään tiedä kirkkomusiikkihistoria huomioon ottaen, onko blue note ja tritonus sama asia. Ratkaisu olisi se, että olisi Musiikin perusasioita harrastajille -palsta täällä. Kannatetaanko?
 
Ei, täällä on jo Aloittelijat-palsta. Ammattilaiset ovat siirtyneet suuressa määrin keskustelemaan näistä(kin) asioista Facebookin puolelle omiin suljettuihin ryhmiinsä: etuina mm. oman nimen käyttö, .pdf-tiedostojen/kuvien/audionäytteiden vaivaton linkittäminen keskusteluketjuihin, keskustelun reaaliaikaisuus (älypuhelimet) jne. Kannattaa huvikseen käydä lueskelemassa tämän palstan keskusteluketjuja jostain 2008 kieppeiltä, keskustelut kävivät aikamoisissa sfääreissä.
 
EDIT: Niin paljon alkoi tämä kohta tuntua oudolta, että aloin ajatella, olenko oppinut tämän homman joskus väärin. 40 v sitten, silloisessa POP-Jazz Opistossa.
 
Todennäköisesti.
 
Mä muistan, että teoriassa oli sävellajin vaihto aiheena. Tehtiin yksinkertainen vaihto, eli tavanomaista rokkia C-F-G loopissa, ja oltiin C:ssä ja siitä nostettiin D:hen, eli D-G-A tuli loopiksi. Tää oli kova juttu. Eli "toonikasta toonikaan". Sitten oli dominantin kautta, ja mun mielestäni sille annettiin just nimeksi välidominantti luonteensa vuoksi. Tämä olisi tarkoittanut, C-F-G looppi, josta G7:sta nostetaan A7:aan, nyt ollaan "välidominantissa". Sitten jatkuu D-G-A looppi, eli vaihdettiin sävellajia. Onko tässä mulla käsitteissä virhe?
 
On. Kyse ei ole välidominantista, vaan modulaatiosta. C-F-G -sointukiertoon saadaan välidominantteja esim. seuraavilla muutoksilla:
 
C-C7-F-G (välidominantti IV asteelle)
C-D7-G (kuten yllämainittu, IV aste korvataan V asteen välidominantilla)
C-A7-D7-G (V/V välidominantille tulee oma välidominanttinsa V/II, muodostuu siis dominanttiketju V/V/V)
 
Toi nosto/laskujuttu, niin mä olen tulkinnut yhden meidän bändin biiseistä (Illan varjoon himmeään) tällai. E-molli biisi. H7, nosto lähtee C7, C#7, D7 ja siitä Em. Niin eikös tossa välidominantteja olis C7 ja C#7 ? H7 on sävellajin dominantti, ja D7 (onkohan tälläkin jokin nimi, varmaankin) purkautuu toonikaan, joten ei ole välidominantti, vaan pelkästään sävellajiin kuuluva septimisointu tietyllä asteella ja tämän mukainen nimitys, oletan.
 
Ei ole tuollaista nousua ko. biisissä. Sä sanoit olevasi basisti?
 
nisumaka
03.01.2014 06:26:27 (muokattu 03.01.2014 13:37:21)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

No kyse on tietysti sovituksesta, tässä eräs versio (lähde tabinetti.com).

C Am H7 C7 C#7 D7
Sua koskaan milloinkaan, pois silloin päästäis en
 
Em H7
Katson iltaan, tummaan siltaan, tuota mietin jälleen

 
Joo tässä täytyykin olla tarkka, mitä kirjoittaapi tänne ja tarkistaa omat tietonsa ensin. Vahva vaihtari voisi olla vähän preppailla vaikka SibA:n avoimella jotan D-kursseja tms.
 
Edit: Välidominantti on jollekin muulle asteelle kuin I:lle purkautuva dominanttiseptimi. Tuossa esimerkissä A7 purkautuu D-duurin ensimmäiselle asteelle, joten se ei käsittääkseni ole välidominantti, vaan uuden sävellajin ihan tavallinen dominantti.
 
Kyllä joo. Kiitos tarkennuksesta. Tämän olen todellakin joskus oppinut väärin. Olen luullut, että ensin A7 oltaessa vielä C-duurissa olisi välidominantti, ja sitten kun tulee ensimmäinen D (siirrytään D-duuriin), niin silloin A7 muuttuisi D-duurin dominantinksi, mutta näinhän se sitten ei olekaan. Hyvä että selvisi, olen nimittäin tämän kerran aiemminkin väärin mennyt määrittämään.
 
http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=41&la=fi
 
EDIT:
Sä sanoit olevasi basisti?
 
Vähän tässä heräilee tällekin päivälle. Tarkoittanet tällä sitä, että biisissä on nouseva bassokulku. Ja toi meidän versio ei ole orginaalin mukainen. Näinhän se on.
 
Janus
04.01.2014 18:25:18
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

nisumaka: No kyse on tietysti sovituksesta, tässä eräs versio (lähde tabinetti.com).
 
Väärin plokattu ei ole "sovitus". Se menee kuten tuolla ylempänä on jo kertaalleen todettu - sointujen yläkerroissa on vähän fiilis/tulkinnanvaraa (kromaattisia dominanttiseiskasointuja ne eivät kuitenkaan ole), mutta pohjaäänet liikkuvat yksiselitteisesti H-C#-D-D#.
 
Kysyin tuosta basismista siksi, että tuo ko. paikka on ihan basistien perussanavarastoa ja todella monessa tyylilajissa (schlager, beat, fiftarirock, jne.jne.) vakiokuljetus kvarttia ylöspäin mentäessä (yleisimmin V-I tai I-IV, mutta aivan hyvin myös esim. välidominanttien yhteydessä: esim. C-duurissa D7-G7-C, d-e-f-f#... g-a-a#-h... c). Jos korva ei vielä sano, että kuulostaa oudolta, se kannattaa siihen opettaa mahdollisimman pian.
 
Kyllä joo. Kiitos tarkennuksesta. Tämän olen todellakin joskus oppinut väärin. Olen luullut, että ensin A7 oltaessa vielä C-duurissa olisi välidominantti, ja sitten kun tulee ensimmäinen D (siirrytään D-duuriin), niin silloin A7 muuttuisi D-duurin dominantinksi, mutta näinhän se sitten ei olekaan. Hyvä että selvisi, olen nimittäin tämän kerran aiemminkin väärin mennyt määrittämään.
 
http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=41&la=fi

 
Aivan, nyt ymmärrän mitä tarkoitat. Tuo linkittämäsi esimerkkipätkä (Mozart: Andante) on vain sikäli eri tilanne, että "välidominanttia" seuraavat soinnut (3. rivi) ovat - kuten esimerkissä onkin selitetty - analysoitavissa kuulonvaraisesti sekä D- että A-duurin soinnuiksi. Jos neljän soinnun C-duuribiisi moduloi A7-soinnun kautta D-duuriin, D-duuri on ilmestyessään yksiselitteisesti uuden sävellajin sointu ja tuntu sävellajin vaihdosta tulee jo A7-soinnun aikana (todennäköisesti tätä tukee myös muutama muukin musiikillinen ilmiö, esim. 8 tahdin taitteen loppukohta, rumpalin filli jne...): A7 ei siis "tähtää" enää millekään subdominanttiselle teholle (II aste), vaan suoraan uudelle toonikalle.
 
nisumaka
05.01.2014 05:11:32
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Väärin plokattu ei ole "sovitus". Näin on, pahoittelen. Me ollaan otettu tää ohjelmistoon joskus ne ljä vuotta sitten (tuolta tabinetista, satun muistamaan). Oma korva oli tottunut tähän "versioon".
 
Kuten alussa mainitsin ymmärsin 90 %. Mulla oli aina sellainen outo tunne kuin rikosetsivällä, että jokin ei stemmaa. Ton samassa sävelajissa pysymisen ja välidominantilla toonikan tunnun muodostamisen olin ymmärtänyt, mutta virhe oli se, että olin luullut pysyvän sävellajin vaihtamisen kuuluvan myös tämän määritelmän piiriin, ja näin ei ole. Kiitos oikaisuista.
 
baron
05.01.2014 21:05:55 (muokattu 05.01.2014 21:17:30)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Nelisormimangusti: Välidominantti on jollekin muulle asteelle kuin I:lle purkautuva dominanttiseptimi.
 
Eiks tossa ole määritelmä? Ainakin mä oon kuvitellut niin?
 
Jos haluaa "snobbailla" niin simppelin akuankkakierron
C - Am - F - G
voi "reharmonisoida" välidominantteilla ja saa "taidetta" aikaiseksi
C - E7 - Am - C7 - F - D7 - G:-)
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Janus
05.01.2014 22:20:13
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

baron: voi "reharmonisoida" välidominantteilla ja saa "taidetta" aikaiseksi
C - E7 - Am - C7 - F - D7 - G:-)

 
Jep. Laskeva bassolinja ja yksi sijaisdominantti väliin, niin ollaan jo eltonjohniaanisissa sfääreissä:
 
C - E7/H - Am - C7/G - F - D7/F# - G - G/F -
C/E - E7/D - Am/C - C7/Bb - F/A - Ab7 - G7sus4 - G7
 
baron
05.01.2014 23:37:06
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Janus: Jep. Laskeva bassolinja ja yksi sijaisdominantti väliin, niin ollaan jo eltonjohniaanisissa sfääreissä:
 
Tai jos jatsia niin nelisoinnut ja kakkosvitoset ja se sun hieno sijaisvälidominantti
 
Cmaj7 - Hm7b5 - E7b9 - Am7 - Gm7 - C7 - Fmaj7 - Ebm7 - Ab7 - G7
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
baron
06.01.2014 12:32:29
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Arppe: Miten välidominanttia käytännössä käytetään kussakin sävellajissa esim. pianolla säestettäessä? Miten löydän sen helpoiten?
 
Välidominanttia käytetään jos säveltäjä on pistänyt sen originaalipiisiin.
Sitten kun sä alat reharmonisoida piisejä pistämällä niitä omasta päästä mukaan sä osaat niin paljon että et enää kysele.
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
orfus
29.04.2014 18:31:11
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hiukan pahalta tuntuu kun halutaan nopeasti oppia joku pieni pala laajemmasta kokonaisuudesta ilman että sitä kokonaisuutta itsessään otetaan haltuun. Täällä sitten huudellaan kukin vuorollaan eikä kirjoittajien osaamisesta ole mitään takuita (tämä siis mitenkään loukkaamatta niitä nimimerkkejä jotka oikeasti osaavat näitä asioita ja jakavat tietoaan). Menee puurot ja pulverit tehokkaasti sekaisin. :)
 
Välidominantin ymmärtäminen vaatii hiukan perustaa. Itse opin tuon asian (ja monta muutakin) Bert Ligonin Jazz Theory Resources -kirjasta. Hakusana "Roman Numeral Analysis" auttanee myös.
 
Jos tämän tason teoriaa haluaa oppia niin se kannattaa opiskella jostain ihan oikeasta, jäsennellystä ja luotettavasta lähteestä eikä rakentaa taloaan hiekalle. :)
 
Put down your books and pick up a gun, we're gonna have a whole lotta fun!
nisumaka
02.05.2014 11:49:38
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hiukan pahalta tuntuu kun halutaan nopeasti oppia joku pieni pala laajemmasta kokonaisuudesta ilman että sitä kokonaisuutta itsessään otetaan haltuun.
 
Tällä sitella on tullut näistä koulutusmahdollisuuksista mielestäni aika hyvin ilmi se, että monikin harrastajapelimanni mielellään kävisi jonkin keskiasteen musiikkialan tutkinnon, jos sellainen vain olisi tarjolla. Tämän vuoksi osaamisessa on sellaista epätasaisuutta, että jostain pienestä asiakokonaisuudesta jossain genressä saatetaan tietää paljonkin (syvällisesti jokin pieni alue), mutta kokonaisuuden hahmottamisessa on puutteita. Valitettavasti.
 
Janus
02.05.2014 12:43:11
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

nisumaka: Tällä sitella on tullut näistä koulutusmahdollisuuksista mielestäni aika hyvin ilmi se, että monikin harrastajapelimanni mielellään kävisi jonkin keskiasteen musiikkialan tutkinnon, jos sellainen vain olisi tarjolla.
 
Monikohan näistä "harrastajapelimanneista" olisi valmis sijoittamaan koulutukseensa markkinahintaisen summan rahaa, kun puhutaan kuitenkin tutkinnosta joka ei itsessään takaa töitä millään tasolla - olettaen, että aikaa käyttää opiskeluun viikottain se parikymmentä tuntia löytyisikin?
 
Tässä on syy siihen, minkä takia http://www.helbus.fi/ :n (yksityinen kauppakorkeakoulu, ei pääsykokeita, lukukausimaksut n. 16 000 € +rapiat 2v ajalta) kaltaista yksityistä "keskiasteen tutkintotavoitteista musiikkioppilaitosta" ei ole järkeä tähän maahan perustaa.
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «