Livetoiminta ›

Sori, nyt ollaan perusasioiden äärellä: Jos kytken kompuran vaikka laulukanavalle mikserin insertistä, niin senhän voin tehdä joko piuhalla a) http://www.thomann.de/fi/the_sssnake_ypx2030.htm tai piuhalla b)http://www.thomann.de/fi/the_sssnake_sk3156_insertkabel.htm. eli kompuran päässä (tai kaiun tai minkä tahansa ullkoisen efektin) joko xlr tai jakki eikös? Kumpaa kannattaa käyttää/mitä etuja tai haittoja?
 
Kiitos.

Käytännössä ei mitään eroa, kun kummassakin kulee balansoimaton signaali tässä tapauksessa. Itse oon aina käyttänyt plugi piuhaa. Kannattaa mutten ostaa jotain muita kuin niitä t.kaupan 5 eur kaapeleita - Neutrikin kunnon liittimillä kiitos!
 
XLR lähtee vähän vaikeammin irti. Onko se sitten hyvä vai huono asia...

Ok, hienoa. Ja eikö niin että siinä tapauksessa kun se signaali palautetaan siihen samaan inserttiin, niin kaikki säädöt tapahtuvat silloin sieltä efektistä, eli pöydästä ei ruuvailla enää tasoa? Fader ei lisää kompressoinnin/kaiun/wotevö määrää?
 
Päätin että siihen mennessä kun lapset perustavat bändin (vapaaehtoisesti tietenkin), mulla on vähän nykyistä syvempi tietämys ihan tästä perus signaalitiestä. Normaalisti kun on tullut oltua aiheuttamassa sitä miksattavaa tai sitten vääntämässä valmiiksi kasattuja namiskuukkeleita. Vanhin on nyt kymmenen, joten tulen luultavasti pitämään tätä ketjua elossa. :)

eino mutku: Ok, hienoa. Ja eikö niin että siinä tapauksessa kun se signaali palautetaan siihen samaan inserttiin, niin kaikki säädöt tapahtuvat silloin sieltä efektistä, eli pöydästä ei ruuvailla enää tasoa? Fader ei lisää kompressoinnin/kaiun/wotevö määrää?
 
Päätin että siihen mennessä kun lapset perustavat bändin (vapaaehtoisesti tietenkin), mulla on vähän nykyistä syvempi tietämys ihan tästä perus signaalitiestä. Normaalisti kun on tullut oltua aiheuttamassa sitä miksattavaa tai sitten vääntämässä valmiiksi kasattuja namiskuukkeleita. Vanhin on nyt kymmenen, joten tulen luultavasti pitämään tätä ketjua elossa. :)
 
Kannattaa silmäillä mikserin manuaalia ja sen lohkokaaviota, niistä selviää missä järjestyksessä signaaliketju kulkee. Se signaali tulee eka etuasteelle eli gain-potikka on aina ketjussa ekana. Jos sitä menee ruuvvaamaan niin se vaikuttaa kompression määrään. Sen jälkeen pitää selvittää manuaalista tuleeko inserttipiste vai eq, tuon jälkeen pre-fader auxit, sen jälkeen fader ja sen jälkeen post-fader auxit yhdessä grouppien kanssa. Tuosta tutkailemalla selviää että liuku vaikuttaa vain grouppeihin (tai masteriin) ja post-fader auxeihin menevään signaaliin.
 
Noit snaken halpis-liittimiä kannattaa välttää, etenkin plugeissa on taipumus että se liittimen kärkikappale irtoaa ja jää jumiin liittimen pohjaan. Inserttejä vielä käytetään aika paljon eli se piuha on enemmän rasituksella ja se ärsyttää enemmän kun sinne inserttipisteeseen ei saakkaan tökättyä piuhaa.

zouwi: Kannattaa silmäillä mikserin manuaalia ja sen lohkokaaviota, niistä selviää missä järjestyksessä signaaliketju kulkee. Se signaali tulee eka etuasteelle eli gain-potikka on aina ketjussa ekana. Jos sitä menee ruuvvaamaan niin se vaikuttaa kompression määrään. Sen jälkeen pitää selvittää manuaalista tuleeko inserttipiste vai eq, tuon jälkeen pre-fader auxit, sen jälkeen fader ja sen jälkeen post-fader auxit yhdessä grouppien kanssa. Tuosta tutkailemalla selviää että liuku vaikuttaa vain grouppeihin (tai masteriin) ja post-fader auxeihin menevään signaaliin.
 
Noit snaken halpis-liittimiä kannattaa välttää, etenkin plugeissa on taipumus että se liittimen kärkikappale irtoaa ja jää jumiin liittimen pohjaan. Inserttejä vielä käytetään aika paljon eli se piuha on enemmän rasituksella ja se ärsyttää enemmän kun sinne inserttipisteeseen ei saakkaan tökättyä piuhaa.
 
Tässä tapauksessa mul on Spirit Folio FX8. Insert on pre-eq, mut tää kaavio jää mulle vähän epäselväks siitä eteenpäin. Täytyy ihmetellä ja kokeilla kunhan saan tähän vähän piuhaa ja kompuran millä kikkailla. Just kun on sellainen luonne et ei riitä että joku toimii vaan pitäis tietää että miten ja miks.

Kiireessä kytkien XLR tietty helpompi eli sisään ja ulos erilainen liitin.
Varmaan XLR rakenteeltaankin kestävä
 
Poikkeuksen vahvistava sääntö: Eräässä behringerin "powered mixer" laiteessa masterinsertti on kytketty nurinpäin. Ehkä ajateltu jotain "kepulikäyttöä" eli monoplugilla(kin) saa halutun (vain pääteasteeseen sisään tai vain mikseristä ulos)

http://www.chamsys.co.uk/magicdmx Varmistusta kaipaisin tuon käyttöön. Eli valojen ohjaukseen ei siis tarvi muuta kuin tuon usb-donglen ja Magic Q ohjelman ladattuna läppäriin ilmaiseksi noilta sivuilta? Ihmettelen vain noiden ohjauspöytien, pienempienkin, kalleutta tuohon dongleen verrattuna. Eihän ole jotain mitä on jäänyt minulla välistä?

sammakko54: http://www.chamsys.co.uk/magicdmx Varmistusta kaipaisin tuon käyttöön. Eli valojen ohjaukseen ei siis tarvi muuta kuin tuon usb-donglen ja Magic Q ohjelman ladattuna läppäriin ilmaiseksi noilta sivuilta? Ihmettelen vain noiden ohjauspöytien, pienempienkin, kalleutta tuohon dongleen verrattuna. Eihän ole jotain mitä on jäänyt minulla välistä?
 
Ei oo, tossa on kaikki mitä tarviit. Tarviit sen MagicDMX Full-palikan, Basic-palikassa on aikaraja.
 
Ton homman "catch" on siinä että ne Chamsysilla ajattelee varmaan jotenkin niin että toi on niille hyvää markkinointia kun kuka tahansa pääsee pienillä kustannuksilla testaamaan ja ihmettelemään niiden softaa. Jos tolla MagicDMX:lla joku ajelee jotain ihan pientä keikkasettiä niin se ei oo niiltä pois koska tollanen ihminen ei joka tapauksessa käyttäis yhtään isompaa rahaa valonohjaukseen.
 
Sitten jos homma hyväksi havaitaan niin ihmiset ostaa sitten niiltä pöytiä tai ainakin wingeja ja siinä kohtaa otetaankin sitten rahat pois.

Sami_T: Ei oo, tossa on kaikki mitä tarviit. Tarviit sen MagicDMX Full-palikan, Basic-palikassa on aikaraja.
 
Ton homman "catch" on siinä että ne Chamsysilla ajattelee varmaan jotenkin niin että toi on niille hyvää markkinointia kun kuka tahansa pääsee pienillä kustannuksilla testaamaan ja ihmettelemään niiden softaa. Jos tolla MagicDMX:lla joku ajelee jotain ihan pientä keikkasettiä niin se ei oo niiltä pois koska tollanen ihminen ei joka tapauksessa käyttäis yhtään isompaa rahaa valonohjaukseen.
 
Sitten jos homma hyväksi havaitaan niin ihmiset ostaa sitten niiltä pöytiä tai ainakin wingeja ja siinä kohtaa otetaankin sitten rahat pois.
 
Tohon lisäyksenä voisi todeta että ne isommat tiskit maksaa maltaita ihan jo siksi että kyseessä on jonkinlaista customointia osakseen saanut täysverinen tietokone + kosketusnäyttö + muu rauta. Wingeissäkin ne napit, faderit, piirilevy ja koppa maksavat yllättävän paljon, siihen kun iskee vielä tietokoneen kylkeen niin ei siitä halvalla selviä. Toki "ite osista kasaamalla" varmaan sais kappaleet halvempaan hintaan mut noiden tiskien kanssa maksetaan kanssa tulevista softapäivityksestä, tuotetuesta yms. mitä valmistaja nyt sattuu tarjoamaan.

zouwi: Tohon lisäyksenä voisi todeta että ne isommat tiskit maksaa maltaita ihan jo siksi että kyseessä on jonkinlaista customointia osakseen saanut täysverinen tietokone + kosketusnäyttö + muu rauta. Wingeissäkin ne napit, faderit, piirilevy ja koppa maksavat yllättävän paljon, siihen kun iskee vielä tietokoneen kylkeen niin ei siitä halvalla selviä
 
Ei se nyt ihan noin mene. Ei se oo temppu eikä mikään sorvata tietokone, kosketusnäyttö ja vähän nappuloita ja fadereita johonkin laatikkoon.
 
Vähän perspektiiviä voi hakea vaikka siitä että sä saat kaupasta pikkurahalla esim. äänipöydän missä on kosketusnäyttö, 16 moottorifaderia, 32 loogista kanavaa ja kaikki vaan toimii maailman tappiin asti ja käytännössä olemattomalla latenssilla. Audion pyörittelemiseen verrattuna isompikin määrä DMX:aa ei tunnu missään.
 
Yhdessä maahantuojan demossa ison valopöytävalmistajan hanu kertoi ohimennen että heillä keskiraskaan sarjan valopöydän puhtaat valmistuskustannukset on alle 1500 dollaria (se oli siis jenkki...) ja isoimpienkin, siis _todella_ isojen, pulsien alle 4000 dollaria. Hintalappu kaupassa sitten kun se vehje asiakkaalle myydään kuitenkin käsittää aina vähintään viis numeroa.
 
Hyvästä(?) softasta ja siitä että se vehje toimii luotettavasti (lue: tuotekehityksestä) me maksetaan. Ja vielä lisäksi maksetaan päivityksistä ja siitä että sitten kun se vehje ei jostain syystä enää toimikaan niin apuja ja tarvittaessa varaosia löytyy, vielä pitkän aikaa sen jälkeen kun sitä itse vehjettä ei enää kaupasta saa.

Heitetääs tällanen triviaalikysymys...
Mikähän mahtais olla vikana, kun kuulosti, että pa:sta (subeista) tulee sellainen ihme tykistökeskitys aivan randomina olipa sitten soitto käynnissä tai ei? Hieman vaikea selittää, mutta subeista kuuluu matala jytke, mutta mikseristä näki, ettei mikään yksittäinen instrumentti sitä aiheuttanut. Tai ei ainakaan näyttänyt, että olisi signaali kulkenut. Kyseessä ei myöskään ollut mikään mikkiständeistä tuleva kumina, kun niitä räpeltää.
 
Mietin, että käykö subien jakari tai vaiheenkääntö poikimaan vai voiko johtua jostain virran epätasaisuudesta. Voiko aktiivi di-boksin patterin kunto aiheuttaa?
 
Taustatietona kattaus:
Mikserinä Mackie dl1608
Subit 2 x dB Techin 18D
Yläpäät 2 x dB Techin Cromo 12
Lisäksi kolme laulumikkiä, yksi mikitetty skittavahvari, haitari langattomalla lähettimellä, Nord monona, komppikone stereona ja yksi kiippari aktiivi di:n kautta mikkikanaviin. Phantomit ei päällä, di-boksi patterin voimalla.

haitari: Heitetääs tällanen triviaalikysymys...
Mikähän mahtais olla vikana, kun kuulosti, että pa:sta (subeista) tulee sellainen ihme tykistökeskitys aivan randomina olipa sitten soitto käynnissä tai ei? Hieman vaikea selittää, mutta subeista kuuluu matala jytke, mutta mikseristä näki, ettei mikään yksittäinen instrumentti sitä aiheuttanut. Tai ei ainakaan näyttänyt, että olisi signaali kulkenut. Kyseessä ei myöskään ollut mikään mikkiständeistä tuleva kumina, kun niitä räpeltää.
 
Mietin, että käykö subien jakari tai vaiheenkääntö poikimaan vai voiko johtua jostain virran epätasaisuudesta. Voiko aktiivi di-boksin patterin kunto aiheuttaa?
 
Taustatietona kattaus:
Mikserinä Mackie dl1608
Subit 2 x dB Techin 18D
Yläpäät 2 x dB Techin Cromo 12
Lisäksi kolme laulumikkiä, yksi mikitetty skittavahvari, haitari langattomalla lähettimellä, Nord monona, komppikone stereona ja yksi kiippari aktiivi di:n kautta mikkikanaviin. Phantomit ei päällä, di-boksi patterin voimalla.
 
Pistä mikseristä masteri alas. Jos hiljeni niin vedä masteri takaisin ylös, ja töki kanaviin muteja päälle yksi kerrallaan. Sitten kun hiljenee oot löytäny vian.
 
Jos vieläkin metelöi niin ota mikserin ja kaiuttimien väliset XLR:t irti yksi kerrallaan ja seuraavaksi sitten vielä kaiuttimien väliset XLR:t yksi kerrallaan. Siinä kohtaa kun hiljenee oot löytäny vian. Jos pääset siihen asti että kaikki XLR:t on irti ja VIELÄKIN joku kaiutin metelöi niin vikahan rupeaa olemaan melko selkeä...
 
Siinä ei olis mitään uutta että tollasen dB SUB 18 D:n vahvistinmoduuli on antautumassa, vika löytyy hyvin todennäköisesti sieltä.

Sami_T: Pistä mikseristä masteri alas. Jos hiljeni niin vedä masteri takaisin ylös, ja töki kanaviin muteja päälle yksi kerrallaan. Sitten kun hiljenee oot löytäny vian.
 
Jos vieläkin metelöi niin ota mikserin ja kaiuttimien väliset XLR:t irti yksi kerrallaan ja seuraavaksi sitten vielä kaiuttimien väliset XLR:t yksi kerrallaan. Siinä kohtaa kun hiljenee oot löytäny vian. Jos pääset siihen asti että kaikki XLR:t on irti ja VIELÄKIN joku kaiutin metelöi niin vikahan rupeaa olemaan melko selkeä...
 
Siinä ei olis mitään uutta että tollasen dB SUB 18 D:n vahvistinmoduuli on antautunut, vika löytyy hyvin todennäköisesti sieltä.
 
Kiitti vinkistä! Eläkeläistansseissa ei saanut olla hiljaisia hetkiä, joten ei päässyt rassaamaan kesken keikin kanavia tai signaalipiuhoja. Tauoillakin oli "kakkosbändi" vetämässä. Sen aikana olis kyllä mieluusti voinut laittaa mutelle koko kioskin...

mik: Keskustelualueella virisi toisessa keskustelussa asiaa subien sijoittamisesta, mutta kysymykseni sopinee paremmin tänne alueelle.
 
Baarikeikoilla satunnaisesti pääsee soittamaan sellaiselle lavalle, jossa subit olisi mahdollista sijoittaa tanssilattian tasolle. Yleensä ollaan aina laitettu kuitenkin kaapit lavalle päällekäin - subit alle ja välitolpan kanssa sitten päälle yläpäät.
 
Kysymykseni kuuluu; jos tila sallii, niin olisiko äänen kannalta em. sijoitteluun verrattuna otollisempaa pistää yläpäät omille jaloilleen lavan reunoille ja subit yhdessä keskelle lattialle? Onko subien sijoittaminen laitoihin ylipäätään turhaa vai jopa haitallista?
 
Käytössämme on ihan ok:t EVn passiivivehkeet, eli unohdetaan laitteet ja keskitytään asetteluasioihin, kiitos vastauksista.
 
Amatöörinä olen huomannut, että useimpien paikkojen staget on sellaista höttöä, että jos subit laittaa lavalle, on tiedossa melkoista kuminaa. Etenkin nuo näyttämölavat ovat hankalia, jos on vielä sellainen kynnys siinä lavan etureunassa. Pienempien subien kanssa ei ollut ehkä niin paha, mutta 18" subeilla huomaa paremmin. Näin ollen siis laittelen aina lattialle (kylläkin L+R ja tolpilla yläpäät siihen samaan).

mik: Kysymykseni kuuluu; jos tila sallii, niin olisiko äänen kannalta em. sijoitteluun verrattuna otollisempaa pistää yläpäät omille jaloilleen lavan reunoille ja subit yhdessä keskelle lattialle? Onko subien sijoittaminen laitoihin ylipäätään turhaa vai jopa haitallista?
 
Pitänee kommentoida, kun taidan olla syypää tuohon keskustelun viriämiseen. Korjatkaa ihmeessä, jos olen ymmärtänyt jotain täysin väärin.
 
Minun käsitykseni on, että subien sijoittelussa tärkeintä on, että niiden etäisyys on riittävän pieni lyhimpään toistettavaan aallonpituuteen nähden, jotta häiritsevää interferenssiä ei pääse syntymään kahdesta subista lähtevän äänen välillä. Interferenssi aiheuttaa sen, että eri pisteissä subit joko vahvistavat tai vaimentavat toisiaan, jolloin tasaisen taajuustoiston aikaansaaminen muualla kuin subbareiden välisellä keskilinjalla - josta on yhtä pitkä matka molempiin subeihin - tulee mahdottomaksi. Sillä, sijoittaako subit lavan keskelle tai reunalle, on vähemmän merkitystä, koska ihmisen korva on varsin huono erottamaan matalien äänien tulosuuntaa.
 
Edellä ei ole vielä huomioitu huoneen heijastusten vaikutusta, joka tekee tilanteesta monimutkaisemman. Subien paikkaa mietittäessä pitää huomioida myös esimerkiksi se, että ne eivät ole millään niiden toistettavaksi tarkoitetulla taajuudella 1/4-aallonpituuden päässä seinästä, koska tällöin seinästä heijastuva ääni on vastakkaisessa vaiheessa suoraan subista tulevan äänen kanssa. Käytännössä esimerkiksi 100 HZ:n aallonpituus on noin 3.4 metriä ja 34 HZ:n aallonpituus noin 10 metriä, joten jos subin pitäisi toistaa tämä alue, sen etäisyys seinästä pitäisi olla alle 85 cm tai yli 2.5 m, mutta ei jotain näiden väliltä. Tämä taas puoltaisi sitä, että subit olisivat melko keskellä lavaa.
 
Kokonaan oma lukunsa on, kuinka suuri merkitys esimerkiksi epätasaisella bassotoistolla on yleisön elämykseen.
 
Edit: Tässä on mielenkiintoinen dokumentti, joka käsittelee useamman subin yhdistämistä:
http://www.electrovoice.com/downloadfile.php?i=8913

mik: Keskustelualueella virisi toisessa keskustelussa asiaa subien sijoittamisesta, mutta kysymykseni sopinee paremmin tänne alueelle.
 
Baarikeikoilla satunnaisesti pääsee soittamaan sellaiselle lavalle, jossa subit olisi mahdollista sijoittaa tanssilattian tasolle. Yleensä ollaan aina laitettu kuitenkin kaapit lavalle päällekäin - subit alle ja välitolpan kanssa sitten päälle yläpäät.
 
Kysymykseni kuuluu; jos tila sallii, niin olisiko äänen kannalta em. sijoitteluun verrattuna otollisempaa pistää yläpäät omille jaloilleen lavan reunoille ja subit yhdessä keskelle lattialle? Onko subien sijoittaminen laitoihin ylipäätään turhaa vai jopa haitallista?
 
Yritän selventää tätä käytännön tasolla ja puhuttaessa nimenomaan pienistä keikoista mistä varmaan on kysymys.
 
Ensinnäkin disclaimerina se että tää subbareiden sijoittelu on pikkukeikoilla 95% tapauksista aika jonninjoutavaa hiplailua mihin mun nähdäkseni kannattaa keskittyä vasta sitten kun _kaikki_ muut asiat on hoidettu viimisen päälle kuntoon.
 
Sellanen asia mikä on tärkeä ymmärtää on se että tollanen kaupasta tonnilla tai kahdella ostettava subbari ei yleensä ole suuntaava. Perushalpissubbarin suuntakuvio on "pallo" eli se soi 360 astetta aivan joka suuntaan yhtä lujaa. Saattaa kuulostaa maalaisjärjen vastaiselta mutta tää asia konkretisoituu helposti kun laittaa discon pauhaamaan ja kaverin verhon taakse kääntelemään subbaria ympäriinsä ja yrittää itse arvailla verhon toiselta puolelta että sojottaako se subbari eteen vai taaksepäin.
 
Mutta jos mennään itse kysymykseen niin mun mielestä oikea vastaus tähän on, niinkuin useimpiin äänikysymyksiin, "se vähän riippuu".
 
Jos ne subbarit on sijoitettu lavan reunoille niin se synnyttää aina ns. "power alley"-ilmiön. Se että miten se käytännössä ilmenee ja kuinka vahva (=vakava) toi ilmiö on riippuu aika monesta asiasta. Tärkeimpinä tekijöinä tässä on se että mikä PA-pinojen välinen etäisyys on, mikä niiden etäisyys seinistä on, mitä se tila tekee sille soundille ja millä taajuusalueella.
 
Tää on kansantajuisin artikkeli aiheesta mitä oon netistä löytäny, silti tää vaatii kyllä hieman sulattelemista:
http://www.prosoundweb.com/article/in_search_of_the_power_alley/
 
Käytännössä tää "power alley" useimmiten ilmenee niin että jos räppäsee CD:n oletetulla keikkavolumella soimaan ja rupeaa käppäilemään ympäri salia ja kuuntelemaan niin salin keskikohdassa vaihtelevan levyisellä alueella koko matkan lavan etureunasta takaseinään kuulee sen subbarin suunnilleen samalla tavalla (poisl. etäisyys PA:sta). Sitten jos rupeaa kävelemään keskikohdasta sivullepäin niin jossain kohtaa se subbarin määrä katoaa ihan silmissä, tai siis korvissa. Eli salin keskellä on kapean suorakaiteen muotonen "kuuma kohta" missä jytisee (tästä nimi "power alley") ja sen ulkopuolella ei sitten jytise enää ollenkaan samalla tavalla. Tämä siis rajusti yksinkertaistettuna mutta jotenkin näin.
 
Tota asiaa voi ruveta ratkomaan monella tavalla. Jos ei oo mitään hienouksia käytössä niin yksi vaihtoehto on siirtää ne subbarit keskelle (jos se on mahdollista). Tästä seuraa se että se subbaritoisto on tasaisempi. Toi "power alley" katoaa ja merkitseväksi jää enää se kuulijan etäisyys kaiuttimeen. Lähellä tulee enempi, kauempana vähempi.
 
Tästä myös seuraa se että me juuri siirrettiin ne subbarit huomattavasti lähemmäs niitä ukkoja mitkä seisoo ja yrittää soittaa eturivissä keskellä lavaa. Voi olla hyvä, voi olla huono. Jotkut soittajat tykkää kun lavallakin "pölähtää", mutta taas jos esim. lead-laulaja soittaa jotain akustista instrumenttia ja/tai laulaa kovin hiljaa ja PA:ta joutuu ajelemaan kovin lujaa niin voi käydä niinkin että ratkottiin salin puolella yksi pieni ongelma ja luotiin lavan puolelle huomattavasti isompi ongelma. Sama homma pätee yleisön puolelle eli jos subbarit on maassa keskellä niin siihen eturiviin "pölähtää" aika sillai tunteella. Taas, voi olla hyvä, voi olla huono.
 
Omassa duunissa pienillä (alle 500 hengen) keikoilla en enää edes pohdi tota subbariasiaa. L/R-stäkit pystyyn ja tättärää. Levy soimaan ja saliin käppäilemään ja kuuntelemaan että mikä on meininki. Jos toi "power alley" on ihan mahdoton niin sen saa yleensä vähemmän mahdottomaksi kun työntelee PA-pinoja vähän ympäriinsä. Alle metrin muutos etäisyydessä johonkin suuntaan, siis sivusuunnassa, saattaa muuttaa asiat aivan toisenlaisiksi. Jos se työnteleminen on siis mahdollista, useimmiten ei oo ja sen kanssa sitten vaan pitää elää.
 
Isommilla baari tms. keikoilla (>500 henkeä) missä on yleensä iso korkea lava sitten tulee välillä harrastettua tota subbarit-keskelle-asiaa. Etenkin sellasissa mestoissa missä lava on leveällä sivulla tai ns. humppamuttereissa toi subbareiden niputtaminen auttaa välillä huomattavasti. Tai sitten ei, eli poikkeuksia on.
 
Oikeasti isot keikat/tilat/lavat/budjetit on sitten vielä aivan asia erikseen.

Niin joo se vielä tästä subbarisijoitteluasiasta että vaikka alkuperäisellä kysyjällä olikin passiivi-PA niin kaikillahan ei ole. Pakko taas lausua että mun nähdäkseni minkään verkkovirralla toimivan laitteen (lue: aktiivisubbarin) paikka ei oo yleisön ulottuvilla jos tilaisuudessa kukaan juo mistään mukista yhtään mitään. Vaikka ei joiskaan niin mieluiten ei sittenkään.
 
Ne mukit päätyy mystisesti siihen laitteen päälle, ne ei oo kaikki tyhjiä, sitten ne mukit kaatuu ja sitten ne litkut on helposti tiedätte-kyllä-missä ja mitä siitä seuraa.

Kiitos perusteellisesta vastauksesta, Sami_T!
 
On tosiaan totta, että yleensä kaluston sijoittelussa joidutaan ottamaan huomioon muitakin tekijöitä kuin äänen optimaalinen toistuminen koko tilassa. Lisäksi se, kuinka tärkeä matalien taajuuksien tasainen toistuminen on, riippuu todella paljon toistettavasta ohjelmasta. Laulu tai puhehan eivät mene niille taajuuksille ollenkaan.

Kiitos vastauksista, hienoa että on käytettävissä tällainen paikka jossa saa selkokielisiä vastauksia asioista ymmärtäviltä - noista teoriapläjäyksistä mitä netistä löytyy ei tällainen maallikko yleensä löydä sitä pointtia mitä kaipaa.
 
Meillä keikkapaikat on tosiaan niitä pieniä baareja, joten annetuilla vinkeillä ei lähdetä kauheasti muuttelemaan. Täytyy kuitenkin kuunnella hieman eri lailla ensi kerralla kun kamoja pystytetään ja kokeilla lievien siirtojen vaikutuksia.