Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Kaarilla voi muuten em. lisäksi ilmentää myös mm. näppäily- ja lyömäsoittimien "l.v." (let vibrate/laissez vibrer)-tekniikkaa, jos ne jättää "roikkumaan":
 
Nii joo, ja onhan sit tietysti se triolin (tai muiden poikkeusjakojen) numeron päälle piirrettävä kaari... Äh, poistun takaisin takavasemmalle, pahoittelen hämmennystä ja aiheesta eksymistä! :)

Bitti-Hiisi: Juuri näin.
 
Tuo on meidän kirjoittajien keksimä termi niille 4/4-tahdinmittaisille rytminpätkille, joiden pienin aika-arvo on 1/4-nuotti. Niitä kirjoittaessa tahdin puolivälin ei tarvitse näkyä. Esimerkkejä:
 
- Kokonuotti
- Kaksi puolinuottia
- Pisteellinen puolinuotti ja neljäsosa
- Neljä neljäsosanuottia
- Neljäsosa, puolinuotti, neljäsosa
 
Kyllähän kahdessa puolinuotissa ja neljässä neljäosassa ainaskin mulle tahdin puoliväli hahmottuu:-).
Ilmeisesti maatiasjärjen käyttäminen on sallittua, en ole koskaan jakanut kokonuottia kahdeksi sidotuksi puolinuotiksi.

Kaarien piirtely on melkein kaikkein vaikeinta nuottikirjoituksessa. Esimerkiksi pianonuoteissa kun on "täydellinen viivasto" (grand staff) ja sitten huomaa piirtävänsä S:n muotoista kaarta alemmalta viivastolta ylemmälle ja riviltä loppuu tila kesken niin että S:n muotoinen kaari jatkuu seuraavalla rivillä...
 
Bitti-Hiisi: tai muiden poikkeusjakojen... 1/4-perusjako...
http://alfa.kachi-snimka.info/images/arx1340320833e.png

Tuli tuossa mieleen, että intialaiset tablansoittajat osaavat tavallisesti "lausua" soittamansa rytmit soittaessaan. Tämä ilmeisesti kuuluu perinteiseen koulutukseen. Tässä yksi video:
http://www.youtube.com/watch?v=VCJt7BlYTIA
 
Peruskoulussa on opetettu rytmejä niin että kullakin aika-arvolla on oma nimensä. Puolinuotti on " taa-aa", neljäsosa " taa", kahdeksasosa "ti" ( ja kaksi kahdeksasosaa peräkkäin on tietysti "ti-ti" ).
 
Nämä ovat peräisin Kodaly-systeemistä. Googlaa Kodaly rhythm system. Tässä keskustelusivulta tarkempia rytmiohjeita:
http://pianoadventures.com/forum/ub … s.php?ubb=showflat&Number=36999
 
Kaarien suhteen lisään vielä sen, että nämä asiat löytyy kyllä melkein mistä tahansa musiikin teorian peruskirjasta. Legatokaari on esitysmerkintä, fraseerausmerkintä taas jäsentää melodiaa kuten säveltäjä on tarkoittanut.
 
Mutta yksittäisten nuottien sitominen on eri asia. Se ei ole esitysmerkintä tai tulkinnallinen asia, vaan ilmaisee nuotin pituuden silloin kun se muutoin on mahdotonta ( esim. nuotti kestää tahtiviivan yli ) tai poikkeaa tahdin sisällä "tavanomaisesta" rytmisestä jaosta ( esim. synkoopit tai triolit, sekstolit, duolit yms. ).
 
Tälläisiä sitomiskaaria saatetaan myös käyttää näyttämään selvemmin melodian rytminen perusjako, eli usein sama rytmi voitaisiin kirjoittaa esim. pisteellisellä nuotilla tai muuten, mutta kaaria käyttämällä nuoteista tavallaan näkee mihin melodian vahvat ja heikot tahdinosat osuvat. Eli esim 4/4-tahtilajissa pystyy näkemään ne neljäsosat tai vaikka sen tahdin keskivälin.:)
 
Nämä nuottien aika-arvojen sitomiskaaret laitetaan tavallisesti aina nuotin nupista seuraavan yhtä korkean nuotin nuppiin. Fraseerauskaaret ovat tavallisesti pidempiä, sisältävät siis useita nuotteja ja kaari voi alkaa nuotin nupista tai siitä toisesta päästä ( varsi tai väkä tai palkki ). Jos fraaseerauskaari on peräkkäisten ja samankorkuisten nuottien välillä, kaarta ei voi laittaa nuottien nupista nuppiin, koska silloin se tulkitaan tavalliseksi sitomiseksi, eli nuotin aika-arvon pidentämiseksi.
 
Mutta... voi olla että muistan väärin. :)

Huom! Olet kirjoittamassa yli 144 päivää vanhaan aiheeseen!
 
Niinpä, piti vielä kiittää kaikkia vastauksista ja sanoa että näin jälkikäteen olen päätynyt yksinkertaisesti käyttämään älypuhelimen sanelinta kaikkien "ideoiden" tallentamiseen. Tuli kyllä mielenkiintoista keskustelua aiheesta.

Kannustan edelleen edes rytminotaation haltuunottoon. Siitä on korvaamaton apu ideoiden muistiinmerkitsemisessä (etenkin jos homma pitää hoitaa yöaikaan, ilman kitaraa, häiritsemättä naapurustoa) ja jakamisessa muille.
 
Kun perusteet on hallussa, loppu on silkkaa matematiikkaa. Ja tämäkin taito nopeutuu kun sitä käyttää.

Mm tämä YUP on monissa biiseissään vaihdellut rytmiä, josta tulee mieleen kieltämättä proggressiivinen tyyli.
Muuten sinällään heijän kuviot eivät ole kai erityisen vaikeita(ei ainakaan kaikki ja osa hyvin simppeleitäkin), mutta on niitä vaikeitakin kuvioita by YUP.
 
Musiikin säveltämistä harrastan, mutten ole tuonut biisejä studiolle.
Mielessäni kehitän kaikki jutut, paitsi en rumpukuviota ja bassoa.
Olen kokeillut mm avaruusrokkia kerran.
 
Varmasti ton YUP;n rytmin muistaminen ei ole helpointa, koska heijän musassa rytmit vaihtuvat niin usein.
 
Kaksikko Martikainen-Tynkkynen vastanneet bändin sävellyksistä.