Aihe: Epätraditionaaliset kosketinsoittimet | 1 |
---|
|
Moni varmaan osaa aavistaa, ettei traditionaalinen pianokoskettimisto ole ainoa tai välttämättä edes paras käytössä oleva kosketinsoitintyyppi. Erityisesti MIDI-koskettimissa minua on jonkin aikaa kiinnostanut epätraditionaaliset koskettimet. MIDI-kitarat on toki oma lukunsa, mutta myös vähemmän tunnettuja tapauksia kosketinsoitinten puolella on. Syy miksen pidä tavallisinta koskettimistoa parhaana, on se että koskettimet on sijoiteltu epätasaisesti. Jos transponoi kuvioita pianolla, joutuu koko sormituksen miettimään uudelleen. Erityisesti säveltäessä tämä siis ohjaa tekemään rajoitettuja ratkaisuja, kun kynnys modulointiin ym. on suurempi. Joskus tähän ongelmaan kehitettiin esim. "Janko-piano", mutta tavallinen oli jo liian yleinen, ettei se saanut tulta alleen. Itse omistan AXiS-49 MIDI-koskettimiston, joka perustuu harmonisen nuottipöydän idealle. Koskettimisto muistuttaa hieman harmonikkaa, mutta siinä on oma systeeminsä. Koskettimiston voi ohjelmoida vaikka myös toimimaan Wicki-Hayden nuottipöydällä, mitä jammer kiipparistit suosivat. Olen edelleen kiinnostunut myös eräänlaisesta tasapianosta, mutten ole löytänyt kuin yhden kuvan: http://upload.wikimedia.org/wikiped … /7/7f/Clavier_Dodeka_7_SmallRVB.jpg Jos joku tietää enemmän, olisin kiinnostunut kuulemaan. Muuten voi keskustella yleisemminkin näistä outolintukoskettimista. Laitan vaikka linkkeinä lisätietoja joihinkin mielestäni oleellisiin. http://en.wikipedia.org/wiki/Jank%C3%B3_keyboard http://en.wikipedia.org/wiki/Jammer_keyboard http://en.wikipedia.org/wiki/Melodic_table_note_layout |
|
Arello: Moni varmaan osaa aavistaa, ettei traditionaalinen pianokoskettimisto ole ainoa tai välttämättä edes paras käytössä oleva kosketinsoitintyyppi. Erityisesti MIDI-koskettimissa minua on jonkin aikaa kiinnostanut epätraditionaaliset koskettimet. MIDI-kitarat on toki oma lukunsa, mutta myös vähemmän tunnettuja tapauksia kosketinsoitinten puolella on. Syy miksen pidä tavallisinta koskettimistoa parhaana, on se että koskettimet on sijoiteltu epätasaisesti. Jos transponoi kuvioita pianolla, joutuu koko sormituksen miettimään uudelleen. Erityisesti säveltäessä tämä siis ohjaa tekemään rajoitettuja ratkaisuja, kun kynnys modulointiin ym. on suurempi. Joskus tähän ongelmaan kehitettiin esim. "Janko-piano", mutta tavallinen oli jo liian yleinen, ettei se saanut tulta alleen. Transporoinnin hankaluudesta ovat kaikki kosketin-hemmot varmaan samaa mieltä. C-duurin ja Cis-duurin sormitukset ovat kaukana toisistaan. Kaiken joutuu funtsimaan uudelleen. Viisirivisessä kurtussa transponointi-ongelmat ratkeavat itsestään, vaikka soittaisit Huh-mollissa. Ongelma onkin nähdäkseni tässä tasasäveljärjestelmässämme. Jo Pythagoras keksi antiikin aikana tämän säveljärjestelmän teoreettisen virheen, jossa mitkään muut intervallit eivät tule kiinteävireisistä soittimista puhtaina kuin oktaavit. Tällä on oma nimensäkin: Pythagoraan komma. Kvinttejä joutuu supistamaan ja kvartteja venyttämään siedettävään kompromissiin pyrittäessä. Puhaltelijoilla, viulisteilla ja muilla luonnoninstrumentalisteilla ei tätä riesaa ole. He voivat edelleenkin soittaa Cissän ja Dessän niinkuin ennenkin. Koskettimilla pyrittäessä luonnonintervalleihin tarvittaisiin 36 kosketinta oktaaville, eikä sekään toisi kuin marginaalisen parannuksen. No... Olisihan siinä pianolla pituutta ja harjoiteltavaa riittäisi yllin kyllin. Miksi siis keksiä lisää ruutia kun tämä nykyinenkin systeemi pelaa hankaluuksistaan huolimatta melko hyvin. Ukko Bachkin sävelsi tämän innoittamana oikein konserton. Nuotin vieressä on aina tilaa... |
|
Juu, en tosin tarkoittanutkaan että vaihtoehtoisella koskettimistolla kannattaisi luonnonintervalleja lähteä tavoittelemaan (vaikka yrityksiä siitäkin lienee). Koskettimien fyysinen asettelu voisi vaan olla parempi, jotta tasavireisen soittimen soitossa olisi enemmän logiikkaa ja vähemmän opeteltavaa sormityöskentelyä. |
|
KanttoriPiiparinen: Transporoinnin hankaluudesta ovat kaikki kosketin-hemmot varmaan samaa mieltä. C-duurin ja Cis-duurin sormitukset ovat kaukana toisistaan. Kaiken joutuu funtsimaan uudelleen. Viisirivisessä kurtussa transponointi-ongelmat ratkeavat itsestään, vaikka soittaisit Huh-mollissa. Ongelma onkin nähdäkseni tässä tasasäveljärjestelmässämme. Jo Pythagoras keksi antiikin aikana tämän säveljärjestelmän teoreettisen virheen, jossa mitkään muut intervallit eivät tule kiinteävireisistä soittimista puhtaina kuin oktaavit. Tällä on oma nimensäkin: Pythagoraan komma. Kvinttejä joutuu supistamaan ja kvartteja venyttämään siedettävään kompromissiin pyrittäessä. Omasta mielestä on mielenkiintoista testaille näitä erilaisia viritystapoja. Tänään tein itselleni yhden uuden vähän epävireiseltä kuulostavan pianosaundin laittamalla uudessa stagepianossa päällekkäin kaksi sopivaa pianosaundia ja virittämällä ne erilailla hyödyntäen Kirnbergin viritystä. Tylsä nykymusiikki turruttaa korvat. |
|
Viime talvena Vikingin laivan käytävällä esiintyi ranskalainen pariskunta. Mies soitti keyboardeja ja nainen lauloi. Seurasin sitä keyboardihommaa, soittaja huomasi sen ja tuli tauolla juttelemaan ja esitteli laitteistonsa. Hänellä oli siinä edessä useampi midikeyboardi, jotka näyttivät näppäinhaitarin systeemiltä. En tullut kokeilleeksi, joten en tiedä oliko niissä oikeasti juuri haitarin systeemi. Googlaamalla en löytänyt juuri samanlaisen näköisiä keyboardeja. Vastaavan näköisiä kyllä, joissa oli jokin muu kuin haitarin systeemi. Kaveri kertoi modifioineensa keyboardit niin että ne oli splitattu eri alueiksi jotka ohjasivat suoraan eri soitinääniä. Kun siinä edessä oli sitten neljä isoa keyboardia splittauksineen, niin kaikki tarvittavat soitinäänet olivat heti saatavilla ilman mitään program-changeja. Ainoat kappalekohtaiset asetukset mitä hän tarvitsi oli rytmikoneen tyylin valinta ja käynnistys. Kaikki muut löytyi valmiina siitä näppäimistöpatterista. Vastaavan tekeminen pianokoskettimilla ei taida onnistua. Nuo pyöreät näppäimet useassa rivissä on aika tehokas systeemi. huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta.. siksi siirryinkin haitariin |
|
Muistan kanssa pienenä olleeni häissä, jossa tanssibändin toinen jäsen soitti rumpuja toinen tällaista haitarin sormioilla varustettua kosketinsoitinta. Sillä on kai helpompi säestää kun voi soittaa samalla bassot, soinnut ja melodian, mutta ei tarvitse pitää haitaria sylissä. |
Exhausted 27.11.2013 13:12:37 (muokattu 27.11.2013 13:13:07) | |
|
Arello: Syy miksen pidä tavallisinta koskettimistoa parhaana, on se että koskettimet on sijoiteltu epätasaisesti. Jos transponoi kuvioita pianolla, joutuu koko sormituksen miettimään uudelleen. Erityisesti säveltäessä tämä siis ohjaa tekemään rajoitettuja ratkaisuja, kun kynnys modulointiin ym. on suurempi. Transponointitoiminto on keksitty tätä varten :) Toki pitää olla siis digitaalinen soitin, ja transponoitu saundi saattaa tuntua luonnottomalta improvisoidessa. |
|
Exhausted: Muistan kanssa pienenä olleeni häissä, jossa tanssibändin toinen jäsen soitti rumpuja toinen tällaista haitarin sormioilla varustettua kosketinsoitinta. Sillä on kai helpompi säestää kun voi soittaa samalla bassot, soinnut ja melodian, mutta ei tarvitse pitää haitaria sylissä. Joo, Suomessa on näitä kosketinsoittimia missä on vierekkäin haitarin bassonäppäimistö ja diskanttinäppäimistö. Eiköhän siinä ole ollut idea tehdä kosketinsoitin haitaristeille. No, minusta tuntuu oudolta että haitarin näppäimistöt olisivat siinä edessä, eihän niillä silloin osaa soittaa. Mutta kaipa siihen tottuu. Mutta tuolla laivalla olleella soittajalla oli siis neljä koskettimistoa edessä, joissa kaikissa kuusirivinen näppäimistö, ei mitään bassonäppäimistöä erikseen, eikä mitään säätimiä tai näyttöjä. Ne oli siis selvästi pelkkiä masterkoskettimistoja. Näppäimistöt oli splitattu valmiiksi niin että joka soittimelle oli oma alueensa, bassolle myös. huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta.. siksi siirryinkin haitariin |
|
Exhausted: Transponointitoiminto on keksitty tätä varten :) Toki pitää olla siis digitaalinen soitin, ja transponoitu saundi saattaa tuntua luonnottomalta improvisoidessa. Tuosta toiminnosta on vaikea saada kätevää, jos haluaa transponoida jonkin yksittäisen kuvion lennosta. Sävellän aika paljon impropohjaisesti. Lisäksi toinen käsi olisi varattuna transponointinapeille. |
Quru 27.11.2013 17:08:17 | |
|
Itse olen viime aikoina tehnyt musiikkia aika paljon pädi- ja steppisekvensseripohjalta. Tulee uutta lähestymiskulmaa, kun pääsee irti koskettimistolle juurtuneista sävellajeista ja skaaloista. Steppisekvensserillä varsinkin pääsee varsin hyvin irti perinteisestä melodioinnista kun yksittäisiä iskuja pystyy säätämään ja moduloimaan taajuuksina eikä nuotteina. Pädikontrollerilla tulee löydettyä uudenlaisia juttuja kun ei ole sointuteoriaa taakkana. On virkistävää kun soitin on sekä helposti lähestyttävä että soittotavaltaan itselle uudenlainen. Kakka roiskusi. |
|
Minun mielestä tavallisella pianokoskettimistolla on jo aika iso ilmaisuvoima varsinkin jos lisäksi otetaan vielä jalkio ja laitetaan koskettimistot kahteen tasoon, jolloin toisessa voi olla oikeat saundit valmiina ja ehkä pari sustain pedaalia ja volapedaalia. Hurjan hauska urku voisi tulla jos olisi kunnollinen jalkio ja isompi kuin oktaavijalkio. Seuraavana olisi muut pedaalit, sitten 88 koskettimisto vaikka tämä nykyinen Yamaha CP4, siihen päälle vaikka Roland Jupiter 80 ja Nord Stage. |
|
Quru: Pädikontrollerilla tulee löydettyä uudenlaisia juttuja kun ei ole sointuteoriaa taakkana. On virkistävää kun soitin on sekä helposti lähestyttävä että soittotavaltaan itselle uudenlainen. Vähän sama juttu kuin virittää kitaran erilaiseen vireeseen, tulee löydettyä sointuja, jotka ei välttämättä muuten olisi edes mahdollista soittaa. |
|
Löysin joskus sivuston aloitusviestissä mainitsemastani erikoisuudesta: http://www.dodeka.info/DodekaEnglish/Instruments.html Noinkohan tällaisia on missään edes myynnissä? Kiinnostaisi huvikseen tietää. |
« edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
---|