Yleistä keskustelua musiikista ›

Leikari: Tuo osoittaa kuinka tyhjällä pohjalla - eli vääriä perusteita - käytät kirjoittelussasi.
 
Radioiden Teostokorvaukset perustuvat musiikin käyttömäärään ohjelmassa sekä radion liikevaihtoon. Eli radiot maksavat sen mukaan kuin käyttävät musiikkia omassa liiketoiminnassaan mainosten alustana. Tämähän menee ihan oikein ja musiikintekijät saavat asiallisen korvauksen.
 
Lisätietoja:
http://www.teosto.fi/sites/default/ … /files/H13_Radiohinnasto%202013.pdf
 
Mikä on Ylen kanavien liikevaihto ja kuinka paljon he käyttävät musiikkia liiketoiminnassaan mainosten alustana?

Leikari: Tuo laskelma osoittaa kuinka halvalla Spotify voi musiikkia myydä - ja tuosta kun laskee musiikintekijän osuuden niin eipä paljoa juhli.
 
Spotifytä täällä kehutaan kuninka halpa se on musiikin kuunteluun vs. cd-levyt.
 
Muusikoiden nettiläiten musiikintekijöiden intressissä luulisi olevan, että kuinka halvalla he joutuvat luovuttamaan streemauspalvelujen rahantekovälineiksi.
 
Mutta kiva siis, että musa on halpaa ja musiikintekijät saavat massia vähintääkin tarpeeksi - kiitos hienon internetin, spotifyiden yms. kaikki vaan voittaa.
 
Eli mitä se Kela valittaa?
 
Mitä Leikari itse on valmis maksamaan vuositasolla musiikistaan mitä kuuntelet? Ja mikä on kohtuullinen maksu yhden biisin kuuntelusta streaming palvelussa sinun mielestäsi?

Leikari: Tuo osoittaa kuinka tyhjällä pohjalla - eli vääriä perusteita - käytät kirjoittelussasi.
 
Radioiden Teostokorvaukset perustuvat musiikin käyttömäärään ohjelmassa sekä radion liikevaihtoon. Eli radiot maksavat sen mukaan kuin käyttävät musiikkia omassa liiketoiminnassaan mainosten alustana. Tämähän menee ihan oikein ja musiikintekijät saavat asiallisen korvauksen.
 
Lisätietoja:
http://www.teosto.fi/sites/default/ … /files/H13_Radiohinnasto%202013.pdf
 
Antamassasi linkissä oli esimerkkilaskelma radioaseman kokonaismaksuista per vuosi, jonka pohjalta laskin, paljonko aiemmin esimerkiksi ottamani Suomi Pop maksaa korvauksia per soitettu 3,5 minuutin biisi per primetimekuuntelija, johon kategoriaan siis Spotify lähinnä vertautuu. Summa on 0,000014 eetä per biisi.
 
Älkää nyt helvetissä verratko huonolaatuista striimauskuuntelua levyjen ostoon ja musakokemuksena niiden levyjen kuunteluun.

Leikari: Tuo laskelma osoittaa kuinka halvalla Spotify voi musiikkia myydä - ja tuosta kun laskee musiikintekijän osuuden niin eipä paljoa juhli.
 
Siis Spotifyhan ei myy musiikkia. Kuluttaja saa käyttöoikeuden musiikkikirjastoon, mutta hänen omistukseen sisältö ei siirry. Eli näin radiovertaus on varsin relevantti.
 
Ja tosiaan radion Teosto-korvaukset määräytyvät kaupallisella puolella osuutena liikevaihdosta ja YLE maksaa potentiaalisen yleisön mukaan (eli XTRM maksaa saman kuin Radio Suomi, vaikka yleisöä on murto-osa).

FastEddie: Mikä on Ylen kanavien liikevaihto ja kuinka paljon he käyttävät musiikkia liiketoiminnassaan mainosten alustana?
 
Spotifyn korvaustasoa on asiallista verrata mainosrahoitteisiin vs. Julkisen palvelun radiot.

FastEddie: Mitä Leikari itse on valmis maksamaan vuositasolla musiikistaan mitä kuuntelet? Ja mikä on kohtuullinen maksu yhden biisin kuuntelusta streaming palvelussa sinun mielestäsi?
 
Avauksen aiheena oli musiikintekijöiden saamat korvaukset eikä kuuntelijan maksama hinta, josta suurin osa mennee muualle kuin musiikin tekijöille - tämähän on koko jutun pointti,jota lähdin tuomaan esille.
 
Streemaushinnasta en osaa sanoa kun en spotifytä käytä ja youtubeakin satunnaisesti. Äänitteitä olen ostanut vuodesta 1976 lähtien. Edelleenkin tyypillisesti yli 50,- eurolla kuukaudessa... Minä nyt vaan olen tämmöinen vanhanaikainen...

Johnny Buzz: Siis Spotifyhan ei myy musiikkia. Kuluttaja saa käyttöoikeuden musiikkikirjastoon, mutta hänen omistukseen sisältö ei siirry. Eli näin radiovertaus on varsin relevantti.).
 
Tuo nyt on saivartelua, että myykö - kun vastikkeellisesti eli rahasta luovuttaa käyttöoikeuden on kyse vuokraamisesta - eräänlaista myyntiä sekin.
 
Halutessa analogiaa voi hakea videovuokrauksestakin. Dvd:n vuokraaminen maksaa muutaman euron ja käytännössä kyse on kertakatsomisesta. Netflix sitten on toinen malli ja taksansa.
 
Ei minunkaan mielestä streemausta voi verrata suoraan edes musiikkitiefostojen hinnoitteluun, mutta ei liioin radioihinkaan, josta tulee enemmän mitä sattuu ja maksuhalukkuus/biisi siksi pienempi.

StJerky: Varsinkin kun hän itsekin myöntää kuuntelevansa musiikkia Spotifysta.
 
Maksaen siitä sen kympin kuussa, mihin hän myös muita palvelun käyttäjiä kannustaa.

Leikari: Spotifyn korvaustasoa on asiallista verrata mainosrahoitteisiin vs. Julkisen palvelun radiot.
 
Jäsen Sormunen sai laskelmallaan SuomiPop kanavan hinnaksi, 0,000014€/biisi/kuuntelija.
Minä sain Ylen Radio Suomen hinnaksi, 0,00001€/biisi/kuuntelija. (0,000012 itseasiassa)
Hinnat ovat hyvinkin linjassa toistensa kanssa.
 
Ja maksan Spotify biisistä 0,001€/biisi. Jos kuuntelen Spotifyta 24/7, mitä en tietenkään pysty tekemään. Käytännössä biisihinnaksi tulee ainakin 0,01€/biisi.
 
Spotifyn hinnat ovat siis ainakin satakertaiset verrattuna radioitten hintoihin.

Leikari: Avauksen aiheena oli musiikintekijöiden saamat korvaukset eikä kuuntelijan maksama hinta, josta suurin osa mennee muualle kuin musiikin tekijöille - tämähän on koko jutun pointti,jota lähdin tuomaan esille.
 
Streemaushinnasta en osaa sanoa kun en spotifytä käytä ja youtubeakin satunnaisesti. Äänitteitä olen ostanut vuodesta 1976 lähtien. Edelleenkin tyypillisesti yli 50,- eurolla kuukaudessa... Minä nyt vaan olen tämmöinen vanhanaikainen...
 
Tästä olen samaa mieltä.
Mutta millä hinnalla artisti myy (tai on myymättä) musiikkinsa levy-yhtiölle, ei kuulu minulle, eikä muille musiikin kuuntelijoille. Se on puhtaasti artistin asia.
 
CD aikana artisti sai noin 4% myynnistä, kaikkien kulujen jälkeen. Prosentit ovat varmaankin edelleen samat. Prosentti on minun mielestäni pieni, mutta näin se on ollut ja tullee olemaan.
 
PS: olen ostanut äänitteitä vuodesta -73, kuukaudessa pistän rahaa äänitteisiin myös noin 50€. Olen ollut myös saamapuolella, ei sillä pystynyt elämään...

FastEddie: Tästä olen samaa mieltä.
Mutta millä hinnalla artisti myy (tai on myymättä) musiikkinsa levy-yhtiölle, ei kuulu minulle, eikä muille musiikin kuuntelijoille. Se on puhtaasti artistin asia.
 
CD aikana artisti sai noin 4% myynnistä, kaikkien kulujen jälkeen. Prosentit ovat varmaankin edelleen samat. Prosentti on minun mielestäni pieni, mutta näin se on ollut ja tullee olemaan.
 
PS: olen ostanut äänitteitä vuodesta -73, kuukaudessa pistän rahaa äänitteisiin myös noin 50€. Olen ollut myös saamapuolella, ei sillä pystynyt elämään...
 
Tuo 4% ei taida nyt sitten kuitenkaan pohjautua mihinkään relevanttiin tietoon.

rosberg: Tuo 4% ei taida nyt sitten kuitenkaan pohjautua mihinkään relevanttiin tietoon.
 
Muutamaan nähtyyn sopimukseen kuitenkin.
 
http://www.doria.fi/bitstream/handl … aportteja_76_2012%20.pdf?sequence=3
 
Tästä kun scrollaa sivulle 27, artistin siivuksi levy-yhtiön osuudesta annetaan 6-12%.

Stradlin: Maksaen siitä sen kympin kuussa, mihin hän myös muita palvelun käyttäjiä kannustaa.
 
Varmaan se Premium-käyttäjien osuus kasvaa koko ajan. ja sitä mukaa artistien saamat korvaukset. Paluuta hankalien levyjen aikaan tuskin on enää. Taisin itse alkaa Premium-käyttäjäksi 3 vuotta sitten jouluna.

Tässä Spotify-kritiikissä ei ole vieläkään noussut esiin, että mikä se sopiva hinta sille streamaukselle oikein sitten olisi? Kuinka Spotifya tulisi kehittää? Puhutaan vain, että yhdeltä soittokerralta tulee liian vähän. Kuinka paljon se sopiva hinta olisi?

Aakoo: viinyylin kuluttaminen vaatii jo oman musiikki huoneen. Ja se vasta kalliiksi tulisi alkaa laajentamaan tupaa vinyylille sopivaksi.
 
Ei ennen wanhaan ollut erillisiä vinyylinkuunteluhuoneita, mutta hyvin pärjättiin.

ganesha: Tuo Anttila-pointti ei taida enää pitää paikkaansa. Anttila toki oli vielä jokunen vuosi sitten suurin yksittäinen levykauppa, mutta se on jo muutaman vuoden ajanut rankasti alas noita Top Ten-osastojaan ja pikkulinnut ovat laulaneet, että lafkan olisi tarkoitus vielä entisestään pienentää niitä. Onhan tuon jo itsekin huomannut: ennen Top Ten-osastoilla oli levyjä metritolkulla laidasta laitaan, nykyään todella nihkeästi ja nimikkeet etupäässä ns. mainstream kamaa, about ne levyt jotka ovat virallisella listalla just nyt + jokunen hassu halpislevy.
 
Juu, mutta se on nyt sitä kysyntää ja tarjontaa, Anttila vähentää jos ne ei käy enää kaupaksi. Mikäköhän lienee riistänyt Anttilan manttelin, sikäli kun levyjä nykyäänkin vielä myydään? tai siis, mistä ne nykyään myydään, isoista nettiliikkeistä?

Aakoo: Ei, eikä toisaalta myöskään vaihtoehtoa streamaukselle. Intter.nets on tulut jäädäkseen, eikä mennyt aika palaa. Se nyt on valitettava tosiasia, että levyjen digitaalinen kuluttaminen on huomattavan näppärää verrattuna levykokoelmien kuuntelemiseen ja streamaus valtavasta tarjonnasta vielä entisestään helpottaa kuluttamista.
 
Henk. kohtaisesti voin ainakin sanoa, että oma kuluttamiseni on moninkertaistunut spotifyn myötä. Taannoin kuuluin tuohon levy vuodossa porukkaan, en warettanut, mutta CD:n kanssa pelleily ei maistunut. Nyt spotifyn myötä, olen taas alkanut kuuntelemaan musiikkia ja kuulun edelleenkin tuohon levy vuodessa kastiin. Viimeisin ostamani cd levy oli äärimmäinen pettymys, kun huomasin, että sen paketointiin ei selvästikään oltu uhrattua ajatusta, vaan levyn julkaisu oli selkeästi fokusoitu online muotoon.
 
CD on milestäni melkolailla väliinputoaja formatti. Itse mediassa ei ole mitään mielenkiintoista ja maagista. Vinyylissä oli, mutta viinyylin kuluttaminen vaatii jo oman musiikki huoneen. Ja se vasta kalliiksi tulisi alkaa laajentamaan tupaa vinyylille sopivaksi.
 
Kuuntelet paskaa musaa jos mielenkiinto pitää repiä mediasta. CD on just hyvä formaatti.

Kefiiri: Ei ennen wanhaan ollut erillisiä vinyylinkuunteluhuoneita, mutta hyvin pärjättiin.
 
Ennen vanhaan asuttiin myös luolissa ja syötiin mitä käsiin saatiin ja hyvin pärjättiin.
 
Mun pointti oli tässä lähinnä se musiikin kuluttamisen helppous digitaalisessa maailmassa. Kehitys kehittyy ja vanhempien sukupolvien on turha ruikuttaa että ennen oli asiat on paremmin. Jossakin vaiheessa apinat tajusivat, että puusta voi tulla alas, ja kohta ne kulkikin jo mp3 soittimen luurit korvilla kaduilla. Maailma muttuu, ja sen myötä sitten markkinoiden on muututtava. Jos vanha markkinointimalli ei vedä, on adaptoiduttava, keksiä jotain millä tuote saadaan myytyä.
 
Mä olen sitä mieltä että vinyyli vaatii sen tilan, ilman sitä ei pääse fiilikseen ja ilman fiilistä ei vinyylillä ole lisäarvoa. Mulle tulee mieleen joku vähän savuinen pieni takkahuone, jonne perheen isukki, voi painella perjantai iltana saunan jälkeen ja mennä kääntelmään levyjään. Mä oon kateellinen niille joilla on tuo vaihtoehto, se on laatuaikaa johon mulla ei ole mahdollisuutta. Mutta, normi arkeen minulle ei vinyylin soittaminen istu. CD ei juuri helpota kulutusta, eikä MP3 kirjastokaan. Mulle tuo helpotus tuli Spotifyn + Applen airplayn muodossa. Nyt voin pitää yhtä lähdelaitetta mukanani, ja toistaa lähestulkoon mitä ikinä haluan missä päin taloa tahdon ilman helvetillistä tiedostojen siirtelyä tai piuhojen kytkemistä.
 
Haluan vielä alleviivata, että en ole ihan vuodesta -76 asti ostanut, levyjä, mutta siitä asti olen kovasti kuluttanut maailmaa.

antnis: Kuuntelet paskaa musaa jos mielenkiinto pitää repiä mediasta. CD on just hyvä formaatti.
 
Joo, se kuluu ja vie tilaa. Kannetkin näyttää cd:ssä yleensä tylsiltä. Vinyylissä kannet oli vielä mielenkiintoisia, kun tilaa oli, mutta cd:ssä kansissa ei juuri mitään katottavaa ole, tai sitten präntti vain on pientä. Jos kyse on pelkästä musiikista, niin formaatilla ei ole väliä => streamaus on jees.