Kitarat: kitarakamat ›

Joo eipä tolla jousten "tähtäyspisteellä" taida olla väliä. Jousihan on siitä ovela värkki että voima lisääntyy, mitä kauempana se on nolla-asennostaan. Eli tuo jousen ominaisuus kumoaa ton mun säätöteorian.
 
Mikään kappalehan ei ole äärimmäisen jäykkä, et vois aatella ainakin et tuo tapa laittaa talla, minimoisi kaikenlaisia rasitusvoimia tallassa.

s8na: En oikein enkä ole ihan varma tosta fysiikasta enää. Mutta siis ytimenä se ajatus että jokainen jousi/kieli yhdistelmä kun hakee kohti samaa asentoa, voimat tähän asentoon päätymiseen ovat mahdollisimman suuret -> epätäydellisyydet vaikutavat vähemmän suhteellisesti vähemmän asentoon.
 
Ehkä noinkin, ymmärrän, mitä tarkoitat. Mutta eikö tuo menetä merkityksensä, koska talla on jäykkä kappale? Eli tavallaan vain kokonaisvoimalla, joka momentin aiheuttaa on merkitystä. Eli siis vain kielten yhteisvoimalla ja jousten yhteisvoimalla on merkitystä, ei niinkään yksittäisen jousen tai kielen?
 
Talla voi siis kiertyä vain yhdellä tavalla kiinnityspisteidensä suhteen, joten on merkityksetöntä, mihin kohtaan ja millä voimalla yksittäiset voimat tallaa vetävät (eli yrittävät kiertää)? Tallaan kohdistuva kokonaisvoima määrää kääntyykö talla ylös, alas vai pysyykö se paikallaan riippumatta yksittäisistä voimista??

Laulava Kylätohtori: Ehkä noinkin, ymmärrän, mitä tarkoitat. Mutta eikö tuo menetä merkityksensä, koska talla on jäykkä kappale? Eli tavallaan vain kokonaisvoimalla, joka momentin aiheuttaa on merkitystä. Eli siis vain kielten yhteisvoimalla ja jousten yhteisvoimalla on merkitystä, ei niinkään yksittäisen jousen tai kielen?
 
Talla voi siis kiertyä vain yhdellä tavalla kiinnityspisteidensä suhteen, joten on merkityksetöntä, mihin kohtaan ja millä voimalla yksittäiset voimat tallaa vetävät (eli yrittävät kiertää)? Tallaan kohdistuva kokonaisvoima määrää kääntyykö talla ylös, alas vai pysyykö se paikallaan riippumatta yksittäisistä voimista??
 
Kuten yllä kirjottelin, kyllä se varmaan on näin, mutta en kuitenkaan pitäis tosiaan tallaa aivan täysin jäykkänä kappaleena ja mitä vähemmän sitä väännetään ristiin, sen parempi.

s8na: Kuten yllä kirjottelin, kyllä se varmaan on näin, mutta en kuitenkaan pitäis tosiaan tallaa aivan täysin jäykkänä kappaleena ja mitä vähemmän sitä väännetään ristiin, sen parempi.
 
Näin kyllä. Vähemmän se rasittaa liikkuvia osia. Ja muutenkin tekstini on enemmän kuvitelmiani kuin tiukkaa faktaa...

Laulava Kylätohtori: Mistään mitään ymmärtämättä näin ajattelisin itsekin. Eikö lopputulos ole teoriassa sama, vaikka vain toisessa reunassa olisi yksi jäykkä jousi? Toki tämä rasittaisi kitaraa mekaanisesti enemmän, mutta vibran toimintoa ajatellen ihan sama?
 
Siis voima F yrittää kiertää tietyllä momentilla tallaa päinvastaiseen suuntaa kuin kielet. Ja talla kääntyy kiinnityspisteiden varassa, jolloin jousien asennot ym. vaikuttavat kiinnityspisteisiin kohdistuviin rasitusvoimiin, mutta ei itse tallan toimintaan?
 
Kyllä, jos tuijotetaan kitaran kantta kohtisuoraan, eli "tallan yläpuolelta", niin toispuoleisesti painotetut jousivoimat aiheuttaa suurempaa rasitusta sen puolen tallan tukipisteille / -pisteelle (ja itse asiassa sille tallalle itselleenkin), minne ne suuremmat voimat sijoittuu. Koska kyseessä on kuitenkin niin pieniä voimia suhteessa tallan (tai edes kitaran rungon) materiaalin ominaisuuksiin nähden, niin voidaan ajatella että talla vain "tasaa" ne voimat ja välittää ne eteenpäin ilman, että tapahtuu mihinkään käytännön tasolla vaikuttavia muodonmuutoksia, tai et mikään pettäis.
 
Eli siis, s8na oot aivan oikeessa, et mikään kappale ei oo äärimmäisen jäykkä, mut yleisesti ottaen esimerkiks metallimateriaalit on monasti niin jäykkiä, että niitä voidaan käytännössä käsitellä äärettömän jäykkinä, kun on kyse yksinkertasista sovelluksista ja tiedetään, et mahdollisilla häviävän vähäisillä muodonmuutoksilla tms. ei oo mitään käytännön merkitystä.

Stalkah: Täytyy mielenkiinnosta kysyä silläkin uhalla, että menee aiheen ulkopuolelle: onko toi tässä yhteydessä mainitsemas Verheyenin metodi se vibratallan tasapainotus kielten jännitysten mukaan, eli paksumpien kielten puolelta tallan jousten "kynsilevyn" ruuveja (vai mitä lie, englanninkielinen nimi taitaa joka tapauksessa olla "claw screws") kiristetään sopivasti, sekä tasapainopisteen määrittäminen G-, H- ja ylä-E- kielten oikeiden nousuintervallien mukaan?
 
Eli siis tuo(?): http://www.youtube.com/watch?v=IVQCaQxdSH0
 
Jos kyllä, tai vaikka ei oiskaan, niin joka tapauksessa toi herätti itessäni aikanaan vähä ihmetystä, esim., et kun talla on jäykkä kappale, joka tasaa kielten aiheuttaman jännityksen niin, että teoriassa ei oo mitään hyötyä vetää jousilla toista puolta suuremmalla voimalla kun toista, ni mitä hra Verheyen tolla tempullaan kuvitteli saavuttavansa, vai kikkailiko hää vaan tällasia hieman satunnaisen olosia klinikkaohjeita, ku ei tietänyt fysiikasta tarpeeksi? Tän idean toimimattomuus juontuu siis ihan siitä, et ite tallan metalli ei jousta eikä siinä mekanismissa tapahdu (tai ei ainakaan pitäis) epäsymmetristä liikettä, vaan koko systeemi keikkuu tietyn jämäkän kiinnityspisteen varassa sivusuunnasta katottuna tasaisesti.
 
Tietty jos käytät vaan tota intervalliosuutta siitä metodista, niin sehän on ihan pätevä, mut toi vinoon käännetty kynsilevy on ihan turhaa räpeltämistä.
 
Emmie tiiä fysiikasta enkä tiiä toimiiko tämä teoriassa, mutta tuolleen mie räpellän ja käytännössä tämä toimii

Phaser vois olla kiva maustamaan melodioita...suositelkaas jotain perushyvää purkkia. Sais olla noin 100 eypoa joko uutena tai käytettynä.

Confidentum: Emmie tiiä fysiikasta enkä tiiä toimiiko tämä teoriassa, mutta tuolleen mie räpellän ja käytännössä tämä toimii
 
Joo, saman oon minäkin todennut, että tuo metodi toimii.
 
Tuolle systeemille teoreettista mallia hakeville: kokeilkaa säätää sitä tallan jousien levyä suoraan ja vinoon ja katsokaa miten se talla kääntyilee ja vääntyilee kammetessa (ja kuulostelkaa samalla miten se vaikuttaa)?
 
Tollanen 6-ruuvinen vintagetalla kun on oikeaoppisesti kiinnitetty, niin se on sinänsä aivan svidun sama miten jäykkä se talla on - pääsee liikkumaan vähän sinne sun tänne se värkki, myös kammetessa.

Karhukoira74: Phaser vois olla kiva maustamaan melodioita...suositelkaas jotain perushyvää purkkia. Sais olla noin 100 eypoa joko uutena tai käytettynä.
 
MXR bloggilogo ja lähetät sen modattavaksi Jaskalle. Siitäpä se ei juur parane.

jniska: MXR bloggilogo ja lähetät sen modattavaksi Jaskalle. Siitäpä se ei juur parane.
 
MXR:ää kerkesinkin tässä jo kuukletella, ja se Phase90 tuntuu olevan standardi. Mites ihan mielenkiinnosta, onko tietoa onko noissa lähtökohtaisesti eroa P90 vs. ZakkWylde -malli. Muuta kun räyhäkät maalit ja muutaman eypon halvempi hinta ainakin T-kaupassa. EH:n Small Stonen nyt melkein raaskis tilata ihan vaikka testattavaksi jos ei muuta.
 
Millaistas modausta Jaska noihin sitte tekee? Mulla se phaser tulis käytännössä varmaan sekä cleanin rectosoundin että punaisen kanavan särösoundin päälle.

Karhukoira74: MXR:ää kerkesinkin tässä jo kuukletella, ja se Phase90 tuntuu olevan standardi. Mites ihan mielenkiinnosta, onko tietoa onko noissa lähtökohtaisesti eroa P90 vs. ZakkWylde -malli. Muuta kun räyhäkät maalit ja muutaman eypon halvempi hinta ainakin T-kaupassa. EH:n Small Stonen nyt melkein raaskis tilata ihan vaikka testattavaksi jos ei muuta.
 
Millaistas modausta Jaska noihin sitte tekee? Mulla se phaser tulis käytännössä varmaan sekä cleanin rectosoundin että punaisen kanavan särösoundin päälle.
 
Ei varmaan montaa kymppiä tarvitsisi pistää että saisit ihan alusta loppuun Jaskan tekemän Phaserin. Kannattaa kysäistä tarjousta, apua valintaankin varmasi löytyy. Mukava mies ja laadukasta jälkeä.
 
Itselläni on J.Paasosen Electro-Harmonixin Small Stonen ensimmäiseen versioon pohjautuva, NOS CA3094 mikropiireillä varustettu Otsola Phaser. Se toimii ainakin todella kivasti minirecton kummankin kanavan kanssa. Uutena sitä ei taida enää saada mistään, mutta hyvällä tuurilla voisi löytyä käytettynä.

Karhukoira74: Phaser vois olla kiva maustamaan melodioita...suositelkaas jotain perushyvää purkkia. Sais olla noin 100 eypoa joko uutena tai käytettynä.
 
Mulla on Small Stone, isolootanen ja vähän jo rupinenkin, kaikessa yksinkertaisuudessaan viehättävä, helppo, mutta hyväsoundinen.
Isosta nupista voi jopa buutsilla säätää nopeuden.

Confidentum: Emmie tiiä fysiikasta enkä tiiä toimiiko tämä teoriassa, mutta tuolleen mie räpellän ja käytännössä tämä toimii
 
No, eipä sillä ole mitään väliä, että mitä kirjassa lukee, jos joku muu on kuitenkin avun tuonut :P Mutta teoriatasolla asia menee noin.

Tuli tänään vaihdettua kasa vanhoja pedaaleja uutee Mojo hand FX Rook Royal säristimeen. Ekojan treenien jälkeen voin sanoa, että pitkästä aikaa on mikään (särö)pedaali tällä tavalla innostanut uusien sointien metsästykseen. Pedaalissa on erilliset boosteri- ja säröosastot, joiden paikkaa signaaliketjussa voi vaihtaa keskenään kytkimellä.
 
http://www.youtube.com/watch?v=qV65jQKMNPo

PIM: Tuli tänään vaihdettua kasa vanhoja pedaaleja uutee Mojo hand FX Rook Royal säristimeen. Ekojan treenien jälkeen voin sanoa, että pitkästä aikaa on mikään (särö)pedaali tällä tavalla innostanut uusien sointien metsästykseen. Pedaalissa on erilliset boosteri- ja säröosastot, joiden paikkaa signaaliketjussa voi vaihtaa keskenään kytkimellä.
 
http://www.youtube.com/watch?v=qV65jQKMNPo
 
Kuulostaa hyvältä ja mielenkiintoiselta!

PIM: Tuli tänään vaihdettua kasa vanhoja pedaaleja uutee Mojo hand FX Rook Royal säristimeen. Ekojan treenien jälkeen voin sanoa, että pitkästä aikaa on mikään (särö)pedaali tällä tavalla innostanut uusien sointien metsästykseen. Pedaalissa on erilliset boosteri- ja säröosastot, joiden paikkaa signaaliketjussa voi vaihtaa keskenään kytkimellä.
 
http://www.youtube.com/watch?v=qV65jQKMNPo
 
Ai noita saa kuusta, pitääpäs laittaa korvan taakse. Kuulostaa upealta.

komero: Tollanen 6-ruuvinen vintagetalla kun on oikeaoppisesti kiinnitetty, niin se on sinänsä aivan svidun sama miten jäykkä se talla on - pääsee liikkumaan vähän sinne sun tänne se värkki, myös kammetessa.
 
Hyvä tietää, että toimii. Pitää oikein itsekin joskus testata. Tuo teoreettinen malli on myös vähän yksinkertaistettu, joten kyllähän tuo pitäisi tarkasti malintaa, jos haluaisi tieteellisesti pitäviä tuloksia. Todellisuus on usein vähän monimutkaisempaa kuin yksinkertaistetut teoreettiset laskemat...
 
Karhukoira74: Olen huomannu -ainakin kitaroissa- että nämä sepät monesti tietää ja osaa tehdä sen jota itse et ole tajunnut edes haluavasi =)
 
Tämä, juuri tämä! Alan ammattilaiset pystyvät yhdistämään oman tietotaitonsa ja asiakkaan toiveet, jolloin lopputulos on parempi kuin asiakas itse olisi koskaan pystynyt toivomaan...

Pikainen pedaalitesti Voxin DA5:lla =D
 
Toistaiseksi kaappiin jää Bad Monkey, MXR:n ZW Chorus ja OD, 78 Bad Ass, Joyon Classic chorus ja Extreme Metal. Takaisin torille lähtee Joyon Ultimate Drive, High Gain distortion, Digital Delay ja AC tone. Ne vaan ei puhutellu mua sitten mitenkään. Delayn kanssa on kyl semmonen homma...että mä en opi noita vissiin säätää ikinä. Aina on joko nada, tai sitte ihan överit.
 
Parhaat maut noista jäi Apinasta ohv koos, 78 Bad Assista ja Joyon choruksesta. Extreme Metal oli selkee, tolla pikku purkillakin kuuli säätöjen vaikutuksen ja oli munnaa niin sanotusti. Apinasta saa semmosen kivan elävän soundin, ihan kun monoradiosta...joku semmonen juttu. Bad Ass oli munst aika monipuolinen, laidasta laitaan. Joyon chorus toimi, miellyttävän pehmeät säädöt, helppo säätää plus kaks nappulaa vaan. En oo ihan varma onko jopa paremman kuuloinen ainakin tolla pikku pöntöllä mitä MXR. Wylden OD....en tiiä. Täytyy testata Mesalla sekin vielä.
 
ISP Decimator täytyy testata kans Mesalla kuhan millon reenataan. Hommasin sen Custom Soundsin kavereiden Tonefesteillä suosittelemana vaimentamaan Mesan "ominais"hurinaa.

Nyt saattee viisaat pähkinän purtavaksi.
 
Signaaliketjuni on seuraavanlainen:
 
Kitara
|
Viritin
|
Waakku
|
A/B-boxi -> Vahvistin 1 (Music Man RD 112, puhdas soundi)
|
Loput effut (Fuzzukka, TS, Oktaavi, Tremolo, Dilsa)
|
Vahvistin 2 (Bluetone 2550, särösoundi)
 
A/B-boxin (passiivinen Bossin lodju) syöttäessä vahvistinta 1, vahvistin 2 pitää "piuha irti"-tyyppistä tyhjäkäyntiääntä varsin häiritsevällä voimakkuudella. Toki syötettäessä vahvistina 2, vahvistin 1 pitää samanlaista, mutta huomattavasti hiljaisempaa ääntä. Milläs tämän ongelman saisi korjattua?
 
Edit: Lisätty myös jelppikerhoon.