Kitarat: kitarakamat ›

Ziggy Bubba: Fiilispohjaisia juttuja. Toiset myös tykkää kammeta sillä Straton vintage tremololla, vaikka hyvin säädetty Floyd Rose pitääkin vireen paremmin.
 
Juurikin näin. Itelle maistuu nuo vintage tremolot paremmin, kuin floikat, vaikka vireen säilyvyys onkin heikompi. Se kelluvuus ei itelle ole osoittautunut niin tärkeäksi ominaisuudeksi, vaan vintagellakin leikkiminen on tarpeeksi. Kukin tyylillään jne.
 
Omasta mielestäni sitten nuo lisenssifloikat onkin tarina erikseen. Niillä ei tehe yhtää mitään.

Kefiiri: Kyllä se vaikuttaakin, ja tässä tapauksessa vieläpä parempaan suuntaan :)
 
Heitäs femmat, Tele-mies!

LaMotta: Erinäisten kokeilujen tuloksena on joutunut toteamaan, että eräät maagiset kitarat ovat vain tavallisia soittimia.
 
Ei ne kitarat ole koskaan olleetkaan mitään maagisia, vaan:
1. Keskimääräistä parempia
2. Hunajasaundisia
3. Musiikki jota noilla kitaroilla on soitettu, on maagista.

RaskasMielinen: Ei ole vielä muuttunut mutta pelkään...
 
Tarkoitan: en ole koskaan ikinä kokeillut teleä, koska en uskalla.
 
Se, tai siis sen lapa, on kuvottavan ruma - muistuttaa lerpahtanutta kullia.
 
En uskalla, koska jospa sattuisinkin pitämään soundista, niin minun olisi pakko (luetaan: PAKKO) hankkia sellainen - ja mun tapauksessani vähintään kolme.
 
Siinä niitä sitten roikkuisi seinälläni, mustanpuhuvan lesparivistöni "kaverina" ja kaiken goottikrääsäni keskellä.
 
Ei helvetti, EI!
 
Onhan niitä tosin stratolapaisinakin... vai onko sellainen edes tele (puristien mielestä?). Mutta ei sitäkään, EI, sillä jos pahalle antaa pikkusormen - niin hetken päästä on kuitenkin lerpahtanut kulli seinällä ("kun sen kuuluu olla sellainen, muuten se ei ole oikea tele" - kuulen itseni sanovan, samalla kun yritän siemailla vuohenverta ja ihmettelen miksi se on alkanut yh'äkkiä paistumaan ihan paskalle).
 
Että näin...
 
MUH-HAH-HAA:D:D:D
 
Ostin äsken telen...
 
Tosin isolapaisen ja humppareilla. Siis mehikaani Fender Deluxe.
 
Musafasulta melkein puoleen hintaan. Oli poistossa ja tinkasinkin vielä.
 
Nyt keskikaljakauppaan ja sitten pari vahvistinta päälle ja putket hehkumaan.

Onnea.
 
Tosin mun mielipide ei tuosta mallista ole muuttunut vieläkään.

RaskasMielinen: MUH-HAH-HAA:D:D:D
 
Ostin äsken telen...
 
Tosin isolapaisen ja humppareilla. Siis mehikaani Fender Deluxe.
 
Musafasulta melkein puoleen hintaan. Oli poistossa ja tinkasinkin vielä.
 
Nyt keskikaljakauppaan ja sitten pari vahvistinta päälle ja putket hehkumaan.
 
Päätinkin sitten uida syvemmissä vesissä eli lipittelinkin punkkua (Faustino VII, vuoden viinit 2012 kultamitali, alle 9 egee puteli) bissen sijaan. Siten valitsin testibiisiksi Tapio Rautalapion Kulkuri-veljeni Jan:in (melodia joka nuotti soittaen - paljonkin sävelvaihetelua, siksi juuri se - plus tuo juomavalinta). Vahvistimeksi valikoitui Marshall JCM800 (2203) ja säropedaaliksi ProCo:n SOLO. Tällä kertaa JCM:stä ei high- vaan low-input. Koska tuossa JCM:ssä ei ole efektilooppia, niin laitoin mökät tulemaan PA:sta ja hyödynsin Jammun EMX5014C-mikserivahvistimen (välissä Koch loadboxin aikas toimiva kaiutin+mikitys -simulaatio) varsin hyvää reverbiä sekä sen kompuraa - ja hienosäädin sillä EQ:ta (jonkin verran middleä - etenkin alamiddleä - ja trebleä lisää).
 
Verrokit olivat Fenfer American Special Stratocaster (Texas Special -mikitys) ja Gibson Midtown Custom (burstbucker pro:t) sekä Gibson Classic Custon LP (P90-mikitys) ja Epiphone Emperor (80-luvulta, stokkimikit joista ei tietoa ja jazz-kielet). Siinäpä tuo mun perinteisempi osastoni sitten onkin. Jotain superstratojakin kokeilin pikaisesti, niiden yksikelaisia - ja hyvälle kuulosti pienellä säätämisellä niilläkin.
 
Sitä ennnen säädin telen humpparit paljon musafasun säätöjä lähemmäs kieliä, jotta tone-säätimillä olisi oikesti mitään käyttöä. En nyt jaksa pöhnältäni mitään äänitellä mutta niin kuin arvata sattaa, niin tuossa oli keskenään varisin erilainen viisikko.
 
Kyllähän tuosta telestä (sikäli kun puristit tuota deluxea sellaisena pitävät?) lähti parhaat twangit ja klangit. Valitsisin sen jos tuosta sessiosta jotain julkaisisn - tai sitten Midtown Customin tai Classic Customin niiden surumielisemmän (puulajeilla on oikesti soundieroja) mutta silti erottelevan soundin takia. Summa summarum: ei pöllömpi ostos tuo "tele":) Tuo mukavan lisän "metsääni".

RaskasMielinen: Faustino VII, vuoden viinit 2012 kultamitali, alle 9 egee puteli
 
Täytyykin testata tota, kun ei oo vielä jääny haaviin. Ja ihan mielenkiintoinen tilitys muutenkin. Toivottavasti ei tänään kovasti puhalluta.

Jucciz: Itsekin tykkään maalatusta (http://jucciz.com/jucciz.com/gfx/guitars/nocaster.jpg) enempi, mutta eipä se naturaalikaan ruma ole.
 
tuohan ei olekaan natural.
natural on tämä, tosin 70 luvulla muobviosat olivat mustia.
 
http://www.google.com/imgres?imgurl … ZGOGO4ATMnYCYBg&ved=0CCoQ9QEwAA

Joskus pidin telecasteria rumana kitarana ja epämukavana soittaa. Sitten aikuistuin.

aristoteles666: tuohan ei olekaan natural.
natural on tämä, tosin 70 luvulla muobviosat olivat mustia.
 
Tuon täytyy saundata paremmalta kuin 90% kitaroista, koska se antaa puiden värähdellä ilman tukahduttavaa maalikerrosta.
 
Jos tukahduttavan lakkauksen vielä hioo pois niin saundi muuttuu korvinkuullen merkittävästi paremmaksi. Vaimentaa se paras nitrolakkauskin vähän.
 
Näinhän sen täytyy olla ja näin väitetään..

klobasa: Joskus pidin telecasteria rumana kitarana ja epämukavana soittaa. Sitten aikuistuin.
 
Ja lopetit soittamisen?

Kerran 3 vuoden aikana mitä telecasterin oon omistanu, huomasin, että perskules tuo kulma painaa rannetta. Korjasin vähän asentoa ja hihnan pituutta ja se meni ohi. Mutta joo ymmärrän kyllä, jos joillekkin tissiposkille tuo ranneviisteen puuttuminen on ongelma. :P
 
Normilapa on kyllä ruma, siksi deluxemalli.

johanssen: Täytyykin testata tota, kun ei oo vielä jääny haaviin. Ja ihan mielenkiintoinen tilitys muutenkin. Toivottavasti ei tänään kovasti puhalluta.
 
Pikkusen on kyllä ollu hutela olo tänään mutta mitäpä en olisi valmis tekemään tutkivan nettijournalismin eteen. Kroppaa peliin ja maksaa ylämummoon:)

Mulle jäi stratosta 90-luvulla yläasteen musiikkituntien ja sinne ostettujen paskojen stratomallisten halppiskopioiden takia inhotus. Köykäisiä soittaa, eivät pysyneet vireessä ja muovisia kuin mitkäkin. Lisäksi niin hullulta kuin se ehkä kuulostaakin, viisi vaihtoehtoista soundia oli mielestäni liikaa.
 
Vasta ihan viime vuosina olen alkanut tekemään korjausliikkeitä asian suhteen, siihen asti olen paahtanut lespalla, SG:llä ja telellä. Ensin Fenderin Jimmie Vaughan signature strato mursi jään, sen jälkeen teetätin itselleni kustomoidun straton jossa on tarpeeksi paksu kaula omiin mieltymyksiini ja luotettavan oloinen, jämäkkä talla. Nyt voin myöntää, että stratokin on ihan kelpo peli.

Corto: viisi vaihtoehtoista soundia oli mielestäni liikaa.
 
Totta. Silti tulee käytettyä jokaista :)

FensonGibder: Ei ne kitarat ole koskaan olleetkaan mitään maagisia.
 
Niihin liittyvät mielikuvat tekee niistä turhaan maagisia. Sama koskee muutakin laiteharrastamista.

Aiemmin olin sitä mieltä, että telecaster on ruma ja huono kitara. Nykyään mielipide on muuttunut. Telecaster on aivan helvetin ruma ja huono kitara.

LaMotta: Niihin liittyvät mielikuvat tekee niistä turhaan maagisia. Sama koskee muutakin laiteharrastamista.
 
Tästä asiasta olen varovaisesti samaamieltä kanssasi. Toisaalta en pidä pahana jos joku siitä kitarasta sitä magiaa löytää, mutta toistaalat sellainen joutava myynninedistämismielessä lietsottu laiterunkkaaminen ei palvele musiikkia vaan ainoastaan kuluttamista.

elon arska: Aiemmin olin sitä mieltä, että telecaster on ruma ja huono kitara. Nykyään mielipide on muuttunut. Telecaster on aivan helvetin ruma ja huono kitara.
 
Tule, tule valon puolelle. Tee heti parannus ja voit vielä pelastua:-)