Yleistä keskustelua musiikista ›

Pauli Hanhiniemen versio Jukkapojan siideripissiksestä.
 
Voi vittu nyt oikeesti.

No niin, nyt kerron teille yhdestä ikiaikojen inhokistani. Kyseessä on Freak Powerin kappale Turn on, Tune in, Cop outista.
 
Vaikka kappaleen onkin tehnyt myöhemmin Fatboy Sliminäkin tunnettu Norman Cook (jonka tuotannosta pääosin pidän rutkalti), on se varsin kammottavaa saastetta korvilleni. Tähän ei auttanut se, että single julkaistiin uudestaan vuonna 1995 Levi's-mainoksessa oltuaan ja näin ollen MTV soitti kappaletta etenkin päiväsaikaan aivan liian paljon. Koulusta kipeänä oleminen tarkoitti sitä, että tämä masentavan tympeä kappale soi taustamusiikkina jo muutenkin kehnolle ololle.
 
Mutta mikä kappaleessa on niin kamalaa?
 
Kappale alkaa löysällä syntikkabassoriffillä, jonka jälkeen makeileva Ashley Slater henkäisee ensimmäisen kerran "Turn on", kuin iso musta kundi joka pitää tätä esileikkinä ennen kuin tremolofillin aikana survaisee miehuutensa vastentahtoiseen kuulijaan tässä musiikillisessa vankilasuihkussa. Tätä edeltää tasainen cowbell-tikitys, joka on kuin kaiken sallivan vartijan pampunkoputtelu vasten kalteria.
 
Tästä lähtee liikkeelle muovisen ankea ja tunkkainen dancejazz-kappale, joka kuulostaa yhtä aikaa vastenmieliseltä, likaiselta ja perverssiltä.
 
"Let it flow now, mama, let it flow, become a woman". Kohdassa 2:25 alkava piereskelyltä kuulostava torvisoolo vain lisää huonovointisuutta.
 
Neljä minuuttia ja 25 sekuntia kestävät tunteja. Häpeään sekoittuvat viha ja itseinho. Kuulijalle jää käytetty ja ahdistunut olo. Ja koska on primetime vuonna 1995, kuulija tietää, että kappale soi pian taas uudestaan. Ja uudestaan. Ja uudestaan.
 
"Let it flow now, mama."

Aretha Franklin: "R.E.S.P.E.C.T.". Ehkä se tässäkin on vaan vuosikymmenien yliannostus, mutta tästä aikoinaan ätäkästi svengaavasta, klassikoksikin parjatusta huuto-kidutuksesta tulen nykyään lähinnä merisairaaksi.
 
Aar ii es pii-ii sii tii!
 
On itse asiassa mennyt maku koko Arethan ääneen, ehkä tuon myötä.
 
Ja ei ole biisi, mutta myös Beyoncé Knowlesin ääni aiheuttaa liki välittömän puklausreaktion nykyään. Vaikea selittää - teknisesti periaatteessa oiva, mutta jotain todella vastenmielistä siinäkin yliampuvassa laulutavassa on.

Sturm und drangin hävytön raiskaus Anna Abreun erinomaisesta Hysteria biisistä. Kavereilla olisi ollut tilaisuus tehdä siitä kunnon heviversio, mutta ei - ryssiä piti...
 
http://youtu.be/IbR5QY_aepA

Number 9: single.
 
Knockin' on The Heaven's Door- Guns and Roses
 
Kuin myös Live And Let Die. En siedä kyllä yhtäkään Axlin laulamaa biisiä bar Welcome To The Jungle ja It's So Easy.

www.youtube.com/watch?v=jofNR_WkoCE
Ylvis - The Fox (What Does the Fox Say?)
 
Nyt on taas tuulipukukansalla jorattavaa kun Macarena ja Las Ketchup ei oo enää muodissa.

Michael Monroe-Ballad Of... (en muista koko biisin nimeä). Tämä biisi saa näkemään jostain syystä punaista ja vaihtamaan radiotaajuutta. En tiedä tosiaankaan miksi koska mielestäni Monroe on hyvä laulaja.

Erinin kaikki biisit.
Juha Tapion Tykkään susta niin että halkeen.
Anna Abreun biisit.
PMMP;n jotkut biisit kuten se Damli dam damli dam en muidsta nimmee biisille ja se Rusketusraidat on kamala.
Irwinin useat biisit, ja eritoten Viuhahdus ja Sepalus auki saa maininnat ärsyttävinä biiseinä joita mä vihaan.
Haloo Helsingin muutamat.
Cheekin kaikki.
Harvoin vihaan Samuli Putron biisejä mut se Tavalliset hautajaiset on alkanu ärsyttään.

MrJuha82: Erinin kaikki biisit.
Ootko kuullu ihan kaikki?
 
Anna Abreun biisit.
Mitkä ja miksi?
 
Cheekin kaikki.
Pitänee paikkansa.

Varpunen jouluaamuna Paula Koivuniemen esittämänä, ei sen korvaystävällisempi kuin Kaija K:n aikaisempi. Ylipäätään joululaulut viihdeartisteilta.

tsugaru: Varpunen jouluaamuna Paula Koivuniemen esittämänä, ei sen korvaystävällisempi kuin Kaija K:n aikaisempi. Ylipäätään joululaulut viihdeartisteilta.
 
Näin on. Menee koko joulu pilalle, kun joka paikasta tulee näitä toinen toistaan karumpia "sovituksia". Yleensä ne uudet vielä yrittävät olla persoonallisia ja laulavat väärään tahtiin tai muuten kummallisesti. Vedättelevät sanoja jne.
 
Tuossa joku mainitsi Putron. Taisin kai aiemmin kertoa,että Zen Cafen piha ilman sadettajaa saa hirmu agret. Tulin jo tätä kirjoittaessa pahalle päälle. grrrr...

Harvemmin tulee laitettua soimaan mitään sellaista joka ärsyttäisi, pääsee helpolla tän sietämisen kanssa. Mutta radio suoltaa vällillä yllätyksiä joiden kohdalla käännän kyllä kanavaa välittömästi. Se Maija Vilkkumaan biisi kun meinaa alkaa, niin heti vaihtuu kanava, en voi sietää. Ai mikä biisi? No ei sen väliä, vaikka tulis Vilkkumaan joku toinenkin biisi, niin kanava vaihtuu heti.

Baddingin 'Mikset nuku sisko pieni', jonka kitarasoolo on ehkä tökeröin haahuilu ja räpellys mitä maamme musiikkihistoriassa on levylle asti päätynyt. Herää mielikuva maapähkinöiden kuorimisesta kohmeesta tunnottomin sormin.

Ruotsin Eurovisio voittaja parin vuoden takaa!

Aihetta sivuten:
Olen seurannut pop/rock/viihdemusiikkia nyt noin 50 vuotta. Koskaan tuona aikana en ole törmännyt suuren suosion saavuttaneeseen ilmiöön, jonka suosion syitä en jotenkin ymmärtäisi, arvostaisi tai hyväksyisi,
 
Sitten tuli Cheek.
 
En millään ilveellä kykene ymmärtämään hanen suosiotaan. Räppärinä hän on löysä ja mukamas-rankka, mikään hänen teksteissään ei ilmennä verbaalista lahjakkuutta, ja karismaltaan hän on yhtä huikea kuin Serlan paperirulla.

^Eipä tuota itse olisi voinut paremmin ilmaista. Onneksi täällä saa jakaa vielä plussaa. +

Kalmo: ....
 
Sitten tuli Cheek.
 
...
 
Plussaa tärähti.
 
Epäilyksenä stadikan loppuunmyynnistä on ultimate mainoskikka - se osti ne kaikki liput itse!

qal: Plussaa tärähti.
 
Epäilyksenä stadikan loppuunmyynnistä on ultimate mainoskikka - se osti ne kaikki liput itse!
 
Valitettavasti tiedän joitakin jotka on ostaneet niitä lippuja. Mutta siitä olen varma, että ensi kesänä niitä saa eurolla. Plussaa täältäkin.

Kalmo: Aihetta sivuten:
Olen seurannut pop/rock/viihdemusiikkia nyt noin 50 vuotta. Koskaan tuona aikana en ole törmännyt suuren suosion saavuttaneeseen ilmiöön, jonka suosion syitä en jotenkin ymmärtäisi, arvostaisi tai hyväksyisi,
 
Sitten tuli Cheek.
 
En millään ilveellä kykene ymmärtämään hanen suosiotaan. Räppärinä hän on löysä ja mukamas-rankka, mikään hänen teksteissään ei ilmennä verbaalista lahjakkuutta, ja karismaltaan hän on yhtä huikea kuin Serlan paperirulla.
 
Nå, missä Bay City Rollers oli erityisen mainio puhumattakaan Bill Haleystä. Ainahan hyvien joukossa huipulle on muutama kömsökin päätynyt. Joten ei uutta auringon alla. Cheek on vain osunut oikeaan aikaan oikeaan paikkaan -> onnea ja mestystä.