Bänditoiminta ›

8X10 kaapit.Elikkäs rantasaunat joista on kahvat paskana.Ne on niin v***n isoja.Ei muita perusteluja.Tai sitten päätevahvistin räkki josta kahvojen pehmusteet hävinnyt johonkin.Ei renkaita.Painaa ja hajottaa sormet.

1) Fenderin isot combovahvistimet...
 
"Isot"? Mimmosia on sitten pienet, jos Twin on iso?
 
No, niissä on pohjalla painoa ja se on yksi syy soundiin. Mutta tommosia varten on kärryt. Kaksi ukkoa-kaksi städäriä kärryssä ja hupsista ollaa kuudennessa kerroksessa.
 
Muuten; kahvasta kantaessa älkää käyttäkö voimaa! Käsi suoraksi, jolloin ikkäänkuin kourasta muodostuu koukku, jossa laite roikkuu. Hauista kun vilautat niin jo hetken päästä kanto tyrehtyy.
 
Monta kertaa on nää bodariportsarit sipanneet kesken kaiken ja naispuolinen tarjoilija ei kun roudannut vaan!
 
Antaa kuorman tehdä työtä. Siksikin muuten keisien suunnittelu on erittäin vaativaa puuhaa enkä kehottaisi siihen itse säästömielessä ryhtymään.
 
2) Rumpalin 16 irtonaista telinettä sylissä. Ainakin yksi putoaa tai raapii. Ostetaan niitä laatikoita/laukkuja, kiitos...
 
Jossei rumpali saa standikeisiä, niin saa kantaa itse.

"Isot"? Mimmosia on sitten pienet, jos Twin on iso?
 
Semmoisia 10wattisia... :-)
 
Tottahan tuo tietysti. Mutta minä en onneksi ole koskaan soittanut yhtyeessä, jossa olisi joutunut rahtaamaan sankarikitaristin massivisia Marsustäkkejä tai jotain vastaavaa. Tuollaisia on taasen ennenmuinoin rahdattu ja näemmä joutuu taasen rahtaamaan. Mikäs siinä toisaalta, kiva se on keikalle mennä...

Bändikamojen roudaus on yleensä ihan mukavaa hommaa, jos sitä ei tarvitse yksin tehdä. Jopa silloinkin kun olosuhteet ei oo ne parhaimmat. Olen sitä mieltä, että roudaaminen kun kuuluu asiaan, siitä on ihan turha valittaa.

Huomenna vedän kunnon sooloroudaukset. Tai no, ei oo pahakaan. Rumpusetti ja pa:t pari kerrosta alas, henkilöautoon ahtaamaan ja ajoa, sitten pari kerrosta ylös. Kyllähän tossa yksin voi olla aika paskana tuostakin, 8 tunnin fyysisen duunipäivän jälkeen kun olis tarkotus, ja aika ripeesti!

Rouraus on hianoo. Siittä saa rahnaakin ja viinaa töitten jälkeen.
 
Paskat:
- kakssataa kiloset tiskit joissa huonot caset, ei riittävästi kahvoja
- lesliet joissa ei kahvoja, pyöriä tms.
- klasariharput
- kaikki misson teräviä reunoja, levyt, rampit jne.
 
Eipä ole lisättävää. Kyllä Vanttera tietää mitä rouraus on! Palataahan asioohin keikoolla!

No eipä ole vielä sattunut eteen. "Pahin" lienee treenikämpälle polkeminen -30 ºC pakkasessa pyörällä, jonka kumit oli melkein tyhjät. Ei sitä kevyintä hommaa.

ite oon jonkin verran tehny roudaus hommia. raskasta se on, varsinkin isompien bändien kanssa. ei paljon naurata ku on vetäny putkeen duunia jotain 20 tuntia.
 
ja eipä siitä kovin usein ole kunnolla rahaa saanut. monesti vain ilmaset kännit. no jotain sekin.

Sanokaapa ärsyttävin roudattava esine (edellämainitun flyygelin lisäksi)?
 
B3 + Leslie on aika tyrnä kaveri keikkapaikan kierreportaisiin.
Rantasaunat on vielä lastenleikkiä tuohon verrattuna.

Ehkä paras juttu on kyllä se Leningrad Cowboysit Senaatintorilla -juttu. Tämä uudempi. Siinä torin keskellä oli sellainen pirun iso täytekakku, jonka päällä välillä soitettiin ja sisällä oli miksaamo. Kakun reunassa oli sitten sellaisia 'karkki'koristeita - rakenteeltaan kolme tekoauringonkukkaa, pelastusrengas ja kangashuiskaleita. Arvatkaas kuka ne sinne kiinnitti?
 
Tori on tietenkin vino, eli kakku oli toiselta puolelta korkeampi - sellaiset kevyesti yli viisi metriä. Tikkaiden käyttö oli kivaa. Ja ruuvinvääntimen terä putoili ja ruuvitkin olivat välillä vääränmallisia - sellaisia, jotka on tarkoitus lyödä alkuun vasaralla. Ihme, etteivät oikein meinanneet upota. Kyllä niitäkin muutama meni sisulla, ennen kuin huomasin. Ja hommaahan ei tietenkään yltänyt tekemään yläkautta. Toisessa kädessä koriste, toisessa väännin, kolmannessa ruuvi ja neljännellä pidetään kiinni.
 
Siinä sitten, tietenkin korkeimmassa ja vinoimmassa kohdassa, viimetingassa ja vääränlaisin ruuvein. Kivaa hommaa - paitsi että juuri silloin alkoi tietenkin yhtä aikaa sade ja pikku g:n soundchekki. Oikein helvetin kivaa hommaa.
 
Muutenhan toi kuulostaa ihan "piece of cake", mutta toi pikku-g...

B3 + Leslie on aika tyrnä kaveri keikkapaikan kierreportaisiin.
Rantasaunat on vielä lastenleikkiä tuohon verrattuna.
 
Mun faija kerto sillon kun sen nuoruudessa sillä oli se isoin hammond ja leslie, ja roudarit kuuluivat keikkpalkkaan. Pääsi kuulemma aika monta ärräpäätä kun kamat koutu kantamaan kierreportaita kolmanteen kerrokseen, ja sitten vielä takas.

Roudauksessa piilee kyllä omakin viehättävyytensä, jos ylipäätänsä tykkää musiikkivehkeiden kanssa hengailla.
Vaan vituttamaanhan se voi helposti käydä..
 
Esimerkkinä meidän seitsenhenkisen rockbändin viimeisin keikka, kun kolmestaan kitaristien kanssa roudattiin kaikki perkeleen kamat sinne ja takasin.

Esimerkkinä meidän seitsenhenkisen rockbändin viimeisin keikka, kun kolmestaan kitaristien kanssa roudattiin kaikki perkeleen kamat sinne ja takasin.
 
Nuorna miesnä sattui muutaman kerran näitä koordinointimokia, kun keikalta palatessa heitti ensin kaikki bändikaverit koteihinsa nukkumaan, ja sitten vasta tajusi, että kaikki kamat PA:ta myöten on vielä bussissa, ja bussi pitää palauttaa vuokraamoon tyhjänä ja siivottuna kello 08.00 - eli kahden tunnin kuluttua.
 
Onneksi erään tämänkaltaisen keikan loppumetreillä sattunut välilevyvika selässä katkaisi mun osalta tän urheilun (juoksin alas silloisen treenikämpän kierreportaita Fender Twin toisessa ja Ampeg VT22 toisessa kädessä ja kitaralaukku kummassakin kainalossa kun selkä sanoi naks) ja nykyään kaikki tietävät, että keikkareissun lopussa on auton purku ja sitten vasta pääsee kotiin.
 
Kunnolliset kuljetuslaatikot, kalustepyörät, rullakot ja kippikärryt ovat in. Nyssäkät, pussukat ja pehmeät laukut ovat ehdottomasti out.

Paska roudattava on mikä tahansa painava jossa on kahvat sen verran kuluneita että taipuvat yli. Tällöin rystyset jää ihanasti puristuksiin!
 
Roadari

Roudasin juuri virvelirumpua, symbaalikassia (3 raskasta peltiä ja basaripedaali) ja synistin heavy-duty -telinettä jotain kolme kilometriä pakkasessa ja lumipyryssä bändikämpältä himaan. Siinä kassissa on sen verran lyhyet kahvat että juuri menee olkapään yli. Sitten siinä kantaessa se yleensä pääsee liukumaan olkapään yli ja tippuu. Sitten sen saa taas uudelleen asetella olalle, joka taas vaatii muiden tavaroiden laskemista maahan. Jossain vaiheessa matkaa muiden ongelmien muassa myös tämä asia alkoi ns. vituttamaan ankarasti. Onnistuin matkan aikana myös vetämään lipat jäällä niiden kaikkien kamojen kanssa. Jeah.
 
Tämä kaikki siksi, että olin muka hukannut bussilippuni enkä voinut siis ajaa matkaa bussilla. Sitten kun olin päässyt kotiin, löysin bussilipun sittenkin taskun pohjalta vaikkei sitä siinä vaiheessa, kun piti bussiin astua, löytynyt mistään. Vähän huvitti.

Keikat on yleensä viikonloppuisin ja siellä missä soittokämppämme sijaitsee, on tavarahissi pois käytöstä viikonloppuisin. Kämppä on neljännessä kerroksessa..... Hienoa on krapulassa raijata koko arsenaalia rappusia pitkin ylös itku kurkussa ja kuolemaa peläten. Roudaus kyllä muuten on ihan tunnelmallista puuhaa :)

eikös täällä pitäisi olla roudareille oma keskustelualue?
 
Ei täällä, vaan roudareiden.net? Joku asiallinen oppivideo piuhan käärimisestä ois kiva!

Rantasaunat on vielä lastenleikkiä tuohon verrattuna.
 
Bändimme basistilla on semmonen 8*10, mitä on aivan helvetin mukava roudata, kunnon metalliputki kahvana ylhäällä takana ja hyvät kahvat pohjassa, hyvät pyörätkin vielä. Ei haittaa vaikka painaa. Mun mielestä se on roudauksen kannalta yksi onnistuneimpia suunnittelultaan.

jeps...
 
Silja Operaan roudattiin kahden miehen voimin PA (kun ei lavan av-vastaavaa saatu kiinni, niin otettiin koko läjä...), ja 10-henkisen bändin backline...
Tuossa laivassahan ei ole autokantta, joten roudausreitiksi meille osoitettiin terminaaliputki ja henkilöhissit (ja edellisen risteilyn porukka valui laivasta ulos samaan aikaan kun me oltiin menossa sisälle). Laivan yökerho on tietysti ylimmässä kerroksessa..