Yleistä keskustelua musiikista ›

Leikari:
 
Älkääkä, hei, viitsikö taas toistaa perään mantraa, että Teosto on hyvä. Ei se kyllä musiikintekijän kannalta ole hyvä.
 

 
Perustuuko tuo väitteesi johonkin mutuiluun, vai oletko Teostossa esimerkiksi säveltäjäasiakkaana, ja oletko koskaan saanut tekijänoikeuskorvauksia? Kuten A.Kelakin tuolla blogitekstinsä kommenteissa toteaa, hänenkin suurin tulonlähteensä ovat ns. teostokorvaukset radiosoitosta. Ne ovat nimittäin varsin asiallisia summia, etenkin jos puhutaan tuon suuruusluokan "hiteistä", mutta myös vaatimattomammilla soittokerroilla Yleisradion kanavilla.

lukethesis: Kuten A.Kelakin tuolla blogitekstinsä kommenteissa toteaa, hänenkin suurin tulonlähteensä ovat ns. teostokorvaukset radiosoitosta. Ne ovat nimittäin varsin asiallisia summia, etenkin jos puhutaan tuon suuruusluokan "hiteistä", mutta myös vaatimattomammilla soittokerroilla Yleisradion kanavilla.
 
Tässä nyt oli kuitenkin aiheena Spotify-korvaukset - ja yleisemminkin streemauskorvaukset.
 
Sen verran kuitenkin: Radiosoittokorvausten perusperiaatteet on sovittu monopoliradion aikaan, jolloin ko. asioista neuvottelu oli helpompaa kun Suomessa elettiin muutenkin korporatiivisen konsensuksen hengessä. Radiosoittokorvauksista en ole kirjoittanut mitään ja hyvä, että edes jostain tulee asialliset korvauksset.
 
Siitähän tässä on kyse, että streemauskorvauksista kertyvät tulot ovat pieniä. Mikä siinä on, että tuohon asiaan ei keneltäkään tule kommentteja - heti siirrytään juuri niihin "Teosto on hyvä" -mantroihin + parempi että edes jotain kuin ei piraateilta mitään -selityksiin.
 
Edelleen säilyy käsityksenäni, että Teosto ei ole pystynyt pitämään musiikintekijöiden oikeuksien puolta kun vastapuolella on kovaa bisnesväkeä. On ihan toista kehua opetusministeriön virkamiesten kanssa vuoron perää toisiaan kuin vääntää rahasta bisnesjuristien kanssa. Tässä suhteessa Teosto on selvästi kykenemätön.
 
Ja vielä siitä YouTubesta: montako vuotta pyörivät suomalaisartistienkin tuotokset siellä ilman sentin latiakaan tekijöille?? Piraattien perään kyllä huudettiin, mutta jenkkiyhtiöiden kanssa on oltu orpoina oven takana. Kaikenlaista mutkumutku -mussutusta tälläkin keskustelupalstalla Teoston hampaattomuudesta sitten luettu.
 
Jos se on hyvä, että musabisness = levy- ja kustannusyhtiöt sekä streemauskauppiaat pyyhkivät musiikintekijöillä pöytää, niin siitäpä vaan. Ei ole minun leipäni musiikin tuotoista kiinni, mutta ihmetyttää ettei porukka osaa huolehtia eduistaan.

Tuubissa on kans mainoksia nykyään. Itseäni ne häiritsevät kovasti.
 
Spotify toimii luurissa, kuhan maksaa sen kybän kuussa vs. femman.

Paljonkohan siitä yhdestä kuuntelusta pitäisi saada, että vastaisi CD-levyä? Sitä levyäkinhän kuunnellaan monta kertaa. Siinä on monta piisiä. Ja suurimman osan rahasta vie silloinkin kauppa ja levy-yhtiö. Kuka osaa laskea?

Jos biisin kuuntelusta saa 0,2 senttiä, albumilla on 12 biisiä ja albumi kuunnellaan kokonaan 20 kertaa, tulee rahaa yhteensä 48 senttiä.

Leikari: Minun näkemykseni kuitenkin on, että Spotify myy musiikkia liian halvalla eli musantekijöiden kustannuksella.
 

Näkisin ennenminkin, että Spotifyilla on vielä liian vähän maksavia käyttäjiä.

Kun noin 16 prosentilla suomalaisista kotitalouksista on vuotuinen maksullinen Spotify, päästään samaan musiikin vuosiliikevaihtoon, kuin kultaisina CD aikoina.

Exhausted: Käsitykseni on, että nuoriso kuuntelee musaa nimenomaan YouTubesta, oli sitten videota tai ei.
 
Youtuben tapauksessahan raha tulee mainostajilta, jos siis mainoksia on ja kanava on virallinen. Sen rahan on tultava ensin jostakin, ennenkuin sen voi artistille jakaa. Youtuben merkitys on minusta pikemminkin siinä, että se on loistava, täysin ilmainen mainoskanava artisteille, jotka sen kautta takuulla ovat saaneet paremmin levyjä kaupaksi kuin ilman sitä.

Leikari:
 
Väännäpä vielä nyt rautalangasta, että ymmärtäisin mitä kautta ja kuinka paljon musiikintekijöille streemauksista tulee.
 
Kas kun et nostanut sitä iänikuista Lady Gaga esimerkkiä vuodelta 2010 vai mistä se nyt olikaan...
 
Teoston kautta kertyy tuloa biisintekijöille Teoston ja Spotifyn välisen sopimuksen mukaan.
 
Levytyssopimuksen osapuolille sitten sopparissa määriteltyjen prosenttien mukaan levy-yhtiöön keräämästä artisti-/ biisi-/ albumikohtaisesta tulosta. Se, mitä nuo ovat riippuu täysin sopimuksesta eli vaihtelee paljon. Ei siis yhtään sen ihmeellisempää kuin esim. fyysisten levyjen kohdalla. Kela puhuu rojalteista eli tarkoittaa levytyssopimuksensa kautta tulevia tuloja.

Exhausted: Jos biisin kuuntelusta saa 0,2 senttiä, albumilla on 12 biisiä ja albumi kuunnellaan kokonaan 20 kertaa, tulee rahaa yhteensä 48 senttiä.
 
Eli jos levy kuunnellaan 200 kertaa tulee melkein viitonen. Paljonko kaupassa 20€ maksavasta CD-levystä saa artisti? Entä sitten kun se parin kuukauden jälkeen on 10€, 5€, 3€ jne?

FastEddie: Näkisin ennenminkin, että Spotifyilla on vielä liian vähän maksavia käyttäjiä.

Kun noin 16 prosentilla suomalaisista kotitalouksista on vuotuinen maksullinen Spotify, päästään samaan musiikin vuosiliikevaihtoon, kuin kultaisina CD aikoina.
 
Painoin vahingossa plussan tuolle, mutt aika samaa mieltä päätelmän kanssa. Joten pidä plussasi :-)
 
Mistä tuo 16% tulee?
 
Spotify tunnushan on periaattessa henk. Kohtainen. Voit periaatteessa streamata musiikkia yhdellä laitteella kerrallaan. Offlinena onnistuu useamman laitteen samanaikainen toisto. Mutta periaattessa taloudessa pitäisi/voisi olla useampikin accountti, eli 16% talouksista luulisi toteutuvan nopeasti.. Eli nyt vaan kaikille premiumia kehiin!
 
Milloinhan Spotify lanseeraa family accountin?

Aakoo:
Milloinhan Spotify lanseeraa family accountin?
 
Ehkä sitten, kun nykyisillä teineillä on teini ikäisiä lapsia.

StJerky: Eli jos levy kuunnellaan 200 kertaa tulee melkein viitonen. Paljonko kaupassa 20€ maksavasta CD-levystä saa artisti? Entä sitten kun se parin kuukauden jälkeen on 10€, 5€, 3€ jne?
 
Ei kai kaupan alennusmyynti mitenkään voi vaikuttaa artistin saamaan summaan per levy. Paitsi ehkä jos levy on jo alunperin levy-yhtiön toimesta paketoitu jonkinmoiseksi halpislevyksi.

sustain65: Ei kai kaupan alennusmyynti mitenkään voi vaikuttaa artistin saamaan summaan per levy. Paitsi ehkä jos levy on jo alunperin levy-yhtiön toimesta paketoitu jonkinmoiseksi halpislevyksi.
 
Paljonkohan se summa CD-levystä tyypillisesti on?

sustain65: Ei kai kaupan alennusmyynti mitenkään voi vaikuttaa artistin saamaan summaan per levy. Paitsi ehkä jos levy on jo alunperin levy-yhtiön toimesta paketoitu jonkinmoiseksi halpislevyksi.
 
Levy-yhtiö saa rahaa levystä aina kun sitä tilataan erä kauppoihin, alennuslevyt siis yleensä ovat normihinnalla kauppaan ostettuja. Voi varmasti olla sellaisiakin tapauksia että levy-yhtiö tai jakelija yrittää saada painoksen viimeisiä kappaleita kauppoihin halvemmalla.

Minä tuossa aiemmin laskeskelin, että omasta Spotify Premiumista karjuu levy-yhtiöille rahaa päälle 80€. Musiikkituottaja ry:n ja Tilastieteenlaitoksen tilastojen perusteella, huippuvuosina vuosituhannen vaihteessa levyjä (tukkumyynti) ostettiin about 30€:lla per kotitalous.
 
Eli nyt kulutan melkein triplat huippuvuosien myyntiin, mutta silti valitetaan, että tämä on ryöstämistä. Miten paljon vuodessa pitää musiikin kuunteluun lapioida rahaa? 800€? 8k€? Miten paljon siitä yhdestä soitosta tulisi saada rahaa?

Aakoo:
Mistä tuo 16% tulee?
 
Suomalainen perhe osti (keskimääräisesti) yhden levyn vuodessa, eli 20€/perhe/vuosi.
Jos perheellä nyt on Spotify Premium, se tekee 120€/perhe/vuosi.
 
Suomessa on 1 500 000 perhettä. Musiikin vuosimyynti oli 30 000 000 euroa.
Helpolla laskusuorituksella saadaan tulokseksi, että 250 000 perhettä maksaa vuositasolla tämän 30 000 000€.
 
Eli kun 16% perheistä on Spotify Premiumin käyttäjiä, musiikissa kulkevat rahavirrat ovat samalla tasolla kuin CDn kulta-aikoina.

Spotify premiumin 120€/vuosi on naurettavan pieni summa siihen nähden mitä musadiggarilta kului aiemmin vinyyleihin/kasetteihin/CD-levyihin vuodessa. Mutta tosiaan se on ilmeisesti selvästi enemmän mitä tilastolliselta keskivertokansalaisella meni aiemmin.

sustain65: Spotify premiumin 120€/vuosi on naurettavan pieni summa siihen nähden mitä musadiggarilta kului aiemmin vinyyleihin/kasetteihin/CD-levyihin vuodessa. Mutta tosiaan se on ilmeisesti selvästi enemmän mitä tilastolliselta keskivertokansalaisella meni aiemmin.
 
Noita musiikin oikeita suurkuluttajia on kuitenkin sen verran vähän, että ne peruskotitaloudet kuittaavat ne suurkuluttajien Spotify-tappiot moninkertaisena.

Juho L: Miten paljon siitä yhdestä soitosta tulisi saada rahaa?
 
Sen minäkin haluaisin tietää.