| Aihe: Erittäin matalat vireet vs basson rakenne | |
|---|
|
Hankala otsikoida tätä asiaa, mutta here goes.
Haaveissa on päivittää (vielä joskus) nykyinen bassoni hieman korkeamman hintaluokan kamppeeseen ja eri vaihtoehtoja pohtiessani aloin miettiä seuraavaa.
Soittelen 35" skaalan omaavalla 5-kieliselläni vireestä G-C-G-C-F (kielten paksuudet: .145,.120,.90,.68,.50), mutta en periaatteessa tarvitsisi tuota ohuinta kieltä. Pärjäisin siis ihan hyvin 4-kielisellä vireessä G-C-G-C. Mietin vain, että kuinkahan 4-kielinen reagoisi jos sen lyö tuohon vireeseen ja noilla kielten paksuuksilla? Olisiko kaula alttiimpi vääntymään? Tulisiko actionin ja intonaation kanssa enemmän ongelmia?
Vastaavasti kumoaisiko 6-kielisen jykevämpi kaula noin härskin kokoisten kielien ja noin härskin matalan vireen tuomia ongelmia? 6-kielisellä voisi kuitenkin alkaa soitteleemaan kaikkia inhottavia proge-juttuja, joilla saisi bändini kitaristit suututettua :)! |
|
Kielet saa olla vaikka 30mm rautakankea, ei se meinaa mitään. Kielten jännitys kertoo sen mitenkä kovilla kaula on. Eli ei muuta kuin tutustut aiheeseen ja vaikka D'addan sivuilta string tension charttia opiskelemaan että mikä vaijeri vetää minkäkin verran. Normaali E-A-D-G omaa jo suht paljon vetovoimaa, paksut vaijerit ja dropattu vire ei pääse välttämättä lähellekkään. |
|
Jeah pitääpä vähän tutkailla. Kiitos tästä :). 35" skaala ois silti varmaan aika bumtsibum! |
|
Ennenkuin teet mitään peruuttamatonta, niin...
Jos käytät G-C-G-C-F virettä, paksuin kieli soi 24.50Hz taajuudella.
Mikäli käytössäsi on jäsenkuvauksen mukainen Peavey TVX 4x10"- kaappi, löytyi sen spekseistä tämmöinen tieto:
"Box Tuning Frequency: 50 Hz"
Alataajuuksille tulee niin paljon vaimennusta, että suosittelisin ensin panostamaan kaappiin ja sitten vasta bassoon. Muuten ei murina lisäänny...
"En tunne, enkä tiedä hänestä henkilönä mitään, en halua häntä millään tavalla loukata tai muutenkaan kenenkään mieltä pahoittaa."
Lause joka oikeuttaa kommentoimaan mitä vaan kenestä vaan... |
 MPU
21.11.2013 21:52:12 | |
|
jappo121: Ennenkuin teet mitään peruuttamatonta, niin...
Jos käytät G-C-G-C-F virettä, paksuin kieli soi 24.50Hz taajuudella.
Mikäli käytössäsi on jäsenkuvauksen mukainen Peavey TVX 4x10"- kaappi, löytyi sen spekseistä tämmöinen tieto:
"Box Tuning Frequency: 50 Hz"
Alataajuuksille tulee niin paljon vaimennusta, että suosittelisin ensin panostamaan kaappiin ja sitten vasta bassoon. Muuten ei murina lisäänny...
Siitä paksuimmasta kielestä soi kyllä kerrannaisia tuon matalimman taajuuden lisäksi. Tuon 24Hz:n toistaminen kuuluvasti millään kamoilla on haasteellista.
Ite kun tekee saa sellasta kun tulee |
|
MPU: Siitä paksuimmasta kielestä soi kyllä kerrannaisia tuon matalimman taajuuden lisäksi. Tuon 24Hz:n toistaminen kuuluvasti millään kamoilla on haasteellista.
Kuution kokoinen torvisubbanen toimittaisi. Mitä järkeä tai hyötyä, sitä en osaa sanoa. |
|
jappo121: Ennenkuin teet mitään peruuttamatonta, niin...
Joo en ole vielä hetkeen tekemässä mitään peruuttamatonta. Tiedossa on toki, että vahvistin kalustokin jää tavallaan vähän jalkoihin nykysellään, mutta kyllä siitä irtoaa ainakin tarpeeksi ääntä ja viimeisimmän päivitykseni, Sansamp bass driver DI:n myötä myös ihan asiallisin soundein. Periaatteessa kun en välttämättä (paikasta riippuen) tarvitse keikalle kuin pedaalilautani ja bassoni, jolloinka loppu on keikkapaikan PA:sta kiinni
Sikäli tuntuu, että itse basso (Ibanez btb 675) on tällä hetkellä heikoin lenkki. Huomautan tässä vaiheessa, että bassoni on kyllä säädöiltään niin optimi kuosissa kuin se tuolle vireellä ja noilla kielillä voi olla.
Kyse ei siis olekkaan soundeista, vaan pikemminkin siitä, että minkälaisella bassolla voisin tuossa vireessä saavuttaa soittotuntumaltaan mahdollisimman paljon standardi vireistä bassoa muistuttavan tuntuman? Siksi mietin, että mitenkä skaala, kielten määrä, satula, kaulan muoto, yms. vaikuttaa esim. siihen kuinka matalalle voin laskea kieleni ennenkuin ne alkavat rämistä. Esim. Warwickeissa taitaa olla säädettävä satula, joka voisi ainakin helpottaa säätämistä?
Sanon jo tässä vaiheessa, että kyllä! Olen ehdottanut vireen nostamista A:han, mutta toistaiseksi bändini kitaristit eivät ole tästä ideasta innostuneet :D |
|
jappo121: Ennenkuin teet mitään peruuttamatonta, niin...
Jos käytät G-C-G-C-F virettä, paksuin kieli soi 24.50Hz taajuudella.
Mikäli käytössäsi on jäsenkuvauksen mukainen Peavey TVX 4x10"- kaappi, löytyi sen spekseistä tämmöinen tieto:
"Box Tuning Frequency: 50 Hz"
Alataajuuksille tulee niin paljon vaimennusta, että suosittelisin ensin panostamaan kaappiin ja sitten vasta bassoon. Muuten ei murina lisäänny...
Aejjoo ja mulla on tuosta muuten tuo 4 ohmin versio joka näyttäs lähtevän louhimaan aina tuolta 30hz paikkeilta, eli aika likellä liikutaan kumminkin. |
|
Ultrabass: Aejjoo ja mulla on tuosta muuten tuo 4 ohmin versio joka näyttäs lähtevän louhimaan aina tuolta 30hz paikkeilta, eli aika likellä liikutaan kumminkin.
Joo kyllä se varmaan tuon 30Hz paikkeilla puskee ihan hitosti, paperilla. Oikeasti? 30Hz? Ei. |
 Ultrabass
22.11.2013 08:45:00 (muokattu 22.11.2013 08:45:18) | |
|
J.Nikkanen: Joo kyllä se varmaan tuon 30Hz paikkeilla puskee ihan hitosti, paperilla. Oikeasti? 30Hz? Ei.
Niin tai näin, se miten matalia taajuuksia bassokaappini pystyy toistamaan ei ole tämän threadin aihe :) |
 jappo121
22.11.2013 09:01:51 (muokattu 22.11.2013 09:19:48) | |
|
MPU: Siitä paksuimmasta kielestä soi kyllä kerrannaisia tuon matalimman taajuuden lisäksi. Tuon 24Hz:n toistaminen kuuluvasti millään kamoilla on haasteellista.
Kerrannaisia soi. Totta...
Kyseisessä G-sävelessä:
Ensimmäinen osaääni on soitettu sävel, 24,50Hz
Toinen osaääni, 49HZ
Kolmas osaääni kvintin ylempänä, jne..
Tuolta ohjeistusta: http://www2.siba.fi/akustiikka/?id=14&la=fi
Jokainen saa soittaa millä haluaa, mutta itse en lähtisi rakentamaan sellaista systeemiä jolla voi soittaa kerrannaisia, ja unohtaa perussävelen.
Se ämyri on kuitenkin niin tyhmä että yrittää soida sillä matalalla taajuudella. Tuloksena puuroutunut bassosoundi.
Niin tai näin, se miten matalia taajuuksia bassokaappini pystyy toistamaan ei ole tämän threadin aihe :)
Voihan tietysti olla että jonkin soittoteknisen syyn takia viritys on optimaalinen. Eihän sitä matalinta säveltä ole pakko soittaa...
Jos BTB sarja tuntuu muuten käteensopivalta, onhan siinä resursseja vielä ylöspäin mallisarjassa.
Nelikielisenäkin BTB kestänee minkälaiset "vaijerit" tahansa. Ja matalissa vireissä on vähemmän soittimeen kohdistuvaa vetoa.
Pieni pohdinta tähän loppuun.
Mikä mahtaisi olla ihanteellinen skaala matalaviritteiselle bassolle?
Perinteisesti on menty niin että virityksen laskiessa suositaan pidempää skaalaa.
Kielen värähtely kuitenkin kasvaa samassa suhteessa skaalan pitenemiseen --> kielet pitää olla korkeammalla jos haluaa puhtaita ääniä.
Lyhyt skaala --> pienempi värähtely --> kielet alempana --> kevyt soittaa.
Tästäpä päästäänkin sitten vireongelmiin jne...
Vai olisiko ratkaisuna nauhaton basso pitkällä skaalalla..?
Noh, sillä mennään mihin on resursseja. Kunhan herättelen keskustelua loyhästi aiheeseen liittyen
"En tunne, enkä tiedä hänestä henkilönä mitään, en halua häntä millään tavalla loukata tai muutenkaan kenenkään mieltä pahoittaa."
Lause joka oikeuttaa kommentoimaan mitä vaan kenestä vaan... |
 J.Nikkanen
22.11.2013 09:24:06 (muokattu 22.11.2013 09:25:43) | |
|
jappo121: Jokainen saa soittaa millä haluaa, mutta itse en lähtisi rakentamaan sellaista systeemiä jolla voi soittaa kerrannaisia, ja unohtaa perussävelen.
Se ämyri on kuitenkin niin tyhmä että yrittää soida sillä matalalla taajuudella. Tuloksena puuroutunut bassosoundi.
Mutta juuri niitähän on rakennettu jo monen monta vuotta.
Ei tarvitse ottaa kuin tuo 5/6-kielisen vapaa B. Harva kaappi toistaa muuta kuin niitä kerrannaisia, jotkut kaapit eivät edes E-kieltä. Vaikkapa rantasauna, Ampeg SVT-810E kaapille ilmoitetaan "Frequency Response (-3dB): 58Hz-5kHz" mutta monen mielestä se on just se kaappi missä on se "the sound"
Nuo kaikkein matalimmat taajuudet ovat mun kokemuksen mukaan just niitä mitkä tekee saundista puuroa. Olen kokeillut melko matalalle viritettyä, n. reilu 200 litraista 18" elementillä varustettua kaappia pienemmän kaapin kaverina. Olihan se iso ja komee, helvetin painava ja toisti matalia taajuuksia mutta ei sillä tehnyt bändin kanssa yhtään mitään. Myin pois. Toimii PA kamppeissa varmastikkin subbasena, mutta järjellä ajateltuna ja kokeiltuna basson kanssa hyi helvetti ja ei. Toki saundin tunsi kropassa, mikä sinällään oli ihan kivaa hetken aikaa mutta ei niin ei.
Nonni, sorry OT. Poistun. Viuh!
edit: 36" skaalaa on täälläkin joskus ohimennen sivuttu. Jollainhan sellainenkin on, ja varmasti kun tottuu moiseen niin toimii. |
|
Ultrabass: Siksi mietin, että mitenkä skaala, kielten määrä, satula, kaulan muoto, yms. vaikuttaa esim. siihen kuinka matalalle voin laskea kieleni ennenkuin ne alkavat rämistä. Esim. Warwickeissa taitaa olla säädettävä satula, joka voisi ainakin helpottaa säätämistä?
Satulan säädöt kuitenkin vaikuttavat vain vapaiden kielten räminöihin. Luulisi että laittamalla riittävän paksut kielet ne saa matalalle ilman särinää. Sointi ja soittotuntuma saattavat olla siinä vaiheessa kankean oloisia.
En ole musiikin asiantuntija. |
|
jappo121:
Voihan tietysti olla että jonkin soittoteknisen syyn takia viritys on optimaalinen. Eihän sitä matalinta säveltä ole pakko soittaa...
Mikä mahtaisi olla ihanteellinen skaala matalaviritteiselle bassolle?
Perinteisesti on menty niin että virityksen laskiessa suositaan pidempää skaalaa.
Kielen värähtely kuitenkin kasvaa samassa suhteessa skaalan pitenemiseen --> kielet pitää olla korkeammalla jos haluaa puhtaita ääniä.
Lyhyt skaala --> pienempi värähtely --> kielet alempana --> kevyt soittaa.
Tästäpä päästäänkin sitten vireongelmiin jne...
Vai olisiko ratkaisuna nauhaton basso pitkällä skaalalla..?
Kunhan herättelen keskustelua loyhästi aiheeseen liittyen
Nimenomaan tuo vire mahdollistaa soittoteknisiä asioita joita kohtaan bändini musiikissa (tai no johtunee lähinnä siitä, että kitaristimme on tottunut säveltämään tuolle vireelle :D). Toki homma toimisi samoin A-D-A-D-G vireestäkin....
Tätä skaala ongelmaa olen pohtinut kyllä kanssa. Jotenkin tuntuisi, että lyhyemmällä skaalalla homma toimii juuri kuten kuvailit, mutta sitten olisi vissiin tiedossa ainakin intonaatio ongelmia? Näin ainakin isot pojat on minua aina pelotelleet. |
|
Kefiiri: Satulan säädöt kuitenkin vaikuttavat vain vapaiden kielten räminöihin. Luulisi että laittamalla riittävän paksut kielet ne saa matalalle ilman särinää. Sointi ja soittotuntuma saattavat olla siinä vaiheessa kankean oloisia.
No tosiaan nyt mennään paksuimman kielen kohdalla koossa .145 (~3.7mm!!!). Seuraava sarjatuotannossa oleva paksumpi koko taitaa olla se Warwickin .170 (vai oliko .175?)? Sanotaanko näin, että mieluummin lähtisin kokeilemaan sillä säädettävällä satulalla :D... |
|
Ultrabass: Tätä skaala ongelmaa olen pohtinut kyllä kanssa. Jotenkin tuntuisi, että lyhyemmällä skaalalla homma toimii juuri kuten kuvailit, mutta sitten olisi vissiin tiedossa ainakin intonaatio ongelmia? Näin ainakin isot pojat on minua aina pelotelleet.
Jos tallasta loppuu säätövara, niin kai sitä voi vaikka ruuvata koko tallan uuteen paikkaan? Jos nyt tätä pulmaa intonaatio-ongelmilla tarkoitetaan.
En ole musiikin asiantuntija. |
MPU
22.11.2013 10:32:24 | |
|
Haluaisinpa nähdä sen bassoläjän josta se 24Hz tulee vaimentumatta ulos. Väkisinkin mennään kerrannaistaajuuksien toistoon noin matalissa äänissä. Harvempi PA-kalustokaan noita taajuuksia enää kovin selkeästi toistaa.
Mut jos musa vaatii sen niin sit ei auta muu.
Ite kun tekee saa sellasta kun tulee |
|
MPU: Haluaisinpa nähdä sen bassoläjän josta se 24Hz tulee vaimentumatta ulos. Väkisinkin mennään kerrannaistaajuuksien toistoon noin matalissa äänissä. Harvempi PA-kalustokaan noita taajuuksia enää kovin selkeästi toistaa.
Mut jos musa vaatii sen niin sit ei auta muu.
Mikään musa ei tuota vaadi kun mikään järkevän kokoinen laitteisto ei noita ääniä toista. Mutta kukin taaplaa tyylillään ja tavoittelee omia juttujaan.
vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen |
|
Mörkövireisiin toiminee hyvin fanned fret-systeemi. En ole koskaan testannut bassolla. Kitaralla tuollaista soittelin, ja kielten tatsi/jäykkyys oli tosi hyvä.
Näitä on tehnyt ainakin Dingwall
http://www.dingwallguitars.com/basses/z-series/z3/
mulle tutumpi Avbasses
http://avbasses.com/AVBS-6GF.html |
|
Kefiiri: Jos tallasta loppuu säätövara, niin kai sitä voi vaikka ruuvata koko tallan uuteen paikkaan? Jos nyt tätä pulmaa intonaatio-ongelmilla tarkoitetaan.
Sehän se on juurikin se ongelma. Nyt 35" skaalaisella bassollani riitti juuri ja juuri tallassa säätövara. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
