| Aihe: MS LEO 200-leslie ?? ongelma | 1 |
|---|
 kellopeli10
21.12.2013 13:24:01 (muokattu 21.12.2013 14:15:00) | |
|
No niin, tuli sitten syyskesällä hommattua leslie projekti WLM Beatin perään.
Tässäpä vähän tietoa laitteesta ja häiriönpoistoon liittyvä kysymys.
Kaappi on entinen keikkavehje, joten töitä siinä kyllä riittikin muutamaksi viikoksi.
200 € hintaa pidin kohtuullisena täydellisestä, joskin karunnäköisestä laitteesta. Leslie lienee 60-luvulta, edellinen omistaja on ostanut sen käytettynä liikkeestä 70-luvun alussa.
Ostaessani laite oli ollut käyttämättömänä varastossa reilut 20 vuotta.
Kyseessä lienee MS LEO200 ?? (kuva oma sivulla)
Verkkomuuntaja on Muuntolaite Oy:n valmistama ja 24V rele on ESMIn valmistama, näistä päätellen laite olisi kotimaassa tehty ?? Jakosuotimen kelat on käsin käämitty muovisen rungon päälle ja teipattu paketiksi. Ylä- ja alakerta on Spacesoundin valmistetta. Alarumpu on alumiinia. Kaapissa ei ole koskaan ollut vahvistinta.
Elementit on H||H CD-400 ja H||H B15L.
Lähes kaikki ylä-elementin kiinnityksen niitit oli hapettuneet poikki, moottorit oli väljät, alamoottorin kelkasta puuttui palautusjouset ja toinen saranointi holkki.
Alarummun laakeroinnissa oli väljyyttä.
Kotelon vinyyli oli paikoin repeytynyt, mutta paloja ei puuttunut. Osa aukkojen muoviverkoista puuttui / oli hajalla.
Vetoremmit suttasivat, joten tein varovaisen karhennuksen muovisiin "siivapyöriin".
Yläelementin kiinnityksen niitit korvasin ruuveilla.
Vinyylin repeytymät sain korjattua liimaamalla, ja pienet rokamat mustalla tussilla.
Ääniaukkojen muoviritilät korvasin reikäpellillä.
Verkko kytkimen ja liittimen, sulakepesän, jakin ja polkimen liittimen vaihdoin uusiin.
Kaikkinensa käytin laitteen "muttereina", myös moottorit.
Moottorien hitaanpuolen keikkuvat kelkkamekanismit on saranoinnistaan väljät => hidas puoli ei tahdo pelata.
Korjasin tätä ongelmaa alamoottorissa laittamalla kutistesukan hitaanmoottorin akselille, ylämoottori toimii (ainakin vielä) ilman virityksiä.
Kutistesukka toimi jonkin aikaa, mutta hidas nopeus hiipui vähitellen. Korvasin viimeviikolla kutistesukan muoviholkilla.
Epäilen ettei toimi kovin kauaa näinkään, mutta pitänee sitten hommata uusi moottori tilalle.
WLM:n leslie-moottori on liian korkea malli tämän tilalle, joskin olisi paljon toimintavarmempi ja yksinkertaisempi rakenteeltaan.
Moottorien palautusjousia osan joutui tekemään uusiksi ja jousien mitansäätö olikin aikaavievä homma.
Moottoreissa oli hienoa kumin pölyä kuluneesta kumipyörästä, johon hitaan moottorin akseli painaa pyöriessään.
Todennäköisesti syy tuohon kulumiseen on moottorien palautusjousten puuttuminen, mutta suurempana
syynä pidän releiltä tullutta yhtäaikaista jännitettä hitaalle ja nopealle moottorille.
Ilta menikin joutuisasti ihmetellessä, mistä tuo johtuu.
Poistin häiriönpoistokonkat 24V ja 220V releiden kärjiltä ja HUPSIS moottorit alkoi pelaamaan oikein.
Laitoin sitten uudet konkat vanhojen tilalle, ja taas tulee jännite molemmille moottoreille yhtäaikaisesti.
Tällä hetkellä konkat on pois pelistä, mutta kaiuttimissa paukahtaa isosti, kun vaihtaa nopeutta, kytkee tai sammuttaa leslien polkimelta.
Tähän vaivaan tarvitsisinkin apua eli miten häiriönpoistokondensaattorit pitäisi kytkeä releille??
Käsitykseni mukaan pitäisi olla kärkien välillä, niinkuin alkujaan oli, mutta kummastuttaa, ettei uusillakaan konkilla pelaa sen kummemmin.
Pitääkö olla ns. X-, X2- vai Y-kondensaattorit ??
Alkuperäiset konkat on KT1800 0,015/1000V (15nF ??) ja KT1801 0,01/1000V (10 nF ??).
Tuota 24V relettä ohjataan jalkakytkimillä (hidas/nopea ja on/off).
Hitaalla nopeudella 24V rele on päästäneenä, eli jännite hitaille moottoreille menee suoraan 220V releen vaihtokärjen kautta.
Nopealla 24V rele vetää ja ohjaa 220V releen käämille jännitteen ja sen vaihtokärki kytkee 220V nopeille moottoreille
Beatin oman leslien kautta ja ääni on kyllä ihan hyvä, mutta "huutaa päin naamaa" ilkeästi sormion alta.
Tämä ilmiö jai pois erillisellä kaapilla ja toisaalta ääni on eri hieno kahden torven kautta kuunneltuna muutaman metrin päähän sijoitetusta kaapista.
Valmiista laitteesta tuli siisti sisustuselementti ja mukava lisä urkuihin.
Koska minulla ei ole sopivaa vahvistinta, joka jaksaisi "vääntää" myös jalkion matalat äänet, rakentelin urun omalle leslielle menevään kaiutinlinjaan jakin, jonka kautta LEO pelaa hienosti. |  jysi
21.12.2013 15:03:54 (muokattu 21.12.2013 15:09:06) | |
|
Parhaan tuloksen saat vaihtamalla releen ja konkkien tilalle 2 kpl nollapisteohjattua puolijohderelettä, lähtee napsumiset kerralla. Noille käy ohjausjännitteeksi tyypistä riippuen yleensä 5-24 V DC eli muuntajan perään tasasuuntaaja+konkka+regulaattori tai sen tilalle uusi pieni DC-virtalähde. Tai vaikka lainaa jännitteen sieltä WLM:tä. | |
Kiitos vinkistä, en tiennytkään tuollaisista releistä.
Hinta ei ainakaan päätä huimaa, mikäli oikeata relettä katselin Bebekillä, 5€/kpl ja YE:llä vajaa 20 €/kpl.
Voiko tuon 24V muuntajan perään laittaa 15V reguloinnin vai olisiko 18V parempi ratkaisu ?
Tarviiko rele jäähdytyslevyn aina, tietysti nuo moottorithan vie jonkin verran virtaa... ja sehän taas tuottaa lämpöä...
Onko noita puolijohdereleitä vaihtokärjellä, ainakaan en yht`äkkiä löytänyt, toisaalta onnistuuhan tuo kahdella kytkevälläkin. Toinen hitaalle ja toinen nopealle puolelle.
Onko kellään omakohtaisia kokemuksia puolijohdereleistä ? | |
kellopeli10:
Tarviiko rele jäähdytyslevyn aina, tietysti nuo moottorithan vie jonkin verran virtaa... ja sehän taas tuottaa lämpöä...
Onko noita puolijohdereleitä vaihtokärjellä, ainakaan en yht`äkkiä löytänyt, toisaalta onnistuuhan tuo kahdella kytkevälläkin. Toinen hitaalle ja toinen nopealle puolelle.
Onko kellään omakohtaisia kokemuksia puolijohdereleistä ?
Olen tarvittaessa modaillut perinteisiä 6-pinnisellä kaapelilla kytkettyjä lepoja puolijohdereleillä, ainakin Crydomilta ja Finderiltä löytyy malleja sopivilla spekseillä. Varsinkin alunperin verkkojännitteellä ohjattaviin lepoihin (145/147/251...) noilla saa muutettua nopeudenvaihdon täysin äänettömäksi ja kaupanpäällisiksi saa myös stop-vaihtoehdon yhdellä slow/off/fast -lepakytkimellä.
Niin ikään balansoitujen lepojen (122/142...) kanssa noilla pääsee eroon signaalin sekaan syötettävän ohjausjännitteen kanssa pelaamisesta, kun käyttää liittimestä käytännössä tarpeettoman B+ karvan lepan ohjaukseen samalla periaatteella.
Urun puolelle pitää vain rakentaa sopiva tasavirtalähde, josta saa ulos runkoon nähden + ja - jännitteet, jolloin lepan suuntaan ei ohjausta varten tarvita kuin yksi karva. Lepan puolella kaksi relettä puolestaan kytketään hitaan ja nopean moottoreille niin, että toinen vetää plussalla ja toinen miinuksella. Ja kun virtaa ei tule, niin kumpikaan ei vedä.
Jäähdytystä nuo releet eivät lepan moottorien virtamäärillä tarvitse, muistaakseni max kytkentävirta oli pienemmilläkin malleilla usean ampeerin luokkaa. | |
Minä tein taas niin että poistin kokonaan nuo keinupelit nopeusvaihtimista, tai siis poistin kokonaan vaihtosähköpyörittimet. SP-Elektroniikasta ostin kaksi tasavirtamoottoria 8€/kpl, Vaasan Elektroniikkakeskuksesta PWM-säädin rakennussarja n.25€, koko pyörityssysteemi saa virran vanhasta 250W tietokoneen virtalähteestä-5€ kierrätyskeskus Lahti. Sitten PWM-säätimelle kaksi asentoa vaihtokytkimellä, lisäksi mulla on potikoilla molemmat nopeudet valittavissa ihan miksi haluaa.
Niin ja vahvistimena on 250W autovahvistin, 25€ autopurkaamolta jossa on toinen tietokoneen vanha virtalähde myös. Netissä on ohjeita millä tuo toteutetaan helposti.
Omatekoinen leslie on omakuvissa, alapyörijä on muovitynnyrin alaosasta tehty, siinä on pleksiheijastin, 15" bassokaiutin, yläpyörijä on se italiaanojuttu mutta siinä on 150 W torvi.
Hyvin möyrii äänet.
"Quidquid Latine dictum sit, altum videtur." | |
Mul olis sellanen käsitys, että tää mikä mulla ennen oli oli LEO 200:nen - pilkistelee tuossa kuvassa:
http://muusikoiden.net/dyn/users/13919.jpg | |
musamies: Mul olis sellanen käsitys, että tää mikä mulla ennen oli oli LEO 200:nen - pilkistelee tuossa kuvassa:
http://muusikoiden.net/dyn/users/13919.jpg
Tuommoinen se minunkin oli 70-luvulla.
"Quidquid Latine dictum sit, altum videtur." | |
Kiitokset vinkeistä ja hyvää joulua kaikille.
Mikähän tämä lepa sitten lienee,,, erinäkönen on kyllä kuin tuo kuvan 200 LEO.
Myyjän tietojen mukaan tämä olisi MS-Audiotronikin tekemä,,, tuo LEO-200 oli sitten oma johtopäätös, satasessahan oli vain yläkerta pyörivä.
Harmi kun näistä "oudommista" merkeistä ei paljon tietoa löydy netistäkään.
Liekö sitten joku "erikoistoimitus" mööpeli, vai onko suomessa lepoja tehnyt joku muukin, kuin MS ??
Muuntaja ja rele kyllä vankasti viittaisi kotimaahan,, tuskin niitä ulkomaille lienee, vaikka mistäpä sitä tietää.
Voihan nuo tietysti olla vaihdettu vuosien varrella. | jysi
24.12.2013 00:33:42 | |
|
kellopeli10:Voiko tuon 24V muuntajan perään laittaa 15V reguloinnin vai olisiko 18V parempi ratkaisu ? Tarviiko rele jäähdytyslevyn aina, tietysti nuo moottorithan vie jonkin verran virtaa... ja sehän taas tuottaa lämpöä...
Onko kellään omakohtaisia kokemuksia puolijohdereleistä ?
Tuo Bebekin rele on halpa mutta iso möykky. Toimii mutta vaatii paljon suojausta ympärille ettei tule sähkö uteliaitten kynsille. Tyoprojekteissa on ollut käytössä DIN-kiskoon asennettavia moduleita, ominaisuuksiensa puolesta tähän käyttöön sopii kyllä parhaiten nuo Valotuksen mainitsemat mallit. Jos käyttää piirilevyä asennusapuna niin kunnon suojaväli on syytä rakentaa pien- ja verkkojännitepuolen välille.
Sopiva ohjausjännite riippuu siitä puolijohdereleestä, myös 24 V on aivan käyttökelpoinen jännite. Ehkä puoliaaltotasasuuntaus + vastuksella ja zenerdiodilla toteutettu regulointi on riittävän yksinkertainen niin ei tarvitse taistella regulaattorin jännitekeston kanssa.
Näillä tehoilla ei tarvita jäähdytystä. | |
Siistihän tuo on kuin mikä, eihän se mitään rakettitekniikkaa ole , onhan noita moni poika väsäillyt.
"Quidquid Latine dictum sit, altum videtur." |  musamies
24.12.2013 10:43:58 (muokattu 24.12.2013 10:48:38) | |
|
kellopeli10:Mikähän tämä lepa sitten lienee,,, erinäkönen on kyllä kuin tuo kuvan 200 LEO.
Noita Spacesound osia oli vissiin aika monessa. Tieto on aika hajallaan netissä mitä leslieitä on ollut - ainakin varmaa on, että jos jonkinlaista vatkaajaa vuosien saatossa on kokeiltu ympäri maailmaa.
Mun käsitys siitä, että oma oli LEO 200:nen perustui siihen kun ostin sen käytettynä sitä sellaiseksi sanottiin ja lisäksi olen nähnyt noita jossain ehkä videossa tai kuvassa MS Audiotronin teksteillä. | jysi
24.12.2013 13:09:52 (muokattu 24.12.2013 13:20:50) | |
|
Nyt vasta tulin katsoneeksi kuvaa. Tuo on kokkolalaisen Soundsetin 80-luvulla tekemä leslie. Firmalla oli HH:n, Sielin ja muutaman muun merkin maahantuonti ja jonkin verran omaa valmistusta. Leslien mekaniikkoja firmallla oli iso kasa mutta en muista enää mistä ne oli peräisin, mahdollisesti jostakin konkurssipesästä.
EDIT: kellopeli10:llä on siis Soundset ja musamiehelllä MS:n Leo 200. Leo 100 on muuten samanlainen mutta alapään pyörijä puuttuu, kaiutin töröttää kiinteästi suoraan eteenpäin. | musamies
24.12.2013 23:08:47 (muokattu 24.12.2013 23:12:21) | |
|
jysi: EDIT: kellopeli10:llä on siis Soundset ja musamiehelllä MS:n Leo 200. Leo 100 on muuten samanlainen mutta alapään pyörijä puuttuu, kaiutin töröttää kiinteästi suoraan eteenpäin.
LEO 200:sen uudeksi toivonmukaan onnelliseksi omistajaksi tuli Korg BX3 mies täältä muusikoiden.net:istä - siis nimimerkki Plektra!
Mä olen nyt pikemminkin Rotosphere mies... | |
"Kotimaisista" lepoista.
SpaceSound moduuleilla teki ainakin Kemiläinen Hendeset.
Minulla on moinen työn alla. Samat relemurheet kun MS versiossakin.
Onkohan siinä joku "taika" että "lepotilassa" hidas pyöritys on kykettynä?
Tässä versiossa jalakytkin vain vetää relettä, ja nopea spinnaus päälle.
Ajattelin modata siihen myös "off" asennon.
"Vintageprojetit ovat elämän tarkoitus" | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
