| Aihe: Ismo Alangon kiertueraportti | 1 |
|---|
|
Moi!
Olen päivittänyt muutaman viikon ajan kiertuepäiväkirjaa Ismo Alangon kiertueelta. Mukana on lähinnä esittelyjä kitarahuolloista, laitteista ja efekteistä. Uskoisin, että tämä kiinnostaisi laitenälkäisiä soittajia täällä palstalla.
http://backstage.custom-sounds.com/ … kolmannesvuosisata-taiteilijaelamaa
Inspiroivia lukuhetkiä!
Terveisin
Kimmo Aroluoma |
|
Kipander: Moi!
Olen päivittänyt muutaman viikon ajan kiertuepäiväkirjaa Ismo Alangon kiertueelta. Mukana on lähinnä esittelyjä kitarahuolloista, laitteista ja efekteistä. Uskoisin, että tämä kiinnostaisi laitenälkäisiä soittajia täällä palstalla.
http://backstage.custom-sounds.com/ … kolmannesvuosisata-taiteilijaelamaa
Inspiroivia lukuhetkiä!
Terveisin
Kimmo Aroluoma
Kiitoksia näistä tarinoista! |
|
Moi!
Jussi Jaakonahon kitarakamat ovat esittelyssä Backstage-lehden kiertueraportissa. Mukana on myös video, jossa Jussi demonstroi eri soundejaan.
http://backstage.custom-sounds.com/ … kolmannesvuosisata-taiteilijaelamaa
https://www.youtube.com/watch?v=qdjp0Ufljko
Hieno mies, hieno soundi!
Terveisin
Kimmo Aroluoma |
|
Kiitos taas! Tervettä ja sopivan häiriintynyttä soundia. Tykkäsin. Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan! |
|
Moi kaikki!
Ismon kiertue saatiin kunnialla päätökseen. Lue tästä kattava raportti keikoilla käytetyistä laitteista ja niissä esiintyneissä ongelmissa.
http://backstage.custom-sounds.com/ … kolmannesvuosisata-taiteilijaelamaa
Terveisin
Kimmo Aroluoma |
|
Kipander: Moi kaikki!
Ismon kiertue saatiin kunnialla päätökseen. Lue tästä kattava raportti keikoilla käytetyistä laitteista ja niissä esiintyneissä ongelmissa.
http://backstage.custom-sounds.com/ … kolmannesvuosisata-taiteilijaelamaa
Terveisin
Kimmo Aroluoma
Kiitokset todella mielenkiintoisesta ja hyvin kirjoitetusta raportista, nautittavaa luettavaa!! |
 Kipander
11.12.2013 19:28:31 (muokattu 11.12.2013 19:28:42) | |
|
Kiitokset, tämä toimii molemmin päin. Itselle terapiana ja ehkä jollekin alalle haluavana innoittajana. Näin ainakin toivon.
Parhain terveisin
Kimmo
joukov: Kiitokset todella mielenkiintoisesta ja hyvin kirjoitetusta raportista, nautittavaa luettavaa!! |
|
Taas kerran kiinnostavaa luettavaa ja oivia esimerkkejä siitä, miksi kannattaa yleensä pelata keikkatilanteessa varman päälle ja ennakoida asioita. Varakielet, -piuhat, -hihnat, -sulakkeet, -putket, -kitarat ja -vahvistimet: noita kaikkia kannattaa olla hollilla, näköjään.
Kiitos! Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan! |
|
Parasta tuossa oli se, että laitoin todella pitkästä aikaa Ismoa soimaan noiden jutun seassa olleiden spotify-linkkien avulla ja sehän kuulosti ihan perhanan hyvältä! Ekana sattui Datsun ja se pitikin pyöräyttää heti useamman kerran. Just sen tyyppistä ilmavaa soundia jota itsekin haaveilen joskus osaavani tehdä. Mahtava bändi.
Kiitos! |
|
Siistiä, itsepäisyyspäivänä kultsalla oli muuten paikoitellen aivan käsittämättömän hyvät kitarasoundit! |
|
Kiitos kommenteista!
Soundit olivat myös mielestäni kohdillaan. Sekä Jussin, että Ismon soundi on tarkkaan mietitty ja jälkimmäinen mm. siirtyi käyttämään pelkästään johtoa loppukiertueesta. Alkukiertueella käytettiin siis vielä langatonta. Myös vahvistimien ja pedaalien säädöt olivat tarkkaan mietittyjä. Mielenkiintoinen pätkä, kaikin puolin myös teknikon näkökulmasta.
Terveisin
Kimmo Aroluoma |
 oksatboys
12.12.2013 12:40:31 (muokattu 12.12.2013 12:40:47) | |
|
Tälle on varmaankin joku hyvä syy, kun kerran on tolkun miehet tekemässä mutta siis:
Jos Jaakonaholla on kaksi vahvaria stagella mölyämässä, niin miksi se toinen ei kelpaa varavahvariksi, vaan tilalle vaihdetaan uusi? Siis että vaihtas mikin vaan toisen vahvarin eteen, kun se 1. mikitetty tippuu pois.
Sanotaan että soundi lähtee sormista... no mulla se on kai jo sitte lähtenyt. |
|
Olipa muuten mielenkiintoista luettavaa. Kosketinsoitinsetupin yksityiskohdat taisi jäädä vielä pimentoon, vaikka toki ymmärrän että pääpaino on kitarakamoilla. |
Kipander
13.12.2013 09:45:34 (muokattu 13.12.2013 19:58:49) | |
|
Moi!
Kyllä, jotain linjavetoja piti tehdä. Juho Viljasen kattaus oli kyllä erikoinen, urkua, pianoa ja moogia, kaikki vanhoja kuin mitkä. Samoin jouduin tilan- ja inspiraationpuutteen vuoksi karsimaan rummut ja puhaltimet jos niiden käyttöön ei sisältynyt efektejä.
Terveisin
Kimmo
Exhausted: Olipa muuten mielenkiintoista luettavaa. Kosketinsoitinsetupin yksityiskohdat taisi jäädä vielä pimentoon, vaikka toki ymmärrän että pääpaino on kitarakamoilla. |
|
Moi!
Vahvistimia oli tosiaan mukana kolme kappaletta (GA-5, GA-8 ja GA-40), kaikki eritehoisia. Jussille optimaalinen soundi saatiin keskimmäisestä. Eli niin, että hän pystyi ajamaan sitä täysillä ilman, että äänenvoimakkuus olisi liikaa. Pikku-Gibsonin soundi ei ollut missään nimessä sama, isompi oli lähempänä totuutta. Itseasiassa Turussa sillä aikaa kun toista vahvistinta vaihdettiin paikalleen, mikki lepäsi hetken ajan GA-8:n edessä, huvittava näky, mikki oli melkein isompi kuin vahvistin :)
Optimaalitilanteessa olisi luonnollisesti kaksi täsmälleen samanlaista vahvistinta, jotka olisi etukäteen tsekattu soundeiltaan identtisiksi. Näin onkin usein ollut esim HIM:in kanssa kiertäessäni. Vintagevahvistimia ei noin vain ostella tai vuokrata, joten olin kyllä erittäin vakuuttunut tuosta Jussin mukanaan kantamasta kattauksestaankin.
Parhautta päivään
Kimmo Aroluoma
oksatboys: Tälle on varmaankin joku hyvä syy, kun kerran on tolkun miehet tekemässä mutta siis:
Jos Jaakonaholla on kaksi vahvaria stagella mölyämässä, niin miksi se toinen ei kelpaa varavahvariksi, vaan tilalle vaihdetaan uusi? Siis että vaihtas mikin vaan toisen vahvarin eteen, kun se 1. mikitetty tippuu pois. |
|
Mites muuten kun vahvistin oli valmiiksi täysillä, eli headroomia tuskin häävisti oli... Miten hoidettiin kitarasoolojen boostaus? Nostettiinko volumea miksaajan vai kenen toimesta - vai himmasiko muu bändi soolopaikoissa niin, että kitara jää tarpeeksi pintaan? Tietty soolot saa tarvittaessa esiin sopivalla (esim. mid-)boostilla tai tietyntyyppisellä säröllä, vaan entäs puhdas volumen boostaus: miten hoidettiin, jos lainkaan? Tämä monesti askarruttaa kun käytössä on yksikanavainen vahvistin ilman efektilooppia ja muutenkin "kyykytettynä". Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan! |
 JJAho
14.12.2013 17:21:11 (muokattu 14.12.2013 17:23:23) | |
|
Jucciz: Mites muuten kun vahvistin oli valmiiksi täysillä, eli headroomia tuskin häävisti oli... Miten hoidettiin kitarasoolojen boostaus? Nostettiinko volumea miksaajan vai kenen toimesta - vai himmasiko muu bändi soolopaikoissa niin, että kitara jää tarpeeksi pintaan? Tietty soolot saa tarvittaessa esiin sopivalla (esim. mid-)boostilla tai tietyntyyppisellä säröllä, vaan entäs puhdas volumen boostaus: miten hoidettiin, jos lainkaan? Tämä monesti askarruttaa kun käytössä on yksikanavainen vahvistin ilman efektilooppia ja muutenkin "kyykytettynä".
Joo toi onkin keskeinen kysymys näillä pienen headroomin styrkkareilla. Toi ko. rundilla käyttämäni vahvistin (Gibson GA-8T) ei ollut täysillä, sanottaisko että headroomissa oli vielä ehkä 15% varaa.. että kyllä sieltä vielä saa soolot yms. itse nostettua. Sörkin kitaroiden vola- ja tonepotikoita koko ajan ja perusasetelma on se että kummatkaan ei valtaosin ole kaakossa. Jo niillä pääsee yllättävän hyvin tilanteen päälle, ja ns. clean boost tulee tarvittaessa sieltä. "Clean" on kyllä mulla hyvin suhteellista, tosin. Sitten varsinkin fuzzpedaaleissa keskeiseksi muodostuu taajuusvaste; monet fuzzit tuovat tulleessaan loudness-tyyppisen ilmiön - lisää botnea ja yläpäätä, middlet kadottaen. Middle on kuitenkin sähkökitaran keskeisintä informaatiota bändin seassa. Eli pitää olla sellaiset fuzzit että middle ei kaikkoa. Mulla ensisijaisena soolofuzzina on Colorsound Tonebender MKIII ysäri-reissue, jossa on ihan täydellinen soundi mun tarpeisiin ja tollasiin hommiin.
Sanottakoon vielä että "liian pieni" headroom on mielestäni erittäin ärsyttävää, enkä mitenkään pyri sellaiseen tilanteeseen. Tollaisissa konserttisaleissa vaan on soitettava hämmästyttävän hiljaa parhaan äänentoistollisen kokonaislopputuloksen saavuttamiseksi, sen takia jo 20-wattinen styrkkari on helposti ihan liikaa jos sitä haluaa luukuttaa. Tästä syystä päädyin soittamaan ko. kiertueen tuolla styrkkarilla. Yleisesti ottaen soitan vähän isompitehoisilla ja -headroomisilla vehkeillä. |
|
JJAho: Joo toi onkin keskeinen kysymys näillä pienen headroomin styrkkareilla. Toi ko. rundilla käyttämäni vahvistin (Gibson GA-8T) ei ollut täysillä, sanottaisko että headroomissa oli vielä ehkä 15% varaa.. että kyllä sieltä vielä saa soolot yms. itse nostettua. Sörkin kitaroiden vola- ja tonepotikoita koko ajan ja perusasetelma on se että kummatkaan ei valtaosin ole kaakossa. Jo niillä pääsee yllättävän hyvin tilanteen päälle, ja ns. clean boost tulee tarvittaessa sieltä. "Clean" on kyllä mulla hyvin suhteellista, tosin. Sitten varsinkin fuzzpedaaleissa keskeiseksi muodostuu taajuusvaste; monet fuzzit tuovat tulleessaan loudness-tyyppisen ilmiön - lisää botnea ja yläpäätä, middlet kadottaen. Middle on kuitenkin sähkökitaran keskeisintä informaatiota bändin seassa. Eli pitää olla sellaiset fuzzit että middle ei kaikkoa. Mulla ensisijaisena soolofuzzina on Colorsound Tonebender MKIII ysäri-reissue, jossa on ihan täydellinen soundi mun tarpeisiin ja tollasiin hommiin.
Sanottakoon vielä että "liian pieni" headroom on mielestäni erittäin ärsyttävää, enkä mitenkään pyri sellaiseen tilanteeseen. Tollaisissa konserttisaleissa vaan on soitettava hämmästyttävän hiljaa parhaan äänentoistollisen kokonaislopputuloksen saavuttamiseksi, sen takia jo 20-wattinen styrkkari on helposti ihan liikaa jos sitä haluaa luukuttaa. Tästä syystä päädyin soittamaan ko. kiertueen tuolla styrkkarilla. Yleisesti ottaen soitan vähän isompitehoisilla ja -headroomisilla vehkeillä.
Kiitos selventävästä vastauksesta! Just kävin pystyttämässä oman kattauksen illan keikkaa varten. Erittäin mukavaksi keikkakoneeksi on osoittautunut nyt vuoden käytön perusteella tuo noin 12-wattinen Brownface Princeton vuosimallia '62. Teholuokka on miltei paikkaan kuin paikkaan optimaalinen ja laite on kevyt ja hyväsoundinen - mikki vaan eteen ja menoksi. Vahvistimen oma tremolo on myös todella herkullinen. Pyrin pitämään hieman headroomia (volume jossain 3-4 paikkeilla), jotta soolot saa nostettua boostipedaalilla komppivolumen yli.
Toi on kyllä hyvä huomio, että jos fuzzeja käyttää, valitsee semmoisia, jotka eivät syö keskiääniä liikaa.
Hyviä keikkoja! Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan! |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
