Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Tämä viesti sisältää paljon mielipideasioita, varmasti vääriä termejä ja ajatusvirheitä. En ole teoriahirmu ja yritän lähestyä asiaa epäteoreettisesti perusteista. Teoriapalstalla kun aihe karkaa äkkiä jonnekkin progeiluvääntöön. :)
Älkää lyökö, korjatkaa.
 
headhead: Ja jos soitan rummuilla beat-komppia yhden tahdin verran 4/4 tahtilajissa niin tarkoittaako se että mulla mahtuu siihen neljä haitsuniskua, yksi basarinisku ja yksi virveli?
 
Eikös beat komppi ole peruskomppi? Siihen menisi kahdeksan haitsua.
Linkkaamasi ketju on hyvä ja minusta siellä on hyvin selitetty asiat, mutta sinuna unohtaisin vielä nuo kummallisimmat tahtilajit. Riittää, että osaa periaatteen, mistä tahtilaji syntyy.
 
Koitetaan mennä pää edellä puuhun ja selvennetään termit ensin. Huom! Sivuan tässä ainoastan 4/4 tahtilajia!
 
ISKU on kappaleen syke ja pulssi. Se on se, mitä nyökyttelet hyväksyvästi, poljet jalalla, tanssit ja tunnet munissa. Helpoiten sen löytää ihan kuuntelemalla ja vaikka taputtamalla ja laskemalla mukana, teoreettisemmin yleensä bassorumpua ja virveliä kuuntelemalla.
Esimerkiksi siinä kaikkein yleisimmässä 4/4 tahtilajissa on neljä iskua ja ihan perusperus beat kompissa ykköselle ja kolmoselle tulee basso ja kakkoselle ja neloselle virveli. Isku siis määrittelee tahtilajin ensimmäisen (tai nuottiviivastolla ylemmän) numeron.
 
4/4 musiikki kuitenkin usein lasketaan tavallaan kahdeksaan, eli
yk-si kak-si kol-me nel-jä
jolloin laskussa toinen tavu (-si, -si, -me, -jä) on iskun takapotku, jolle rummut soittavat haitsun. Basistihan yleensä rock-musassa soittaa kahdeksasosia, eli jokaiselle tavulle nuotti. Bumbumbumbumbumbumbumbum. :)
Videossa opetetaan soittamaan rumpuja kädestä pitäen, mutta siinä tulee tuo laskutapa hyvin esille.
http://www.youtube.com/watch?v=w1eTGrRJO4M
 
Kuuntele musiikkia ja etsi syke. Mieti, onko biisi 4/4 vai jotain muuta. Huomaat myös samalla, miksei tuossa linkittämässäsi ketjussa mainittua väärään tahtilajiin kirjoittamista harrasteta. Ykkönen on yleensä ihan selkeästi aksentoitu ja musiikki "looppaa" tahdeittain tai kahden tahdin välein.
Soinnuthan myös vaihtuvat Yleensä tahdin alussa, eli ykkösellä tai joskus sivuiskulla, kolmosella. Voi toki vaihtua vaikka joka iskullakin, mutta nyt puhutaan perusteista.
 
Nopeammissakin/hitaimmissakin biiseissä syke on inhimmillisellä nopeudella ja elävä ja luonnollinen. Väittäisin, että ihmisen sydämen sykealueella mennään biisistä riippumatta. Jos tulee kiire/tylsää polkea maahan, olet hakoteillä. Ääripäät; grindcore ja doom nyt.. No, ovat ääripäitä.
 
TEMPO on luku, joka ilmaisee kuinka monta iskua minuuttiin mahtuu. Se merkitään bpm eli beats per minute. Eli ihan samalla tavalla, kuin ihmisen syke. 120 on sellainen perusperustempo; tempojen MAM, insinööri-isä ja työpaikkasi kauluspaitainen tylsä kirjanpitäjä. Sen kanssa ei voi mennä vikaan.
Jos tarkoituksenasi on merkitä ylös riffejä ja biisejä, et käytännössä tee tällä tiedolla mitään. Soittaessa kuitenkin soittaa sillä biisille luonnollisimmalla temmolla. (eli livenä kaksi kertaa nopeammin) Kavereille lappuja tehdessä voi soveltaa vaikka sanallista kommunikaatiota. "Vitun nopeeta."
 
TAHTI on siis tahtilajin ja temmon määrittämä aika, joka jäsentelee musiikkia. Iskuissahan tätä sivusin jo. Kun lasket neljään (tjms.) ja palaat ykköseen, olet laskenut yhden tahdin.
 
Varastan kuvan röyhkeästi rumpupuolelta.
http://img286.imageshack.us/img286/3048/image0028ob.jpg
Kuvan nuotinnoksessa on kaksi tahtia. Ensimmäisessä tahdissa soitetaan kertomallani laskutavalla vain iskuille, eli YK-si KAK-si jne. ja toisessa jokaiselle sivuiskullekkin, kuten kappaleessa "iskut" basistimme soitti. Tahtien väli merkitään pystyviivalla.
Laskeahan voi myös yy-kaa-koo-nee, pelkästään iskuille.
 
Kuva on muuten pöllitty tästä ketjusta, jossa hyvää asiaa, joskin vähän kehittyneemmille.
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=52&t=127600 Kiitos ja anteeksi jazzmies.
 
NUOTTIEN AIKA-ARVOT ovat hyvinkin yksinkertainen asia jos on käynyt ala-asteen ja kuunnellut matikantunnilla. Nehän ovat pelkästään murtolukuja. Käytäntö onkin sitten vähän muuta.
 
Esimerkkitahtilajissamme 4/4 kokonuotti on tahdin mittainen nuotti, jonka annetaan soida koko tahdin ajan.
Puolinuotti on puolen tahdin mittainen, joten niitä "mahtuu" tahtiin kaksi.
Neljäsosa on neljäsosa, niitä menee tahtiin neljä.*
Kahdeksasosia kahdeksan.
Kuudestoistaosia kuusitoista jne.
Hirveän usein ei vastaan tule kuudestoistaosaa lyhyempiä nuotteja.
 
*Tahtilajiin palatakseni toinen/alempi numero tarkoittaa sitä, että tahtilajissa lasketaan neljäsosanuotteja. Aikaisemmassa esimerkkikuvassa ensimmäisessä tahdissa soitetaan neljä neljäsosanuottia = 4/4, tadaa!
 
Tavallaan voit hahmoittaa asian rajaamalla ruutupaperista neljän ruudun pituisen pätkän. Jokainen viiva merkkaa iskua ja jakamalla ruudun keskeltä pystysuunnassa saat kahdeksasosanuotin ja jakamalla sen kuudestoistaosan ja niin edelleen. Tai sitten et, miten se nyt on kullekkin helpoin hahmoittaa. Muista myös, että nuotti voi mennä ns. iskun yli. Myös tahdin.
 
Merkitsemiset saat täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuotti
Kaksi ensimmäistä tuli minulle äsken uutena tietona. Kokonuotista kuudestaosaan kannattaa opetella näin aluksi.
Tauot toimivat samalla tavalla. Tässä taukojen merkitsemistavat:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tauko
 
Huomaat varmaan, että lippujen määrä nuoteissa ja tauoissa 8-osista eteenpäin vastaavat toisiaan.
 
Pisteellinen nuotti on merkityn nuotin pituus + puolet lisää. Tämä on hankala selittää, se on tavallaan 150% pituinen. :) Ehkä ammattilaiset osaavat sen paremmin:
http://www.nuottila.info/fin/rytmi/r2p.html
 
Kuinka sitten käytännössä tämä auttaa sinua? Pitkä jaarittelu ilman mitään konkreettista hyötyä.
Kun nyt keksit sen maailman parhaan riffin ja haluat sen ylös, tee näin:
 
-Soita. Soita niin kauan, että soitto tulee luonnollisesti.
-Taputa jalalla rytmiä. Itse lyön jalalla iskut vuorotahtiin kantapäällä ja päkiällä, se helpottaa hahmottamista ja luultavasti saat sillä simuloitua basson ja snaren.
-Laske. Meneekö biisi neljään? Hyvä. Jos ei, mihin se menee?
-Jos olet saanut sävelet selville hyvä (ellei paras) tapa on etsiä ihan ensimmäisena tahtien välit ja lähteä siitä purkamaan.
-Koita hahmottaa aika-arvoja. Mitä soitat ykkösellä, mitä kolmosella? Soitatko jokaiselle iskulle, kuinka pitkiä nuotit ovat, kuinka monta nuottia soitat iskulle/tahtiin. Joskus on helpointa etsiä selkeimmät kohdat ensin ja lähteä siitä purkamaan. Saattaa myös auttaa jos soitat kuolleilla nuoteilla, jolloin häiriötekijät vähenevät ja homma on taas vähän selkeämpää. Tämä riippuu niin paljon biisistä, etten osaa muuta sanoa. Metronomi helpottaa myös. Malta vain soittaa hitaasti.
 
Itse käytän tabeja, koska nuotinlukutaitoni sävelkorkeuksien osalta on erittäin hidasta. Rytmit kuitenkin osaan ja siksi käytän sekasikiötyyliä, jossa sävelet merkitään tabeilla ja rytmi kuten nuoteissa.
Tähän tapaan: http://postimg.org/image/k36v2xy8j/ Rytmitys piirretty vapaalla kädellä autenttisuuden takaamiseksi.
Aika-arvot siis neljäsosa, kasi, kasi, nelonen, kuudestoista x4.
 
Kannattanee opetella lukemaan rytmejä. Itse hinkkasin tämän kirjan avulla eri rytmejä, kunnes ne tulivat selkärangasta: http://az58332.vo.msecnd.net/e88dd2 … /Products41835-1200x1200-509629.jpg
Perseestähän se on välillä, mutta myöskin palkitsevaa, kun lähes kaikki rytmivariaatiot pystyy nuotintamaan ja soittamaan laskematta tai miettimättä, kunhan löytää biisin pulssin. Auttaa aivan helvetisti soittamaan, kirjoittamaan, lukemaan, mitä vain. Välttävän teorian oppiminen on oikeasti tosi yksinkertaista, se ei ole mitään rakettitiedettä. Sitä pitää vain oppia käyttämään luontevasti ja yhtäkkiä tajuaakin, että juma, eihän tässä mitään ihmeellistä ole.
 
Löysin muuten vanhan vihkoseni, mihin olin opetellut rytmiikan perusteita, kolmisointujen muodostamista ja sointuasteita ja mitä kaikkea. Tosi suloista miettiä, kuinka silloin tuli raavittua päätä nyt ihan perusasioilta tuntuvien asioiden kanssa. Vittumaisten asioiden opettelu kunnolla palkitsee ja tekee paremmaksi soittajaksi ihan satavarmasti.
Ja musiikin teoria on siitä hieno juttu, että oppiminen ei lopu ikinä ja vaikka kuinka opit, olet kuitenkin väärässä. TJEU: tämä teoriapalsta. Jonkun mielestä minäkään en osaa vielä mitään, enkä sitä kiellä. Olenhan rokkibasisti. :)
 
Hyviä opiskeluja. Kysy ihmeessä jos jotain jäi epäselväksi. Tästä varmaan luonnollinen kehitysaskel olisi ymmärtää 16-osanuotin sielunelämää, opetella pari tahtilajia lisää, triolit, mitähän vielä.
 
Ja oma kysymys: Miksi kutsutaan tätä nuottien yhdistämistä, joka näkyy esimerkissä altolla tahdin yli? http://img249.imageshack.us/img249/7082/image0030vl.jpg Tämänkin toimintaperiaate voisi olla ihan hyvä tietää.