Kitarat: kitarakamat ›

Täytyy kyllä rehellisesti sanoa että mua ei yök-yökötä mikään kitara. Ei sitten pätkääkään. Enemmän sitä keskittyy niihin kitaroihin mitkä itseä kiinnostaa ja muut sitten...jne...vapaasti vaan.
Floikka on aivan loistava keksintö kitaraan! Jokaisella pitäisi olla yksi sellainen ja joka pitää vireen. Hyvin vetää Satriani ja Haleeni.

Groke: Taidat nyt ajatella joitain Kummeli-metallisteja, jotka vatkaavat aivan randomilla kampea ylös alas säröt täysillä... :-p
 
Seison ojennettuna tästä floikka-asiassa. Mielikuvat menevät helposti sinne hevitiluttajien suuntaan....
 
Enpä silti tiedä, jotenkaan ei iske jatkuva kammen veivaus ylös ja alas, ei vaikka soittajana olisi joku "oikea" soittaja, eli huippumies, joka varmasti osaa asiansa. Enemmän pidän esim. juuri Hendrixin tai Blackmoren tavasta käyttää kampea. Makuasioitahan nämä...
 
Pakko kuitenkin sanoa, että Hendrix käytti vibraa totaalisen eri tavalla kuin tyypilliset floikkakikkailijat ym. Ei voi mitenkään verrata. Eihän se tietysti floikan vika ole, jos suurin osa sen käyttäjistä soittaa musiikkia, josta en itse pidä. Voihan sillä soittaa mitä vain, jos osaa. Varmaan H:kin käyttäisi floikkaa, jos eläisi. Ehkä itsekin käyttäisin, jos osaisin. :)

Niin, kyllähän siihen floikkaan voi suhtautua monella eri tavalla. On helppo elää kiellossa ja unohduksessa, kun a) ei osaa käyttää floikkaa JA b) ei tartte floikkaa.

Muovinen: Niin, kyllähän siihen floikkaan voi suhtautua monella eri tavalla. On helppo elää kiellossa ja unohduksessa, kun a) ei osaa käyttää floikkaa JA b) ei tartte floikkaa.
 
JA c) ei ole koskaan kokeillut oikeaa floikkaa.

Groken erinomaiseen vastaukseen edellisellä sivulla lisäisin vielä yhden oleellisen näkökohdan floyd rose -tallan vireen pitämisestä/pitämättömyydestä.
 
On yleinen (ja Internetissä sitkeästi elävä) myytti, että floikkatallat menevät helposti epävireeseen.
 
Oikeastaan juttu on aika suhteellinen ja riippuu siitä mitä floikkatallallaan tekee:
 
1) samanlaisia vibrauksia ja kevyitä kampeamisia mitä Straton kammella? Tässä tapauksessa floikka (oikein säädettynä) + lukkosatula pitää vireen järkyttävän paljon paremmin kuin tavallinen Stratocaster.
 
2) hillittömiä divebombeja, väkivaltaista kammen riuhtomista molempiin suuntiin ja rajuja fluttereita? Joo, tässä tapauksessa paraskin floikka voi lopulta mennä epävireeseen. Mutta tavallisen Straton vire ei pitäisi viittä sekuntiakaan ja osaa näistä ei Stratolla voisi edes tehdäkään.
 
Poikkeuksena toki heikoista metalleista kasatut "tinafloikat", joita halvimmista kauko-Idän kitaroista löytyy. Niiden vireen pitävyydestä ei Erkkikään anna mitään takuuta.

Laulava Kylätohtori: JA c) ei ole koskaan kokeillut oikeaa floikkaa.
 
Onhan se ihan fakta kuitenkin, että se floikka kitarassa saa sen näyttämään aika gyborgilta:-). Itse olne vaan tuon kelluvatallaisen myötä tuumaillut ettei se floikka välttämättä käytännön näkökulmasta mikään pöllömpi ratkaisu olisi, vaikka ruma onkin. Toisaalta lukkovirittimet, kelluva talla ja hyvin rasvattu ja huollettu satula pitää vireen yllättävänkin hyvin vallankin, jos sen tremolon on osannut säätää niin, että se keskittää kunnolla (siis palauttaa sen siihen perustilaan tarkasti). Itselläni ei ole kunnollista kokemusta bigsbystä ja semmoisenkin laittaminen kutittelisi kovasti.

LesPaul70: Groken erinomaiseen vastaukseen edellisellä sivulla lisäisin vielä yhden oleellisen näkökohdan floyd rose -tallan vireen pitämisestä/pitämättömyydestä.
 
On yleinen (ja Internetissä sitkeästi elävä) myytti, että floikkatallat menevät helposti epävireeseen.
 
Oikeastaan juttu on aika suhteellinen ja riippuu siitä mitä floikkatallallaan tekee:
 
1) samanlaisia vibrauksia ja kevyitä kampeamisia mitä Straton kammella? Tässä tapauksessa floikka (oikein säädettynä) + lukkosatula pitää vireen järkyttävän paljon paremmin kuin tavallinen Stratocaster.
 
2) hillittömiä divebombeja, väkivaltaista kammen riuhtomista molempiin suuntiin ja rajuja fluttereita? Joo, tässä tapauksessa paraskin floikka voi lopulta mennä epävireeseen. Mutta tavallisen Straton vire ei pitäisi viittä sekuntiakaan ja osaa näistä ei Stratolla voisi edes tehdäkään.
 
Poikkeuksena toki heikoista metalleista kasatut "tinafloikat", joita halvimmista kauko-Idän kitaroista löytyy. Niiden vireen pitävyydestä ei Erkkikään anna mitään takuuta.
 
Ja vaikka se floikka itsessään ei menisi epävireeseen, niin kyllähän ne kielet venyy ja väsyy helvetillisellä riuhtomisella paljon nopeammin kuin vaikkapa kiinteätallaisessa.

Bigsby se vasta onkin ruma ja massiivinen hirvitys haarukanvarsikampensa kanssa. Väittäisin että hiukan väreistä riippuen Floyd Rose on paljon helpompi piilottaa kitaran kanteen kuin tuommoinen antiikkinen steampunk -mekanismi.
 
Mutta tässähän on toki kyse siitä että modernimmat ratkaisut eivät saa hyväksyntää tietyissä piireissä, ja FR asennettuna Gibson Les Paul:iin saa jotkut hamuamaan nitropurkkia... :)

zedder: Bigsby se vasta onkin ruma ja massiivinen hirvitys haarukanvarsikampensa kanssa. Väittäisin että hiukan väreistä riippuen Floyd Rose on paljon helpompi piilottaa kitaran kanteen kuin tuommoinen antiikkinen steampunk -mekanismi.
 
Mutta tässähän on toki kyse siitä että modernimmat ratkaisut eivät saa hyväksyntää tietyissä piireissä, ja FR asennettuna Gibson Les Paul:iin saa jotkut hamuamaan nitropurkkia... :)
 
Bigsbyhän on aivan ihanan näköinen, samoin maestro, mutta ei oikeesti kovin hyviä kumpikaan. Väittäisin, että mitään tremolosysteemiä ei voi piilottaa riittävästi, että sillä ois mitään merkitystä, se on aina osa kitaran habitusta. Siispä parempi kantaa sitä ylpeästi kuin häpeillen ja piilotellen.
 
Juurikin tuosta on kyse. En ite ihan vaan moderniuden takia mitään hyljeksi, mutta en saa kyllä päähäni mitään "modernia" ulkonäöllistä ominaisuutta mistä diggaisin kitaroissa, ei maha mittään.

Varmaan väärä ketju, mutta mikä helvetin järki on laittaa upea loimukansi kitaraan ja iskeä siihen pleksi päälle?
 
Noin.. Nyt se on sanottu.

hallu: Bigsby on kyllä kiistattoman tyylikäs laitos ja sopii niin lankku- kuin onttoonkitaraankin.
 
Sopii myös heittotähden muotoisiin hevikitaroihin tosi hyvin.

Bigsby on helpoin tapa pilata kitara.

Mr. Speed: Varmaan väärä ketju, mutta mikä helvetin järki on laittaa upea loimukansi kitaraan ja iskeä siihen pleksi päälle?
 
Noin.. Nyt se on sanottu.
 
Vahvasti samaa mieltä.
 
Ja bigsby on ihan vitun kamala laite.

Bigsbyt on fenderien tallojen kanssa parhaimmistoa. Eri juttu on sitte se, että toimiiko ne.

EvilDead: Bigsbyt on fenderien tallojen kanssa parhaimmistoa. Eri juttu on sitte se, että toimiiko ne.
 
Tai onko taitoa säätää ne toimiviksi.

Erinäisten kokeilujen tuloksena on joutunut toteamaan, että eräät maagiset kitarat ovat vain tavallisia soittimia.

Onhan tässä ristiriitaa. "Tekninen parhaus" on melkeinpä sivuseikka.
 
Itekin tykkään esim. Telecasterien 3-palaisesta tallasta, vaikka se ei vireen kannalta varmasti ole paras vaihtoehto. Fiilispohjaisia juttuja. Toiset myös tykkää kammeta sillä Straton vintage tremololla, vaikka hyvin säädetty Floyd Rose pitääkin vireen paremmin.
 
E: Kumpikin noista tallaratkaisuista tosin häviää Telelle siinä, että jälkimmäisessä ei ole sorvattu massiivista reikää kitaran runkoon, just sinne tallan lähelle. Väitän rohkeasti tuon vaikuttavan ihan oikeasti kitaran sointiin.

Ziggy Bubba: Kumpikin noista tallaratkaisuista tosin häviää Telelle siinä, että jälkimmäisessä ei ole sorvattu massiivista reikää kitaran runkoon, just sinne tallan lähelle. Väitän rohkeasti tuon vaikuttavan ihan oikeasti kitaran sointiin.
 
Kyllä se vaikuttaakin, ja tässä tapauksessa vieläpä parempaan suuntaan :)

LaMotta: Erinäisten kokeilujen tuloksena on joutunut toteamaan, että eräät maagiset kitarat ovat vain tavallisia soittimia.
 
Mitä jos tilanne onkin se että oikeasti "maagisia soittimia" ei ole olemassakaan ja sellaisten etsiminen onkin turhaa, ja sitä suurta ennalta kuviteltua täyttymyksen tunnetta ei ole koskaan mahdollista saavuttaa?
 
Voihan olla ettei ihminen eikä CNC -työstökone pysty moista taianomaista instrumenttia koskaan tekemään. Parhaimmillaankin se pieni taika on henkilökohtaista eikä sitä voi siirtää soittimen seuraavalle omistajalle.
 
Toisaalta, joillekin matka on tärkeämpää kuin päämäärä, ja tähän loveen se GAS varmaankin monen kohdalla iskee.
 
....
 
Itselleni oli jonkinlainen pettymys kun jouduin toteamaan että Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa tehty Jackson ei soinutkaan kuin itsestään ja vielä suurempi pettymys oli se kun huomasin että Intiassa tehdyt Jacksonit ovat itselleni helpposoittoisempia. Ja niin kun kersana niin selailin vuoden 1990 Jackson -kuvastoa haaveillen moisista ihmekitaroista.
 
Ehkä RR1 muuttuisi paremmaksi jos sen Floyd Rose -tremolon vaihtaisi Bigsbyyn?
 
Ja tämä oli pelkästään kehnoa huumoria tämä..