Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Sax-pappa: Kuis niin? Esim. 3kpl 9V paristoa saa näin pienempään tilaan kuin klipsien kanssa. Tietysti tila täytyy olla sopivan muotoinen.
 
Sillä vaan mietin, kun klipsien kanssa asettelussa on joustovaraa, mutta suoraan toisiinsa liitetyt paristot on niin hankalanmuotoinen palikka, ettei kovin monen kitaran elektroniikkapoterosta löydy sopivaa tilaa. Ne on myös herkempiä irrota toisistaan, ellei niitä teippaa kasaan.

Swan: Sillä vaan mietin, kun klipsien kanssa asettelussa on joustovaraa, mutta suoraan toisiinsa liitetyt paristot on niin hankalanmuotoinen palikka, ettei kovin monen kitaran elektroniikkapoterosta löydy sopivaa tilaa. Ne on myös herkempiä irrota toisistaan, ellei niitä teippaa kasaan.
 
Toisaalta, klipsit hajoaa turhan helposti.

Princeton Reverb AA1164:ssä on normaalisti 20/20/20/20uF kannukonkka. Uraltonella ei moista ollut, joten laittavat 30/20/20/20uF kannun samaan hintaan. Saan siis 10uF kaupan päälle.
 
Nyt skema-sepot, kertokaas, mikä osa kytkennästä hyötyy eniten tuosta 10 ylimääräisestä mikrofaradista:
http://vintagefenderamprepair.com/w … inceton-Reverb-AA1164-schematic.pdf
 
Ja toinen kysymys, onko jollakulla ylimääräistä 1W 1kohm hiilimassavastusta? Uraltonelta oli loppu. Siis tämmöinen ruskea, vähän paksumpi:
http://www.tubeampdoctor.com/images … bs/RCC1k-1W--canvas-x_800-y_800.jpg
 
Voisin ostaa pois jos joku myy.

Jucciz: Princeton Reverb AA1164:ssä on normaalisti 20/20/20/20uF kannukonkka. Uraltonella ei moista ollut, joten laittavat 30/20/20/20uF kannun samaan hintaan. Saan siis 10uF kaupan päälle.
 
Nyt skema-sepot, kertokaas, mikä osa kytkennästä hyötyy eniten tuosta 10 ylimääräisestä mikrofaradista:
http://vintagefenderamprepair.com/w … inceton-Reverb-AA1164-schematic.pdf
 
Itte laittaisin ekaksi, eli just tasuriputken jälkeen. 5U4GB:n datasheet ei maksimiarvoa ilmoita, mutta tyypilliseksi arvoksi ilmoittaa 40uF, joten turvallinen pitäisi pienemmän olla.

kojones: Itte laittaisin ekaksi, eli just tasuriputken jälkeen. 5U4GB:n datasheet ei maksimiarvoa ilmoita, mutta tyypilliseksi arvoksi ilmoittaa 40uF, joten turvallinen pitäisi pienemmän olla.
 
Tuossa on skemasta poiketen tasuriputkena GZ34. Ilmeisesti aika moni suosittelee tätä muutenkin, koska se vie 2A hehkuvirtaa, kun taas 5U3 ottaa 3A. Kone myös tuli mulle GZ34:lla. Armeliaampihan tuo on verkkomuuntajalle, vaikka testimielessä olen konetta 5U4:lläkin ajanut - täysillä toki. Ei siitä mikään hajonnut, mutta palasin varmuuden vuoksi GZ34:ään.
 
Myös putkikartta suosittaa tätä, vaikka siinä väärän kytkennän nimi onkin. Kone on siis kyllä AA1164. Ihan tyypillistä Fenderiä: vanhat palikat ja paperit käytetään loppuun. :D
 
https://dl.dropboxusercontent.com/s … HoNz-Dj7K-hZcldsdlbADXPacytVrH5fNMQ
 
GZ34:lle tuo konkan maksimiarvo onkin 60uF, joten vielä vähemmän tarttee ressata 30uF konkan kanssa.
 
Jees, eiköhän tää oo suht selkee homma.

Jucciz: 1kohm hiilimassavastusta?
 
Miksi juuri hiilimassavastus ? Mihin tulossa ?

s151669: Miksi juuri hiilimassavastus ? Mihin tulossa ?
 
Fender '65 Princeton Reverb. Siksi kun siinä alun perinkin on ollut sellainen. Löytyi jo, kiitos kettusedälle.

Olen kasaillut Box of Rock -kloonia ja selättänytkin jo suurimman osan testaillessa ilmenneistä ongelmista. Laitteen schema löytyy tuolta: http://i76.photobucket.com/albums/j … 06/Layouts/Schematics/BoxOfRock.png
 
Yksi mystinen vika ei kuitenkaan tunnu korjaantuvan. Kitaralla testaillessa pedaalin säröpuolelta ei kuulu inahdustakaan (booster-puoli toimii kyllä), mutta jos inputtiin törkkää monopiuhan äänikortin kuulokeulostulosta niin pedaalista sentään tulee reippaasti ääntä ulos vaikkei säröä paljon olekaan. Tästä päättelin olemattomalla elektroniikan tietämykselläni, että vika voisi olla signaalin vahvituksessa, onhan kitarasta suoraan tuleva signaali käsittääkseni kuitenkin aika lailla heikompi kuin kuulokeulostulosta tuleva signaali. Voisiko siis vika liittyä vialliseen BS170-transistoriin?

WeetM: Olen kasaillut Box of Rock -kloonia ja selättänytkin jo suurimman osan testaillessa ilmenneistä ongelmista. Laitteen schema löytyy tuolta: http://i76.photobucket.com/albums/j … 06/Layouts/Schematics/BoxOfRock.png
 
Yksi mystinen vika ei kuitenkaan tunnu korjaantuvan. Kitaralla testaillessa pedaalin säröpuolelta ei kuulu inahdustakaan (booster-puoli toimii kyllä), mutta jos inputtiin törkkää monopiuhan äänikortin kuulokeulostulosta niin pedaalista sentään tulee reippaasti ääntä ulos vaikkei säröä paljon olekaan. Tästä päättelin olemattomalla elektroniikan tietämykselläni, että vika voisi olla signaalin vahvituksessa, onhan kitarasta suoraan tuleva signaali käsittääkseni kuitenkin aika lailla heikompi kuin kuulokeulostulosta tuleva signaali. Voisiko siis vika liittyä vialliseen BS170-transistoriin?
 
Jos epäilet noiden MOSFETien olevan viallisia, voit varmistaa sen mittaamalla jännitteet kaikilta pinneiltä. Lähteen (source) pitäisi olla hieman yli 0V, nielun (drain) jossain hyvin karkeasti puolivälissä käyttöjännitettä ja hilan (gate) jossain noiden kahden välillä.
 
Jos joku noista on jostain syystä 0V vai käyttöjännite, niin kyseinen transistori saattaa olla viallinen. Vika voi tietenkin olla edelleen jossain muualla kuin itse FETissä...

tommiot: Jos epäilet noiden MOSFETien olevan viallisia, voit varmistaa sen mittaamalla jännitteet kaikilta pinneiltä. Lähteen (source) pitäisi olla hieman yli 0V, nielun (drain) jossain hyvin karkeasti puolivälissä käyttöjännitettä ja hilan (gate) jossain noiden kahden välillä.
 
Jos joku noista on jostain syystä 0V vai käyttöjännite, niin kyseinen transistori saattaa olla viallinen. Vika voi tietenkin olla edelleen jossain muualla kuin itse FETissä...
 
Näillä ohjeilla löytyi kuin löytyikin yksi viallinen transistori. Vaihdoin sen ja nyt pelittää! Kiitokset neuvoista :)

Jos pari tuollasta konkkamikkiä värkkäilis, niin voiko tuon suositellun FETin vaihtaa mihin tahansa toiseen N-kanavaiseen?
 
http://www.scotthelmke.com/alice-mic.html
 
Tämän tyyppisiä näin niinkuin nopeasti ajattelin korvaavaksi:
 
https://www.elfaelektroniikka.fi/el … nit.do?item=71-114-46&toc=19182

-HP-: Jos pari tuollasta konkkamikkiä värkkäilis, niin voiko tuon suositellun FETin vaihtaa mihin tahansa toiseen N-kanavaiseen?
 
http://www.scotthelmke.com/alice-mic.html
 
Tämän tyyppisiä näin niinkuin nopeasti ajattelin korvaavaksi:
 
https://www.elfaelektroniikka.fi/el … nit.do?item=71-114-46&toc=19182
 
FETti toimii tuossa vaiheenkääntäjänä ja mikä vaan samoille nieluvirtahujakoille menevä N-kanavainen toiminee. FETti tuossa kohtaa on kuitenkin äärimmäisen häiriökriittinen komponentti, joten miksi poiketa hyväksi testatusta konseptista?

uusiipe: FETti toimii tuossa vaiheenkääntäjänä ja mikä vaan samoille nieluvirtahujakoille menevä N-kanavainen toiminee. FETti tuossa kohtaa on kuitenkin äärimmäisen häiriökriittinen komponentti, joten miksi poiketa hyväksi testatusta konseptista?
 
E: Ehkä ei tosiaan kannata alkaa säätämään vaan ostaa suosiolla oikeat palat. Pistin torille ilmotusta jos joku muukin olisi kiinnostunut settejä tilaamaan.

Haluan opetella rakentamaan efektipolkimia ja sekä putki- että transistorietuasteet (tulevaisuudessa myös putkivahvistimen). Ainoa ongelma on, että sähköhommista en ymmärrä mitään. Suositelkaapa oppikirjoja nuihin hommiin.

edenbeast: Haluan opetella rakentamaan efektipolkimia ja sekä putki- että transistorietuasteet (tulevaisuudessa myös putkivahvistimen). Ainoa ongelma on, että sähköhommista en ymmärrä mitään. Suositelkaapa oppikirjoja nuihin hommiin.
 
https://www.booky.fi/tuote/thomas_l … onal_current_version_/9780131140806

Zeeboo: https://www.booky.fi/tuote/thomas_l … onal_current_version_/9780131140806
 
Kiitos. Löytyykö suomeksi mitään pätevää kirjallisuutta? Englanti taittuu kyllä mutta ammattienglantini on rajoittunut automekaniikkaan.

edenbeast: Haluan opetella rakentamaan efektipolkimia ja sekä putki- että transistorietuasteet (tulevaisuudessa myös putkivahvistimen). Ainoa ongelma on, että sähköhommista en ymmärrä mitään. Suositelkaapa oppikirjoja nuihin hommiin.
 
Itse kokisin, että järkevän putkistyrkkarin askartelu on helpompi nakki kuin trankkupelin. Pedaalit on paras tapa aloittaa toki kun niissä ei mene osiin niin hirveästi eikä ole isot jännitteet kyseessä.
 
EDIT: vaikkei siis tätä kysyttäkään.

edenbeast: Kiitos. Löytyykö suomeksi mitään pätevää kirjallisuutta? Englanti taittuu kyllä mutta ammattienglantini on rajoittunut automekaniikkaan.
 
Tämä on ihan hyvä, Helsingin yliopiston elektroniikka I -kurssilla käytetty. Perusteet saa ainakin jotenkin haltuun.
 
http://www.limes.fi/index.php?page= … ption=com_virtuemart&Itemid=296
 
Elektroniikkaa kannattaisi kuitenkin ehdottomasti opiskella englannin kielellä. Horowitzin Art of Electronics on edelleen ihan hyvä kirja. En tosin muista itse enää kamalasti sen sisällöstä, mutta ajattelin hankkia sen hyllyyn ensi viikosta.
 
Tuo mainittu Floydin kirja ei myöskään käy läpi kuin perusteita vahvistinpiireistä. Vähän enemmän kuitenkin kuin mainitsemani Elektroniikan perusteet.
 
Kannattaa katsella noita kirjoja kirjastoista ennen kuin menee ostamaan.

Twinkle: Itse kokisin, että järkevän putkistyrkkarin askartelu on helpompi nakki kuin trankkupelin. Pedaalit on paras tapa aloittaa toki kun niissä ei mene osiin niin hirveästi eikä ole isot jännitteet kyseessä.
 
EDIT: vaikkei siis tätä kysyttäkään.
 
Putkivehkeen rakentamista en ehkä sanoisi helpommaksi, kun ottaa huomioon korkeat jännitteet. Niiden suunnittelu on kuitenkin huomattavasti helpompaa. Yleinen tapahan on leikata ja liimata sopivia osia hyvän kuuloisista kytkennöistä peräkkäin ymmärtämättä yhtään mitä oikeasti tapahtuu.
 
Lueskelin pitkästä aikaa O'Connorin TUT1-kirjaa, ja näin vuosien jälkeen se ei oikeastaan vaikuttanutkaan enää kovin hyvältä kirjalta. Yhtälöt heitetään tyhjästä ilman kunnollisia perusteluita ja löysin sieltä jopa joitain virheitä.
 
Mulla on hyllyssä Kuehnelin Guitar Amplifier Preamps, ja siinä on oikeasti selitetty perusteellisesti etuastekytkennät. Saattaa toisaalta olla taas liian vaikea ymmärtää, jos elektroniikan perusteet eivät ole hyvin hallussa.