Kitarat: kitarakamat ›

zedder: Se mikä Gibsonissa on normaalia ja OK ei välttämättä ole OK jonkin toisen merkkisessä kitarassa. En minä ainakaan tykkäisi jos Jackson USA Select -sarjan erikoismaalattu kitara näyttäisi vuoden kuluttua oravan jyrsimältä.
 
Jonkun, mikä sitten lieneekin, jyrsimältä nuo sun Jaskat kyllä toisaalta silti näyttävät... ;)

FensonGibder: ^^^ onko sillä niin väliä?
 
Ei ole, ja omasta mielestäni playwear on täysin ok. Tarkoituksenani oli vain kertoa, että saman yhtiön saman värisissä kepeissä näyttäisi olevan iso ero tässä asiassa.

Jucciz: Jonkun, mikä sitten lieneekin, jyrsimältä nuo sun Jaskat kyllä toisaalta silti näyttävät... ;)
 
CNC:n? Röytösoittimet ovat toki erikseen.

FensonGibder: Oravan jyrsimistä maksetaan mielellään tublat - kuten mehikolaisista toad wormeistä.
 
Näin on, etenkin Gibsonien ja Fenderien kohdalla. En ymmärrä moista.

Ei ole hyvin.
 
Meni ES-335 suoraan torille kun ei parjannyt vanhalle japanilaiselle. :(

zedder: Se mikä Gibsonissa on normaalia ja OK ei välttämättä ole OK jonkin toisen merkkisessä kitarassa. En minä ainakaan tykkäisi jos Jackson USA Select -sarjan erikoismaalattu kitara näyttäisi vuoden kuluttua oravan jyrsimältä.
 
Toki soittimissa saa ja joskus jopa pitääkin näkyä kuluminen ja relikoituminen, ainakin jos se on tyylikästä. Parin viikon soittelulla sellaista ei silti mielestäni vielä pitäisi ilmetä, varsinkin kun puhutaan paremmista vehkeistä. En tykkäisi siitä edes satasen ritsassa. Mutta jos se kuuluu asiaan, niin olkoon?
 
Onko tämä lakka jotenkin maalin päällä, vai onko lakka värjätty (valkoisella) ja vedetty pinta sillä?

Yallup: Toki soittimissa saa ja joskus jopa pitääkin näkyä kuluminen ja relikoituminen, ainakin jos se on tyylikästä. Parin viikon soittelulla sellaista ei silti mielestäni vielä pitäisi ilmetä, varsinkin kun puhutaan paremmista vehkeistä. En tykkäisi siitä edes satasen ritsassa. Mutta jos se kuuluu asiaan, niin olkoon?
 
En ole varma mistä nyt puhutaan, mutta Gibsonit ovat kaikki nitrolakattuja ja nitrolakka on aika palnjon herkempää ja pehmeämpää kaikenmaailman dingeille ja kulumiselle. Ainakin omaa stankkuani olen pitänyt kuin kukkaa kämmenellä ja silti siihen on päässyt pari pientä dingiä tulemaan. Toki se lakkaus on sen verran paksu ettei ole varsinaisesti läpi kulunut, mutta luulisin tuosta asiasta olevan kyse. Suurimmassa osassa muissa kitaroissa käytetään polyuretaanilakkaa, joka on paljon kulutusta kestävämpää eikä säikähdä pieni kosketuksia pöydän kulmaankaan.
 
Toisaalta tuo nitrolakka on Gibsoneissa se the juttu. Fenderit on perinteisesti kai polyuretaanilakattu ja jossakin vaiheessa kun ihmiset alkoivat haluta nitrolakkaa, niin fenderi nykäisi sen nitrolakan siihen polyuretaanin päälle, mutta näissä uusissa customshopeissa saattaa olla pohjiaan myöten nitrolakkaa fenkuissakin. Omasta mielestäni se nitrolakka ei fenderissä ole mikään juttu, vaan fenderissä odotan jämerää polyuretaanilakkaa. Gibson taas ei oikein tuntuisi gibsonilta jos siinä ei olisi sitä omintakeista pehmeää lakkausta, joka erottaa sen melkein kaikista muista.
 
Koska Gibson on tältäkin osin erilainen niin ei sitä oikein voi verrata muihin kitaroihin, vaan sitä pitää arvioida ihan oman kriteeristönsä mukaan. Kitaroissa Gibson on vähän samaa kuin prätkissä Harley Davidson. Osa meistä diggailee ihan hemmetisti ja toinen osa ihmettelee että mitä vittua:-). Tässäkin ketjussa kuten monissa muissakin Gibsonia käsittelevissä ketjuissa on alusta asti ollut mukana porukoita jotka ei oikein ole ymmärtänyt mitä ovat olleet ostamassa. He ovat luulleet ostavansa tavallisen kitaran ja menneet sitten ostamaan Gibsonin!?!? en ihmettele, että aluksi on vähän ihmeissään kun tähän maailmaan tulee;-).
 
Onko tämä lakka jotenkin maalin päällä, vai onko lakka värjätty (valkoisella) ja vedetty pinta sillä?
 
Joo, siis se lakka on maalin päällä, mutta studioissa se lakka kerros on sellainen seitin ohut että tuntuu kuin sitä ei olisi lainkaan ja se kuulemma kuluu aika helposti. Sillä ohuemmalla lakkakerroksella on kuitenkin saatu tipautettua hinnasta tonnin verran pois ja suunnilleen sen verran se meksaa jos viet sen soitinrakentajalle paksummin lakattavaksi (tjsp).

kekkuliheikki: Ei ole hyvin.
 
Meni ES-335 suoraan torille kun ei parjannyt vanhalle japanilaiselle. :(
 
Mukavaa, että kuitenkin löysit mieleisen soittimen. Ensi kerralla sitten vertaat japanilaista vuoden 1982 Gibson ES 335:en.

Kuha: Mukavaa, että kuitenkin löysit mieleisen soittimen. Ensi kerralla sitten vertaat japanilaista vuoden 1982 Gibson ES 335:en.
 
Juuri nain.

Kuha: Mukavaa, että kuitenkin löysit mieleisen soittimen. Ensi kerralla sitten vertaat japanilaista vuoden 1982 Gibson ES 335:en.
 
Nuo -80 luvun alkupuolen japanialaiset ovat vaan aikamoisia vintageharvinaisuuksia nykyisin. Meinaan joku Ibanezin artist tai Yamahan SA2000 kasarin alusta ei ehkä ole enää helposti löydettävissä vertailuun. Tosin ainakin Nuo Yamahan lippulaivamallien uusintapainokset tehdään kuulemma japaniassa käsityönä ja vastaavat kai aika hyvin esikuviaan (siis niitä 70-80 luvun SG ja SA sarjaa).
 
Eipä noita Gibsonin uusiakaan ESsejä ole jonoksi asti suomen kivijalkakaupoissa kokeiltavaksi. Musafasulla en ole nähnyt kuin pari kappaletta ja nekin ovat olleet niillä doteilla ja suorakaide asemamerkeillä ei yhtään. Kitarapajalla saattaa olla, mutta siellä ei myyjä päästänyt edes koskemaan soittimiin (itse niillä kyllä soitteli, mutta ei se ole sama asia).
 
Niin että milläs vertaat?

hallu: Kitarapajalla saattaa olla, mutta siellä ei myyjä päästänyt edes koskemaan soittimiin (itse niillä kyllä soitteli, mutta ei se ole sama asia).
 
Niin että milläs vertaat?
 
Ja mitähän varten et päässyt testaamaan?

2randpo: Ja mitähän varten et päässyt testaamaan?
 
Paha sanoa, ehkä en kuulunut "sisäpiiriin". Toisaalta tuosta on aikaa jonkin verran joskus -90 luvullahan se tapahtui, mutta en ole jalallani astunut siihen liikkeeseen enää joten voihan se meno olla nykyisin asikasystävällisempää. Toisaalta kahdeksankytluvulla ostin sieltä yhden straton ja hopeanaamaisen showmanin ja silloin testaaminen kyllä onnistui. Ehkä osuin vain paikalle kun myyjällä oli huonopäivä tms. sinällään harmi koska aikaisemmin olin pitänyt sitä ihan hyvänä puljuna.

kekkuliheikki: Ei ole hyvin.
 
Meni ES-335 suoraan torille kun ei parjannyt vanhalle japanilaiselle. :(
 
Haaveissa oli aito Gibson ES-335, jolla saisin vihdoin asiat kuntoon, mutta nyt näyttää, ettei se autakaan. Mitäs nyt?

hallu: En ole varma mistä nyt puhutaan, mutta Gibsonit ovat kaikki nitrolakattuja ja nitrolakka on aika palnjon herkempää ja pehmeämpää kaikenmaailman dingeille ja kulumiselle. Ainakin omaa stankkuani olen pitänyt kuin kukkaa kämmenellä ja silti siihen on päässyt pari pientä dingiä tulemaan.
 
tuo nitrolakka on Gibsoneissa se the juttu.
 
Koska Gibson on tältäkin osin erilainen niin ei sitä oikein voi verrata muihin kitaroihin, vaan sitä pitää arvioida ihan oman kriteeristönsä mukaan. Kitaroissa Gibson on vähän samaa kuin prätkissä Harley Davidson. Osa meistä diggailee ihan hemmetisti ja toinen osa ihmettelee että mitä vittua:-). Tässäkin ketjussa kuten monissa muissakin Gibsonia käsittelevissä ketjuissa on alusta asti ollut mukana porukoita jotka ei oikein ole ymmärtänyt mitä ovat olleet ostamassa. He ovat luulleet ostavansa tavallisen kitaran ja menneet sitten ostamaan Gibsonin!?!? en ihmettele, että aluksi on vähän ihmeissään kun tähän maailmaan tulee;-).
 
Joo, siis se lakka on maalin päällä, mutta studioissa se lakka kerros on sellainen seitin ohut että tuntuu kuin sitä ei olisi lainkaan ja se kuulemma kuluu aika helposti. (tjsp).
 
Tutkin kitaran mukana tullutta manuaalia ja siellä kerrottiin pinnassa olevan korkeakiiltoisen ja kestävän nitrolakan. Omasta mielestä lakka ei ole kumpaakaan, paremminkin himmeä ja pehmeä. Vähän kuin ei olisi vielä edes kunnolla kuivunut? Noiden naarmujen lisäksi olen jo onnistunut saamaan dingin lapaan. Osui nimittäin stratoon, joka ei siitä välittänyt ollenkaan.
 
Mutta eipä tuo liene ongelma kun sen tietää ja olkoon kun on sellaiseksi tehty. Kivahan sillä on soitella siinä se on oikein mainio peli. Relikoitukoon tavallaan, kun on kerran Gibsoni.

Laulava Kylätohtori: Haaveissa oli aito Gibson ES-335, jolla saisin vihdoin asiat kuntoon, mutta nyt näyttää, ettei se autakaan. Mitäs nyt?
 
Armoton vanhan Essin tai japanikopion metsastys.
 
70-luvun lopulta ja 80-luvun alusta. Siina on sarkaa.

Laulava Kylätohtori: Haaveissa oli aito Gibson ES-335, jolla saisin vihdoin asiat kuntoon, mutta nyt näyttää, ettei se autakaan. Mitäs nyt?
 
1965-1968 ES 335, näitä liikkuu joskus kohtuuhinnallakin.

Laulava Kylätohtori: Haaveissa oli aito Gibson ES-335, jolla saisin vihdoin asiat kuntoon, mutta nyt näyttää, ettei se autakaan. Mitäs nyt?
 
Japanialainen ESsi on vastaus. Niitä parhaita G-pajan essejä ei ihan joka putiikista löydy, mutta itselleni oli todellinen ahaa elämys kokeilla Yamahan SA2200 musafasulla. Kitara oli uusi ja ihan tautisen hyvän tuntuinen. Gibsonilta löytyy varmasti yhtä hyviä essejä, mutta silloin kaupassa tarjolla olleet gibsonin näkemykset aiheesta tuntuivat aika valjuilta siihen yamahaan verrattuna.
 
Meinaan vaan, että jos ostat kunnollisen japsin Yamaha SA tai vaikka Ibanezin Artist, niin ne ovat kyllä hyviä ja ehkä vähän helpommin saatavilla kuin kunnolliset gibsonit.

hallu: Japanialainen ESsi on vastaus. Niitä parhaita G-pajan essejä ei ihan joka putiikista löydy, mutta itselleni oli todellinen ahaa elämys kokeilla Yamahan SA2200 musafasulla. Kitara oli uusi ja ihan tautisen hyvän tuntuinen. Gibsonilta löytyy varmasti yhtä hyviä essejä, mutta silloin kaupassa tarjolla olleet gibsonin näkemykset aiheesta tuntuivat aika valjuilta siihen yamahaan verrattuna.
 
Meinaan vaan, että jos ostat kunnollisen japsin Yamaha SA tai vaikka Ibanezin Artist, niin ne ovat kyllä hyviä ja ehkä vähän helpommin saatavilla kuin kunnolliset gibsonit.
 
Kävin testailemassa Ibanezin essejä Levytukussa. Jotenkin jäi valju maku niistä. Halvemmat oli vähän muovisen oloisia, sanoisin, että samalla viivalla kuin korealainen Tokai. Tosin korealaisen Tokain kaula oli ehkä omaan makuun vähän parempi, samoin viimeistely on ehkä Tokaissa parempi. 150-sarjalainen alkoi olemaan jo vähän parempi, mutta ei pärjää tuolle ostamalleni japanilaiselle Tokain ES-135:lle.
 
Vakavasti puhuen, kyllä tuo Tokai nyt vaikuttaa sen verran kovalta peliltä, että sillä mennään tulevat vuodet. Kävin myös F-musiikissa, mutta siellä ei ollut Gibsonin Essejä lainkaan. En ainakaan löytänyt niitä. Tosin kekkuliheikin kommenttien perusteella Gibson ei kait ole kuitenkaan juurikaan sen parempi kuin tuo Tokai, jonka ostin juuri häneltä. Subjektiivista tietysti kaikki, mutta epäilisin, että jos soitto ei onnistu tuolla Tokailla, niin tuskin se onnistuu Gibsonillakaan... :)

Laulava Kylätohtori: Haaveissa oli aito Gibson ES-335, jolla saisin vihdoin asiat kuntoon, mutta nyt näyttää, ettei se autakaan. Mitäs nyt?
 
Eihän sitä tiedä, vaikka tuo torille laitettu essi olisi sulle just täydellinen.