| Aihe: Mikä on tämä asteikko nimeltään? | |
|---|
|
Mikä mahtaa olla tämmöisen asteikon nimi missä soitetaan harmonisen A-mollin ääniä, mutta juurena on E, elikkä näin:
E F G# A H C D
Etsiikö bändisi hyvää studiota jossa työskennellä halvalla? Ota siinä tapauksessa minuun yhteyttä. | |
Harmonisen mollin V (=viides) moodi, jazztermeillä mix b2b6 (mixolydian=miksolyydinen, jossa 2. ja 6. ääni alennetut). |  baron
19.12.2013 17:07:28 (muokattu 19.12.2013 21:12:31) | |
|
Janus: Harmonisen mollin V (=viides) moodi, jazztermeillä mix b2b6 (mixolydian=miksolyydinen, jossa 2. ja 6. ääni alennetut).
Joskus olen käyttänyt siitä netistä oppimaani nimeä "phrygian dominant" mutta mut on piesty kun siinä on suuri terssi ja fryygisessä pieni niin ihan väärä nimi:-)
Se on muuten fryyginen asteikko mutta suuri terssi pienen asemasta.
Sitä myös kutsutaan "Spanish Gypsy Scale".
Sitä kohtaa usein kun jatsissa on IIm-V-Im: esim Dm7b5 - G7b9 -Cm6 niin G7b9:lle mixb2b6.
(Jos haluaa "hienostella" niin voi käyttää siihen myös domdim!)
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
Phrygian dominant (fryyginen dominantti) on ihan käypä termi myös. Fryyginen viittaa karaktääriääneen b2, dominantti taas asteikkoon jossa on suuri terssi ja pieni septimi. | baron
20.12.2013 00:27:40 (muokattu 20.12.2013 00:30:00) | |
|
Janus: Phrygian dominant (fryyginen dominantti) on ihan käypä termi myös. Fryyginen viittaa karaktääriääneen b2, dominantti taas asteikkoon jossa on suuri terssi ja pieni septimi.
Kiitos!
Joskus tällä samalla palstalla mut haukuttiin lättäjalaksi kun käytin sitä nimeä:-)
(Sanoivat että kun fryyginen on "molliasteikko" (pieni terssi) niin "duuriasteikosta" ei voi käyttää sitä muistuttavaa nimeä)
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
baron: Kiitos!
Joskus tällä samalla palstalla mut haukuttiin lättäjalaksi kun käytin sitä nimeä:-)
(Sanoivat että kun fryyginen on "molliasteikko" (pieni terssi) niin "duuriasteikosta" ei voi käyttää sitä muistuttavaa nimeä)
Saahan sitä sanoa mitä vain. Maailmalla kuulee kyllä yhtä jos toista. Jos osuu iltamissa asteikko kohalleen niin että pelittää, niin eiköhän se riitä. Jos opetat muodollisesti oppilaitoksessa, niin sitten kannattaa vilkaista lähdeaineistosta/opetussuunnitelmasta valtiollisesti hyväksytty "termi" (TM), joka sekin yleensä on työryhmän laatima puolivillainen käännös.
Try not to become a man of success but rather try to become a man of value. - Albert Einstein |  nisumaka
20.12.2013 07:55:09 (muokattu 20.12.2013 08:16:27) | |
|
jazztermeillä mix b2b6
Komppaan Janusta, ihan vaan sen takia, että toi on mielestäni selkeä ja siitä hahmottuu heti (perustiedoilla) mistä on kysymys.
Eli asiantuntijoiden mielipide, oliskos tässä mitään järkeä. Mahdollisimman yksinkertainen esimerkki C-duurissa, doorinen, jossa a korotetaan ais:siksi.
C: dorian #5
C-duuri, doorinen skaala, 5 sävel korotettu, olisi d, e, f, g, ais, h, c, d
En halua avata uutta topicia, mutta mulle tuli esille (tullut pari kertaa nyt vuoden aikana) tähän B/H sekoiluun tällainen ratkaisu. Bb = B, H =/= B.
Mitä mieltä olette tästä, eli B = Bb, eli Bee on Beebee. Beebeetä "ei ole enää olemassa", kuten ennen (enharmonisesti a = beebee). Eli realisoinnuissa hyväksytään Bb = B, ja niinpä esim tällainen merkintä Gm/Bb on ok.
Tietokoneohjemat (Sibelius) ainakin sekoaa, tai siis ei tue tuota toistaiseksi (ehkä jokin uusin versio tukeekin). Mitä muita ongelmia, mitä mieltä olette?
Hulppea dominanttipudotus C:stä G:hen menisi silloin, eikö:
C7, H7, Bb7, G#7, G7
Itse olisin sitä mieltä, että pidetään kaksi tapaa. Uusi B=H tai vanha klassinen tapa. Tällainen kolmas "hybridi" on mielestäni vaan asioita sekoittava tapa. | |
nisumaka: Eli asiantuntijoiden mielipide, oliskos tässä mitään järkeä. Mahdollisimman yksinkertainen esimerkki C-duurissa, doorinen, jossa a korotetaan ais:siksi.
C: dorian #5
C-duuri, doorinen skaala, 5 sävel korotettu, olisi d, e, f, g, ais, h, c, d
Keksithän kovin eksoottisen asteikon! Ei löydy duurin, harmonisen duurin, harmonisen mollin eikä melodisen mollin moodeista.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
nisumaka: Eli asiantuntijoiden mielipide, oliskos tässä mitään järkeä.
Aika vähän, käytännön sovellutuksia ei juurikaan.
Mahdollisimman yksinkertainen esimerkki
Ei millään tapaa yksinkertainen.
C-duurissa, doorinen, jossa a korotetaan ais:siksi.
C: dorian #5
C-duuri, doorinen skaala, 5 sävel korotettu, olisi d, e, f, g, ais, h, c, d
Kaikkia synteettisiä asteikoita ei tarvitse lähteä ylipäätään nimeämään. Asteikot, joissa on 2 peräkkäistä puolisävelaskelta, ovat useimmiten kaiken tonaalisen viitekehyksen ulkopuolella (pl. asteikot, joissa puhdasta kvinttiä lähestytään ala- ja yläpuolelta, esim. mustalaismolli). "Doorinen jossa #5" on oksymoroni, asteikosta ei saa doorista soundia kaivamallakaan (puhtaan kvintin puute, enharmoninen b6 vesittää varsinaisen karaktääriäänen, jne.).
http://en.wikipedia.org/wiki/Modes_ … ted_transposition#Messiaen.27s_list
En halua avata uutta topicia, mutta mulle tuli esille (tullut pari kertaa nyt vuoden aikana) tähän B/H sekoiluun tällainen ratkaisu. Bb = B, H =/= B.
En edes tajua, miksi kommentoin.
Mitä mieltä olette tästä, eli B = Bb, eli Bee on Beebee. Beebeetä "ei ole enää olemassa", kuten ennen (enharmonisesti a = beebee). Eli realisoinnuissa hyväksytään Bb = B, ja niinpä esim tällainen merkintä Gm/Bb on ok.
Tietokoneohjemat (Sibelius) ainakin sekoaa, tai siis ei tue tuota toistaiseksi (ehkä jokin uusin versio tukeekin).
House Style => Engraving Rules => Chord Symbols => Scandinavian. Versiosta 6 lähtien.
Mitä muita ongelmia, mitä mieltä olette?
Tässä ei ole ongelmaa alun alkaenkaan, mutta kiva että 2/3-pohjalta joku jaksaa näitäkin miettiä.
Hulppea dominanttipudotus C:stä G:hen menisi silloin, eikö:
C7, H7, Bb7, G#7, G7
Enharmoninen Ab7-sointu on G7:lle johtava sointu, ei G#7 (alaspäinen kulku).
Itse olisin sitä mieltä, että pidetään kaksi tapaa. Uusi B=H tai vanha klassinen tapa.
"Uusi" B=H?
Tällainen kolmas "hybridi" on mielestäni vaan asioita sekoittava tapa.
Asiat sekoittuvat, jos ne sekoittaa. | |
Janus: Aika vähän, käytännön sovellutuksia ei juurikaan.
Rohkea väite
I'm sorry Dave |  Janus
20.12.2013 11:03:18 (muokattu 20.12.2013 11:04:19) | |
|
Ruutukunkku: Rohkea väite
Puhuin siis diletanttisesta nimeämiskäytännöstä, en asteikosta sinänsä. Toihan tarjoaisi kolmisointupohjaltakin mahtavaa harmonista materiaalia:
Bb/D - Em - Fsus4 - G - C7(no3)/Bb - Hdim - C
Enharmonisesti myös esim. Bbsus2, jne. | nisumaka
20.12.2013 13:05:53 (muokattu 20.12.2013 14:17:10) | |
|
Keksithän kovin eksoottisen asteikon! Ei löydy duurin, harmonisen duurin, harmonisen mollin eikä melodisen mollin moodeista.
Siksi otin ton esimerkiksi. Yritin vain tuoda esille merkintätapaa, olisiko tuo käypä yksinkertaisemmalla rytmimusiikkipuolella. Muutoin arvelinkin saavani selventävän vastauksen siitä, mikä skaala on kyseessä ;-)
Sorry, keskityin liikaa esimerkkiini. Tarkoitin itse asiassa: C7, H7, Bb7, A7, Ab7, G7. Moodit tais tulla tolpilla. 1/3 - 3/3 kirja oli Skaala, siinä ei ollut moodeja, muistelisin.
Korjaan siis muita, kuin toi duuri ja kolme mollia. Ja näin myöhemmin, kun olen preppaillut rytmimusapuolella Toonikaa, niin siellä ne jo olivat loppupäässä. Siis jooninen, doorinen, fryyginen ... Ilmeisesti näissä (1/3 - 3/3) on käytännössä klasarin ja nykyisen rytmimusapuolen kanssa eroja.
Uusi B=H tai vanha klassinen tapa
Tää on vaan puhekielessä sellainen ilmaisu, jota niissä ympyröissä, missä mä liikun, usein kuulee käytettävän.
Siksi mua mietitytti lähinnä tietoteknisestä kuvakulmasta tää notaatio, jonka toin esille. Eikös Sibelius (ja oletattavasti myös Finale) tue merkintöjä:
1) C7, H7, B7, A7, Ab7, G7 sekä
2) C7, B7, Bb7, A7, Ab7, G7
Eli mikä ihme ja mitä hyötyä tästä on:
3) C7, H7, Bb7, A7, Ab7, G7
Mun mielestäni nyt tulee sekavaksi se, mitä tarkoittaa nuottina b. Eli toivoin tietoa siitä, onko tämä jokin "de-factoksi" tulossa oleva juttu, ehkä. Eli jos skaala ajatellaan olevan c,d,e,f,g,a,h,c. Ja ais=b=hes. Niin merkintä Gm/Bb, niinpä. Eli jos jotain selkeyty, jotan sekaantuu, tätä tässä ajattelin. Eli sattuuko olemaan tietoa, miten homma kokonaisuutena on ajateltu, ja onko tällainen ottamassa lainkaan tuulta siipiensä alle. | |
nisumaka: .
Siksi mua mietitytti lähinnä tietoteknisestä kuvakulmasta tää notaatio, jonka toin esille. Eikös Sibelius (ja oletattavasti myös Finale) tue merkintöjä:
1) C7, H7, B7, A7, Ab7, G7 sekä
2) C7, B7, Bb7, A7, Ab7, G7
Eli mikä ihme ja mitä hyötyä tästä on:
3) C7, H7, Bb7, A7, Ab7, G7
Finalella kaikki kolme toimii hyvin ja helposti:
1 = German
2 = Standard
3 = Scandinavian
Ei nuotinkirjoitusohjelman takia tarvitse mitään kummallista "uutta/vanhaa" ottaa käyttöön.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | nisumaka
20.12.2013 14:30:37 (muokattu 20.12.2013 15:33:54) | |
|
Ahaa,kiitos. Varmaan Sibeliuksessakin sitten, kuten Janus kirjoitti, oletin kysymykseni olleen epäselvän. Mulla menee koneet just vaihtoon ja en päässyt tsekkaamaan Sibeliuksesta. Sieltähän mä saankin sitten noi skalat yms selvitettyä omin nokkineni.
EDIT: No je. Löytyihän se sieltä manuskasta, kun osasi etsiä. | |
Tää on aihe josta tälläkin palstalla on noin vuoden välein väännetty.
Oleellista on että kaikki pitää tuntea/tietää ja sitten käyttää sitä mistä itse tykkää. Käytännössä vastaan tulee vain scandinavian tai standard ja niissä ei ole sotkemisen mahdollisuutta.
Viimeeksi oon "german" tavan kohdannut jossain 60-luvun Fazerin "Koska meillä on joulu" nuottikokoelmassa.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | nisumaka
20.12.2013 15:16:12 (muokattu 20.12.2013 15:24:45) | |
|
Oleellista on että kaikki pitää tuntea/tietää ja sitten käyttää sitä mistä itse tykkää
Kiitos Baron ja hyvää Joulua sekä toistamiseen kiitokset hyvistä keskusteluista kuluneen vuoden aikana. Täältä on oppinut paljon monenlaista.
Itse asiassa olen lähestynyt tätä notaatio asiaa Tieto/AV-AMK inssin kuvakulmasta. Ajattelin kekkaavani Sibeliukseen nuotin oikeaan yläkulmaan jonkin hulppean merkinnän, joka kattaisi kaiken tämän B/H-höpinän vuosien varrelta. Eli yksi tapa, josta tulisi kova juttu, mutta kyllä tämä tähän jää, eli kuten mainitsit, noin homma on vaan hyväksyttävä.
Mä törmään päivittäin näihin kolmeen eri merkintätapaan, mutta se johtunee siitä, että ohjelmistossamme on myös hyvin vanhaa hengellistä (gospel 30-50-luvut) musiikkia. Mennään Sibeliuksen/Finalen ehdoin, eikä jauheta turhaa, näin se on ;-)
Korjatkaa, jos tässä on virhe: Scandinavian on yhtenevä German esitystavan mukaan sillä erolla, että realisointumerkeissä korvataan Hb-merkintä aina Bb-merkinnällä. | |
nisumaka: Korjatkaa, jos tässä on virhe: Scandinavian on yhtenevä German esitystavan mukaan sillä erolla, että realisointumerkeissä korvataan Hb-merkintä aina Bb-merkinnällä.
Mikään systeemi ei tunne Hb-merkintää. Alennettu H on saksalaisessa systeemissä B ja anglosaksisessa ja skandinaavisessa Bb.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
baron: Joskus olen käyttänyt siitä netistä oppimaani nimeä "phrygian dominant" mutta mut on piesty kun siinä on suuri terssi ja fryygisessä pieni niin ihan väärä nimi:-)
Se on muuten fryyginen asteikko mutta suuri terssi pienen asemasta.
Sitä myös kutsutaan "Spanish Gypsy Scale".
Sitä kohtaa usein kun jatsissa on IIm-V-Im: esim Dm7b5 - G7b9 -Cm6 niin G7b9:lle mixb2b6.
(Jos haluaa "hienostella" niin voi käyttää siihen myös domdim!)
Sehan on phrygian dominant. Ei saa piesta. Tuohon IIm-V-Im sopii phrygian dominant bebop. Eli lisataan 7. Saadaan 8 nuotin skaala ja sitten vaan lahdetaan sointusavelesta.
En allekirjoita. | nisumaka
20.12.2013 17:56:48 (muokattu 20.12.2013 18:03:44) | |
|
Mikään systeemi ei tunne Hb-merkintää. Alennettu H on saksalaisessa systeemissä B ja anglosaksisessa ja skandinaavisessa Bb.
Kiitos jälleen Baron. Tässä tulee mulle sellaista "sokeutta". Tarkemmin ajatellen, en ole koskaan nähnyt Hb:tä.
Mun on parempi vaan kirjoittaa ongelman ydin auki. Eli eräässä oppikirjassani lukee seuraavaa.
Englannin kielisissä julkaisuissa H-sävel on nimeltään B. Alenettuna se on nimeltään B flat (meidän B) ja korotetuna B sharp (meidän his). Tässä kirjassa käytetään H-sävelelle muodostuvista duuri- ja mollisoinnuista merkintää H ja Hm, alennettuna merkintää Bb ja Bbm.
Hyvä, noin pitkälle mäkin pääsin. Sitten missään ei tule esille se, miten nuottiviivastolta nuotit luetaan. Eli F-avaimen 2. viivalla oleva nuotti on H. Tämä selvä. Mites sitten F-avaimen 2. viivalla oleva nuotti, jonka edessä on b, miten se luetaan. Bee vai Beebee. Eli G-mollin terssikäännöshän merkittäisiin Gm/Bb. Eli onkohan viikingit kännipäissään menneet etsimään ratkaisua, josta tuli vaan yksi notaatio lisää ;-). Tää mua mietitytti Vai onko niin, että F-duuri luettaisiin: f,g,a,beebee,c,d,e,f. | |
nisumaka: Mites sitten F-avaimen 2. viivalla oleva nuotti, jonka edessä on b, miten se luetaan. Bee vai Beebee.
Bes. Problem solved.
"Notice that the lead guitar is overdubbed. The two voices are parallel fifths apart. This creates an eerie, medieval sound. That's because they actually used a lot of open fifths back then." | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
