Aihe: Kannattaako kitaran mikkien vaihto? | |
---|
faq1 19.12.2013 10:38:57 (muokattu 21.12.2013 10:17:31) | |
|
Saisko kitaran äänenlaatua "halvalla" parannettua vaihtamalla samat mikit kuin aidossa Stratossa. Tai vaikka vaihtaisin vaan keskimikin, millä yleensä soitan. Kysymys, että kuinka suuri osuus mikeillä on on sähkökitaran äänessä? Entä rungolla? Jos runkio näyttelee tärkeää osaa, niin ei mikkien vaihto paljoa auta. Vielä kysymys, että onko kitarassa vaan yksi mikki aina kerrallaan käytössä, kun vaihtelee mikkikytkimen asentoa? | |
Tätä kannattaisi kysyä tuolla kamaosastolla, niin johan taas alkaisi vänkäys puuosien vaikutuksesta sointiin :) Kai Bulletissakin on viisiasentoinen kytkin? Toisessa ja neljännessä asennossa on kaksi vierekkäistä mikkiä yhtä aikaa päällä. En ole musiikin asiantuntija. | |
Noinniinku nyrkkisääntönä mä pidän sitä, että jos kitara soundaa huonoillakin mikeillä hyvältä, niin sit siihen kannattaa vaihtaa paremmat mikit. Jos se kuulostaa huonolta lähtöjäänkin, niin kiertoon vaan. Mikeillä on eroja, mutta harvoin saman mikkityypin sisällä mitään äärimmäisen dramaattista. NYT ÄMMÄ KELLOT LYÖ! | faq1 19.12.2013 12:26:27 | |
|
Ajattelin vaan, että ottaako sähkökitaran mikki mitään muita värinöitä kitarasta kuin vaan kielen värinän ja miten siis silloin runkoäänet kuuluisi äänessä? Akustinen kitara mikitettynä on aivan toinen juttu. Siinähän juuri pyritään koko ääni tekemään akustisin keinoin. | Kefiiri 19.12.2013 12:27:55 (muokattu 19.12.2013 12:29:46) | |
|
Se tapa miten kieli kitarassa värähtelee riippuu puuosien ominaisuuksista. En ole musiikin asiantuntija. | |
faq1: Mulla on Squier Bullet Strato ja mietin, että saisko äänenlaatua "halvalla" parannettua vaihtamalla samat mikit kuin aidossa Stratossa. Tai vaikka vaihtaisin vaan keskimikin, millä yleensä soitan. Halpuus on siinä mielessä suhteellinen käsite, että tod. näk. uudet paremmat mikit maksaa enemmän mitä tuo kyseinen kitara. faq1: Kysymys, että kuinka suuri osuus mikeillä on on sähkökitaran äänessä? Entä rungolla? Jos runkio näyttelee tärkeää osaa, niin ei mikkien vaihto paljoa auta. Tokihan mikit vaikuttaa, mutta myös runko ja vahvistin. Jos soundeissa on oikeasti jotain vikaa, niin luulenpa että pelkkä mikkien vaihto ei tee ihmeitä. faq1: Vielä kysymys, että onko kitarassa vaan yksi mikki aina kerrallaan käytössä, kun vaihtelee mikkikytkimen asentoa? Stratossa tavallisesti yläasento kytkee kaulamikin, keskiasento keskimikin ja alin vaihtoehto tallamikin. Jos kytkimessä on viisi asentoa, niin nuo kaksi ylimääräistä kytkevät rinnan keskimikin ja kaula- tai tallamikin, kuten Kefiiri asian jo mainitsi. | elon arska 19.12.2013 16:06:22 (muokattu 19.12.2013 16:06:46) | |
|
Antti1: Jos se kuulostaa huonolta lähtöjäänkin, niin kiertoon vaan. Mikeillä on eroja, mutta harvoin saman mikkityypin sisällä mitään äärimmäisen dramaattista. Itselläni on hieman erilaiset kokemukset tästä. Kyllä paremmilla mikeillä saa halvankin kitaran soundaamaan paremmalta, joskaan mitään custom shop- vaikutelmaa on turha haaveilla. Tiettyyn pisteeseen asti halpiksenkin soundi paranee ja jos keppi noin muuten tuntuu hyvältä ja haluaa originaalien kökkömikkien tilalle esim. Seymour Duncania niin mielestäni se kortti kannattaa katsoa. Tuosta bulletista mitenkään oleellisesti parempaan siirtyminen vaatii jo sen verran euroja väliin, että mikkien vaihto parempiin on ihan harkinnan arvoinen vaihtoehto. Ja sit jos se on hyvä sijoitus soundillisesti, niin sillä soittelee siihen asti kunnes haluaa paremman kepin, siinä kohti voi kokeilla niitä halpikseen vaihdettuja mikkejä uuteen ja kierre on valmis ja ja ja... :) Haista jätkä vittu ja mee veivaa Volgaas. | faq1 19.12.2013 16:52:09 | |
|
Onko tuo humbucker-mikki se, millä saa tukevuutta/laatua ääneen? Eli kannattaisko panostaa siihen että mikkisetissä on yksi sellinen? | |
faq1: Onko tuo humbucker-mikki se, millä saa tukevuutta/laatua ääneen? Eli kannattaisko panostaa siihen että mikkisetissä on yksi sellinen? Se riippuu ihan siitä minkälaisen straton haluat. Tuo humbucker on stratoissa yleensä tallassa, soveltuu mm. hevin soittamiseen, koska soundit ovat huomattavasti raskaammat yksikelaisiin verrattuna. Humbucker on kuitenkin puolet suurempi, joten sille joutuu raivaamaan rungosta ylimääräistä tilaa. | |
Willie87: "-- Humbucker on kuitenkin puolet suurempi, joten sille joutuu raivaamaan rungosta ylimääräistä tilaa." Siis poikkeuksena humbucker yksikelasen kokosena, joka mahtuu ihan perus ykskelasen paikalle: http://www.thomann.de/fi/humbuckerit_yksikelaisen_koossa.html | |
Bulletissa taitaa olla routtaus tallahumpparille kyl, eli pleksin vaihdolla selvinnee jos normikokosen humpparin laittaa. En mee vannomaan, mutta pleksin alle kurkistamalla selviää aika äkkiä. | faq1 19.12.2013 20:08:21 | |
|
Mitähän (laadullista) eroa on Squier Bulletilla ja Affinityllä? | elon arska 19.12.2013 20:32:08 (muokattu 19.12.2013 20:33:52) | |
|
faq1: Mitähän (laadullista) eroa on Squier Bulletilla ja Affinityllä? Bulletissa talla, mikit ja pleksi ovat mitoituksiltaan mallia "halpa-aasia" eli hieman pienemmillä mitoilla mennään. Affinityssa taitaa olla enemmän ns. oikeat mitat em. asioissa. Lisäksi Bulletissa runko on lehmusta ja Affinityssa leppää, joskaan ei mitään maailman valikoiduimpaa priimaa. Se mitä väliä näillä sitten on, leppä on ns. oikeanlainen stratopuu. EDIT: nopeasti googlasin niin näyttäis ihan samanlaiset osat olevan noissa käytössä, eli puissa taitaa olla suurimmat erot. Haista jätkä vittu ja mee veivaa Volgaas. | |
Itse mikkien lisäksi sekin vaikuttaa, että miten ne kytketään. Netistä löytyy tämänkaltaisia esimerkkejä, joissa erilaisia vaihtoehtoja käydään läpi: http://www.youtube.com/watch?v=KfZ0Q2Ltl9o Eli voi olla vaikkapa: * 1, 2 tai 3 mikkiä yhtäaikaa (stratoissa oletus 1, paitsi väliasennoissa 2) * mikit voivat olla sarjassa tai rinnan (stratoissa oletus) * mikit voivat eri vaiheessa tai samassa vaiheessa (stratoissa oletus). Yksittäisen täysikokoisen humpparin voi kytkeä laskutavasta ja kytkentäjohtojen määrästäkin riippuen 1-6 eri tavalla (molemmat puolitukset, vastavaiheet sarjassa/rinnan ja humppari sarjassa/rinnan). Kaikkia edelllämainittuja juttuja voi jälkikäteen itse muuttaa, tai antaa jonkun muun muutettavaksi. Kaksi yksikelaista mikkiä voi aina kytkeä myös "hajautetuksi sarjahumppariksi". SSS-mikitetyn straton väliasennot 2 ja 4 kuitenkin toimivat vakiona miedompana rinnakkaishumpparina. Silloin saadaan hieman vähemmän poweria ja kirkkaampi soundi, kuin sarjahumpparissa. Ja tokihan aito, erillinen humppari kuulostaa aina hieman erilaiselta, kuin tuollainen "hajautettu humppari". Tuossa videolla on sellainen pikaisesti katsottuna perinteisellä SSS-mikityksellä varustettu strato, jossa tallamikki kuitenkin on yksikelaisen kokoiseksi puristettu humppari (kaksikelainen mikki). Tässä tapauksessa näköjään Seymour Duncan Little 59, jollainen maksaa vajaat 80 EUR. Mikä lienee varsin normaali hinta ns. merkkimikeille. En nyt tuota tarkoita suositella, kunhan mainitsin videon vuoksi esimerkkinä. Esim. satasen kitaraan tuollainen olisi tietenkin varsin kyseenalainen hankinta, ainakin uutena.
Sekin aina vaikuttaa, että aiotko soitella enimmän aikaa rautalankaa, jazzia, vaiko metallia. Joidenkin valmistajien ja nettikauppojen sivuilla on mahdollista vertailla eri mikkien soundeja, ainakin osaa malleista. Livekokeiluun verrattuna se tietenkin on onnetonta touhua, mutta kuitenkin parempi kuin ei mitään. Eli saattaa saada edes jotain pientä tolkkua mikkien suhteellisista eroista. Esim. http://www.seymourduncan.com/comparetones/pickups/107 * vasemmalla yksikelaisen kokoinen humppari * sitten perinteinen yksikelainen (kirkkaammasta päästä) * sitten perinteinen humppari * oikealla P-90, eli eräänlainen yksikelainen mikki, joita löytyy myös tavallisen humpparin kokoisena. D'oh! | |
Psykoakustiikka on taas päivän sana, pakko linkittää kun joku on asiaa oikein tutkinutkin. http://muusikoiden.net/dyn/users/88036.jpg | |
azlag: Psykoakustiikka on taas päivän sana, pakko linkittää kun joku on asiaa oikein tutkinutkin. http://muusikoiden.net/dyn/users/88036.jpg Niin pelkkä tutkimushan ei tee päätelmistä millään tavalla tosia, tutkimushan voi olla ihan päin helvettiä tehty ja jos ei olisikaan, niin johtopäätökset saattavat olla silti. En oo lukenut ko. tutkimusta tota enempää, joten en sano onko se oikein vai väärin. Sanon kuitenkin, että näkemys vaikuttaa hyvin rajoittuneelta ton tekstin perusteella. NYT ÄMMÄ KELLOT LYÖ! | |
Antti1: Niin pelkkä tutkimushan ei tee päätelmistä millään tavalla tosia, tutkimushan voi olla ihan päin helvettiä tehty ja jos ei olisikaan, niin johtopäätökset saattavat olla silti. En oo lukenut ko. tutkimusta tota enempää, joten en sano onko se oikein vai väärin. Sanon kuitenkin, että näkemys vaikuttaa hyvin rajoittuneelta ton tekstin perusteella. Tuskin ohjattu ja hyväksytty pro gradu -tutkielma nyt "ihan päin helvettiä" on tehty, mutta tietysti olisi ollut hyvä saada tuohon abstraktiin tarkempi kuvaus siitä, miten koejärjestelyt on toteutettu. Mutta minulle ei tuota vaikeuksia uskoa, että rungon vaikutus äänensävyyn on todella häviävän pieni, ainakin jos verrataan mikrofonin yms. vaikutukseen. | Schnowotski 21.12.2013 09:01:42 (muokattu 21.12.2013 09:02:52) | |
|
azlag: Psykoakustiikka on taas päivän sana, pakko linkittää kun joku on asiaa oikein tutkinutkin. http://muusikoiden.net/dyn/users/88036.jpg Psykoakustiikkaan tuo ei näyttäisi siinä mielessä liittyvän, että tuon tiivistelmän perusteella noita fysikaalisia muuttujia - "sähköinen spektri" - ei tutkimuksessa korreloitu mihinkään käyttäytymistieteellisiin muuttujiin - esimerkiksi miten fantsulta ääni kuulostaa tai millaisia muutoksia se vaikapa EEG:ssä tai pippelin verenkierrossa aiheuttaa. En sitten tiedä mitä käytännössä tarkoittaa tuo toisen kappaleen lopussa oleva viittaus äänensävyn ja -spektrin välisten yhteyksien käsittelyyn. Antti1: Sanon kuitenkin, että näkemys vaikuttaa hyvin rajoittuneelta ton tekstin perusteella. Tämähän ei missään nimessä ole huono asia. Tämä tuntuu aina tulevan ihmisille yllätyksenä, mutta hyviä tutkimuskysymyksiä - varsinkaan kokeellisessa tutkimuksessa - eivät ole sellaiset laajasti ja väljästi määritellyt kysymykset, vaan mahdollisimman tarkasti rajatut. Hyvä lähtökohta ei siis ole esimerkiksi "miksi sähkökitara kuulostaa sellaiselta kuin se kuulostaa?" tai "miksi sähkökitara kuulostaa hyvältä?" vaan sitä pitäisi rajata jotenkin ja tuossa gradussa se nyt on rajattu tuolla tavoin. Tietenkin pitää ana miettiä, että missä määrin jokin yksi tutkimus tukee tai on tukematta omaa argumentaatiota, ja millaisia muita tutkimuksia aiheesta on tehty. The authors declare no conflict of interest. | |
Schnowotski: Psykoakustiikkaan tuo ei näyttäisi siinä mielessä liittyvän, että tuon tiivistelmän perusteella noita fysikaalisia muuttujia - "sähköinen spektri" - ei tutkimuksessa korreloitu mihinkään käyttäytymistieteellisiin muuttujiin - esimerkiksi miten fantsulta ääni kuulostaa tai millaisia muutoksia se vaikapa EEG:ssä tai pippelin verenkierrossa aiheuttaa. En sitten tiedä mitä käytännössä tarkoittaa tuo toisen kappaleen lopussa oleva viittaus äänensävyn ja -spektrin välisten yhteyksien käsittelyyn. Lähinnä tarkoitin psykoakustiikalla sitä lähestymistapaa että mikkien vaihdolla halpaan kitaraan ei saavuta minkäänlaista hyötyä. Väitän kovin vahvasti vastaan. Jos ei puhuta sähkiksen akustisesta soundista - jossa tietty huikeitakin eroja - ja jos käytössä "täydelliset" mikit (poimivat pelkästään magneettisen värähtelyn, eivät varsinaista soundia, niitä ei kylläkään taida olla vielä keksitty), ja jos kielen "päätepisteet" (satula ja talla) ovat kunnossa, niin valtaosa soundista tulee mikeistä, ei hintalapusta. Tietty, kuppaiset talla ja satula syövät tuota värähtelyä. Samoin huonot säädöt yms. | faq1 21.12.2013 14:42:14 | |
|
Jos tallat ja kielet on kunnolliset, niin en kyllä ymmärrä mikä muu soittimessa/rungossa vaikuttaisi siihen, miten mikit poimivat äänen kielistä. Ei kait mikit ota mitään muita värähtelyitä vastaan, kuin vaan kielten värähtelyn magneettikentässään. Muulle ne ovat kuuroja. Kun kieli värähtelee kahden pisteen välillä, niin mitä ja miten se runko parantaa/huonontaa/vaikuttaa ääneen? Kertokaa! | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
---|
|
|