Kitarat: kitarakamat ›

jniska: Tää mikään käytetty ole, musiikkiliikkeessä roikkunut vaan aikansa.
 
My bad. Sekoitin toiseen yksilöön.
 
Mut kun soitin kuin soitin on puuta, ja puu on orgaaninen ympäristöönsä reagoiva materiaali, niin siinä voi esiintyä kaikenmoista. Vaikka tehtaalta lähtiessä kaikki olis tikissä ollukin.

Klapp: ei se siinä duunarin Gibson-konkurssissa se parin satalappusen käyttöönottofiilaus paljon paina.
Ai niin, kaikki on hyvin.
 
Näin sitä täälläkin mennään.

Tuohon huollon tarpeeseen... mulla on mennyt tähän mennessä varovaisestikin arvioiden yhteensä kuusinumeroinen summa vahvistimiin ja kitaroihin yms. aiheeseen liittyvään sälään, jos ihan kaikki tulleet ja menneet lasketaan - ja miltei jokaiselle aktiivikäytössä olevalle koneelle on joutunut tekemään huoltoa jossain välissä. Olennaista on se, että oikein säädettynä ja huollettuna hyvä vahvistin tai kitara on ilo käyttää ja tarkoituksenmukainen työkalu. Ne eivät tässä suhteessa siis eroa esim. autoista, tosin, autoissa arvokehitys on vähän toisenlainen. Joskushan huoltoa/säätöä tarvitaan täysin ehjäänkin soittimeen, koska se on vaan edellisen omistajan jäljiltä itselle sopimattomissa säädöissä.

Jucciz: Tuohon huollon tarpeeseen... mulla on mennyt tähän mennessä varovaisestikin arvioiden yhteensä kuusinumeroinen summa vahvistimiin ja kitaroihin yms. aiheeseen liittyvään sälään, jos ihan kaikki tulleet ja menneet lasketaan - ja miltei jokaiselle aktiivikäytössä olevalle koneelle on joutunut tekemään huoltoa jossain välissä. Olennaista on se, että oikein säädettynä ja huollettuna hyvä vahvistin tai kitara on ilo käyttää ja tarkoituksenmukainen työkalu. Ne eivät tässä suhteessa siis eroa esim. autoista, tosin, autoissa arvokehitys on vähän toisenlainen. Joskushan huoltoa/säätöä tarvitaan täysin ehjäänkin soittimeen, koska se on vaan edellisen omistajan jäljiltä itselle sopimattomissa säädöissä.
 
Tämä. Mutta kun ei se näille meinaa mennä jakeluun.
 
Esim. kallis Gibson Custom Shopin kitara tarvitsee säätöä, vaikka se on ihan uusi. Miksi? Nyt kun ne tekevät sen 4k euroa maksavan kitaran, niin miksi helvetissä siihen pitäisi alkaa intonaatiota jne. säätämään tehtaalla, kun ei voi tietää, minkälaiselle kielisetille ja mihin vireeseen tuleva omistaja sen haluaa? Ja vaikka ne säädöt siellä katsottaisiinkin kuntoon, niin tuleva omistaja voi haluta sen kitaransa ihan eri säätöihin + ilmanalan muutokset aiheuttavat puun elämisen.
 
Jos joku ostaa "tuon hintaluokan" Gibsonin ja vie sen välittömästi kitarakorjaajalle säädettäväksi, niin ei se tee siitä kitarasta huonoa. Se tarkoittaa, että kitaran ostaja haluaa säädöt viimeisen päälle kuntoon ja That's it. Usein kitarakorjaajat saavat ammattitaidollaan ja käytössä olevilla laitteillaan kitaran parempiin säätöihin kuin kotikonstein, vaikka kuinka tietäisi, miten se tehdään.
 
Lisäksi jos kitaraan on käytetty vaikka 4k euroa ja uuden kitaran säätöihin esim. 50-100 euroa, niin mitä sitten? Jos sillä kitaralla sen jälkeen leivotaan 10 vuotta, niin eikö se ollut aika pieni raha, jotta saa soittaa huippukitaralla, mikä on huippu säädöissä.
 
Käytetyissä kitaroissa tarvitsee ottaa huomioon, että esim. nauhat ovat kulutustavaraa. Ei se käytetty kitara ole huono, jos siihen joutuu teetättämään nauhojen hionnan.

AngieRainbow: Nyt kun ne tekevät sen 4k euroa maksavan kitaran, niin miksi helvetissä siihen pitäisi alkaa intonaatiota jne. säätämään tehtaalla, kun ei voi tietää, minkälaiselle kielisetille ja mihin vireeseen tuleva omistaja sen haluaa?
 
Kyllä mä oletan että uudessa kitarassa on intonaatio edes suurinpiirtein kohdallaan, tuli se sitten mistä päin maailmaa tahansa ja maksoi se mitä tahansa. Ihan sama mulle onko se säädetty tehtaalla vai ei. Se että intonaatio on säädetty kohdilleen riittää mulle kertomaan sen että sen ylipäätänsä saa laitettua kohdilleen ja samalla näkee onko sitä säätövaraa vielä vai ei.
 
Eipähän tarvitse vaihtaa tallaa ja/tai siirtää tallaa järkevämpään kohtaan...
 
Lisäksi jos kitaraan on käytetty vaikka 4k euroa ja uuden kitaran säätöihin esim. 50-100 euroa, niin mitä sitten? Jos sillä kitaralla sen jälkeen leivotaan 10 vuotta, niin eikö se ollut aika pieni raha, jotta saa soittaa huippukitaralla, mikä on huippu säädöissä.
 
Sitten huumorille. Säilyykö muusinetissä jollain neljän tontun(tai minkä arvoinen tahansa) ruoska kymmentä vuotta? Säilyy, mutta aika häilyvän pienellä prosentilla ilmeisesti.
Toisaalta mulla ei ole mikään kitara pysynyt kymmentä vuotta samoissa säädöissä, ainakaan jos on halunnut pitää ne hyvissä säädöissä.
 
Käytetyissä kitaroissa tarvitsee ottaa huomioon, että esim. nauhat ovat kulutustavaraa. Ei se käytetty kitara ole huono, jos siihen joutuu teetättämään nauhojen hionnan.
 
Vaikka itse toki aina toivoo hyvässä kunnossa olevia nauhoja ettei heti tarvitse teetättää nauharemonttia niin kuluneet nauhat on kyllä itselle positiivinen merkki siitä huolimatta. Se kun tarkoittanee että kitara on saanut soittoa osakseen ja ei se silloin aivan paska voi olla.

Jos kitaran joutuu viemään ammattilaiselle huoltoon, siis että siitä löytyy jotakin sellaista jota ei voi itse säätää (intonaatio, kaula) niin eiköhän ole kohtuullista olettaa, että kyseinen kitara on huonosti tehty, hinnasta riippumatta.

Krice: Jos kitaran joutuu viemään ammattilaiselle huoltoon, siis että siitä löytyy jotakin sellaista jota ei voi itse säätää (intonaatio, kaula) niin eiköhän ole kohtuullista olettaa, että kyseinen kitara on huonosti tehty, hinnasta riippumatta.
 
No joo, niinhän se tavallaan on. Milestäni on kyllä kitaran hinnasta riippumatta aika tavallista, että satulaa voi joutua trimmaamaan (siis lähinnä madaltamaan) ja urat pitää trimmata omalle kielisetille sopivaksi. Satulan madaltaminen kotikonstein on aika helppohomma, mutta kieliurien trimmaus vaatii satulaviilat, joita ei joka jätkällä välttämättä ole. Jos satula ei tarvitse trimmausta, niin kaikki säädöt pystyy uuteen kitaraan tekemään itse, kun eihän siinä ole muuta kuin kaula ja talla (korkeus ja intonaatio). Jos noita isompia asioita pitää tehdä, niin kyllä se silloin on ihan kiistatta huonosti tehty se kitara. Niin no nauhan päät saattaa uudestakin kitarasta vaatia toisinaan trimmausta, mutta ei Gibsoneissa, koska niissä on se nauhanpääkanttaus eli ei nauhanpäät ala töröttämään, vaikka otelauta kuivuisikin.
 
Gibsonin hintaluokan kitaraan voi kyllä jo liikkeesta tinkiä sen, että laittavat kitaran tämminkiin. Jotkut tykkää teetättää säädöt ammattilaisella, mutta itse tykkään tehdä ne itse.

Tänään tuntuisi vähän joka threadissa olevan väki liikkeellä väärällä asenteella, ja pienikin poikkipuolinen sana saattaa aiheuttaa ties mitä, mutta siitä huolimatta...
----
Jos kerran korealainen ja intialainen onnistuu toimittamaan alle 1000€ soittimen sellaisessa kunnossa Pohjolan perukoille että sillä voi soittaa heti paketista otettuna, niin luulisi että amerikkalainen voisi tehdä saman ainakin yli 2000€ soittimensa kanssa.
 
Mielestäni on ihan kohtuullinen vaatimus että kitara on säädetty ns. "normaalivireeseen" käyttäen "standardikieliä". Loppukäyttäjä voi sitten asentaa/asennuttaa mitä haluaa ja virittää kuten parhaaksi näkee. Onhan kai niin että uusi autokin luovutetaan liikkestä ajokunnossa ja uusi omistaja voi sitten vaikka heti kurvata naapuriliikeeseen vaihdattamaan ratarenkaat alle jos haluaa. Jotenkin se koeajo kai on tehtävä. Jos kitaran palaset vai niputetaan yhteen niin ei kai silloin ole näyttöä siitä että sillä voi oikeasti soittaakin? Se että se näyttää kivalta/hyvältä ei vielä riitä.
 
Oman "halpa-gibsonini" tarkastuslappua ei ollut kukaan allekirjoittanut, ja sen ikäänkuin huomasi itse kitarasta ja sen säädöistä. Kitara siitä kuitenkin lopulta tuli ainakin omasta mielestäni eli "kaikki on hyvin", mutta ehkä tuote olisi kuimminkin saanut olla "valmiimpi" jopa entry-level -luokassa.

Esim. kun itse käytän 11-settiä kitaroissani, on jokainen kalleinkin Gibson noin periaatteessa vähän huono mun käyttöön ennenkö siihen laitetaan 11-setille sopiva satula. Tehtaaltahan nuo tulevat käsittääkseni 10-setille säädettynä ja sille sopivalla satulalla. Ainakin G-ja B-kielet jäävät herkästi satulan uriin jumiin, jos 10-setin satulassa koittaa käyttää 11-setin kieliä. Luonnollisesti kaularautaan saattaa joutua myös koskemaan kun kielisetin paksuus muuttuu - samoin tallapaloihin. Jos tämä on jonkun mielestä suoranainen valmistusvirhe itse soittimessa, kannattaa vielä hetki pyöritellä ajatusta omassa päässä.
 
Intonaation sentään säädän itse, ei ole monen minuutin homma se.

zedder: Tänään tuntuisi vähän joka threadissa olevan väki liikkeellä väärällä asenteella, ja pienikin poikkipuolinen sana saattaa aiheuttaa ties mitä, mutta siitä huolimatta...
----
Jos kerran korealainen ja intialainen onnistuu toimittamaan alle 1000€ soittimen sellaisessa kunnossa Pohjolan perukoille että sillä voi soittaa heti paketista otettuna, niin luulisi että amerikkalainen voisi tehdä saman ainakin yli 2000€ soittimensa kanssa.
 
Mielestäni on ihan kohtuullinen vaatimus että kitara on säädetty ns. "normaalivireeseen" käyttäen "standardikieliä". Loppukäyttäjä voi sitten asentaa/asennuttaa mitä haluaa ja virittää kuten parhaaksi näkee. Onhan kai niin että uusi autokin luovutetaan liikkestä ajokunnossa ja uusi omistaja voi sitten vaikka heti kurvata naapuriliikeeseen vaihdattamaan ratarenkaat alle jos haluaa. Jotenkin se koeajo kai on tehtävä. Jos kitaran palaset vai niputetaan yhteen niin ei kai silloin ole näyttöä siitä että sillä voi oikeasti soittaakin? Se että se näyttää kivalta/hyvältä ei vielä riitä.
 
Oman "halpa-gibsonini" tarkastuslappua ei ollut kukaan allekirjoittanut, ja sen ikäänkuin huomasi itse kitarasta ja sen säädöistä. Kitara siitä kuitenkin lopulta tuli ainakin omasta mielestäni eli "kaikki on hyvin", mutta ehkä tuote olisi kuimminkin saanut olla "valmiimpi" jopa entry-level -luokassa.
 
Eipäs ole omassa, vielä studiotakin halvemmassa ollut mitään. Intonaatiokin säilyi vaikka raudat käytin irti. Luottoa tuohon omaan LP:hen löytyy. Varma sotaratsu vaikka kirveellä veistelis.
 
Ja nyt se aasinsilta.. Joko zedder on tottunut lespaan paremmin? Onko ylimmille nauhoille pääsy helpottunut?

JaaGeRMaisTeR: Eipäs ole omassa, vielä studiotakin halvemmassa ollut mitään. Intonaatiokin säilyi vaikka raudat käytin irti. Luottoa tuohon omaan LP:hen löytyy. Varma sotaratsu vaikka kirveellä veistelis.
 
Ja nyt se aasinsilta.. Joko zedder on tottunut lespaan paremmin? Onko ylimmille nauhoille pääsy helpottunut?
 
Kyllä siihen on tavallaan tottunut ja lähes joka päivä tulee sillä enempi tai vähempi soiteltua, mutta asia on kumminkin niin että kun haluan soittaa piisejä joissa tarvitaan enempi ylänauhoja niin jokin RR -jaskoistani etsiytyy telineestä kätösiin. Niin ja silloin toki myös kun tarvitaan kampea... Hassua on se että toisaalta tuollainen hiukan pulskempi 60 slim taper -kaula tuntuu hyvältä mutta niin myös ohkoinen Jacksonin kaula. Tuskin luovun kummastakaan soitinmallista, molempi parempi, fiilispohjalta jne.

zedder: Tänään tuntuisi vähän joka threadissa olevan väki liikkeellä väärällä asenteella, ja pienikin poikkipuolinen sana saattaa aiheuttaa ties mitä, mutta siitä huolimatta...
----
Jos kerran korealainen ja intialainen onnistuu toimittamaan alle 1000€ soittimen sellaisessa kunnossa Pohjolan perukoille että sillä voi soittaa heti paketista otettuna, niin luulisi että amerikkalainen voisi tehdä saman ainakin yli 2000€ soittimensa kanssa.
 
Eiköhän noilla yli 2000 euron Gibsoneillakin "voi soittaa heti paketista otettuna". Jos joku haluaa satulan ja säädöt viimeisen päälle, niin se ei tarkoita, että kitaralla ei voinut soittaa, se oli huono tai että ostaja on tyytymätön kitaraansa. Se tarkoittaa, että hän haluaa satulan just eikä melkein omalle kielisetille.
 
Mulla tulee semmonen olo, että joku kirjoittaa tänne: "Ostin Gibsonin. Hieno peli. Vein vielä kitarakorjaajalle säädettäväksi." Niin joku vastaa: "Onpas se huono" eikä ole edes nähnyt ko kitaraa, ja ostaja on itse täysin tyytyväinen. Näin nyt kärjistäen.
 
Itse kun ostin CS Gibsonin uutena ja otin paketista, niin se oli täysin keikkavalmiissa kunnossa. Ei muuta kuin piuha kiinni ja menoksi. Ei mitään valittamista. Silti teetätin siihen luusatulan. Miksi? Koska halusin.
 
Peace, love and hugs kaikille mussukoille.

Krice: Jos kitaran joutuu viemään ammattilaiselle huoltoon, siis että siitä löytyy jotakin sellaista jota ei voi itse säätää (intonaatio, kaula) niin eiköhän ole kohtuullista olettaa, että kyseinen kitara on huonosti tehty, hinnasta riippumatta.
 
Ei ole laisinkaan kohtuullista. Katoppas kun on myös sellasia soittajia, jotka luottaa ammattimiehen apuun. Moni on sellasiakin, jotka tekevät ihan oikeasti keikkaakin, eli soittavat muuallakin kuin sängynlaidalla tai peilin edessä. ;)
Syykään ei kaikilla edes ole se, etteivät osaisi. Kuten tuossa on myös todettu, jotkut jopa haluavat laittaa sen työkalun laakista sellaisiin säätöihin, ettei juttu mene sen takia pieleen. Otetaan nyt vaikka tuollainen satulan vaihto - periaatteessa ei mikään rakettitieteen omainen juttu, vaan jos ei ole asiallisia työkaluja niin eihän siitä tuu hevon helvettiäkään. Sillä ammattimiehellä on pelit ja pensselit (eli työkalut) joilla homma onnistuu just eikä melkein. Ja onpa varmasti myös niitä satula-aihioita valmiina. Jos ikinä olisit tehnyt "oikeasta" luusta satulan, niin tietäisit että sepä ei ole ihan niitä miellyttävimpiä hommia. Se luu nimittäin työstettäessä on sellasta kalmanhajuista kamaa.
Tylysti voimme todeta: "Jaa huonosti tehty? Total bullshit!"
 
Kevennyksenä tuollanen:
http://muusikoiden.net/dyn/users/117048.jpg
 
"Laitoin itte P-90:t ja säästin piitkän pennin!"
 
(oikeasti tuo on PTG tuo kitara, eli nuo mikit on vaihdettu 10 sekunnissa.. vertaa vaikka siihen toiseen kuvaan..)

zedder: hiukan pulskempi 60 slim taper -kaula
 
Tälle oli ihan pakko hymähtää ääneen - ihan sillai hyväntahtoisesti vain, ei ilkkuen. Se Gibsonin 50's rounded -kaulakin on nimittäin omaan kouraan vähän siinä rajoilla, onko se turhan ohkainen. Mieluummin soitan sitäkin paksummalla - niitä onneksi löytyy noista Historic-sarjalaisista moniakin.

Jucciz: Se Gibsonin 50's rounded -kaulakin on nimittäin omaan kouraan vähän siinä rajoilla, onko se turhan ohkainen.
 
Niitäkin tuntuu löytyvän varsin erilaisia. Tai ainakin 50's -termilla mainostettuja kuten meikän kaksi. Traditionalin kaulassa on selkeästi enemmän "hartioita" ja hiukan ihan paksuuttakin kuin Studiossani. Molemmilla tykkään soitella kovasti, käy jopa vähän ohuempikin, mutta kyllä Gibsoneissa nämä 50's profiilit on mun makuun, mitä kaikkea se sitten voikaan tarkoittaa :)

zedder: hiukan pulskempi 60 slim taper -kaula tuntuu hyvältä mutta
 
Omassa Gibsonissa on 50 round taper kaula ja se on oikein mukava profiililtaan. Ja huomattavasti ohuempi ja pienempi kuin Ibanez Firemanissa. Aika lähellä sitä mitä on Ibanez PGM.ssäni. Sillähän Jucciz taisi soittaakin muistaakseni ?

Juu, Firemanissa oli tosissaan miesten kaula. Ei ihan sellainen, joka Ibanez-merkistä ekana tulee ihmisille mieleen. :)

En omista Gibsonia ja kaikki on päin persettä tyttöystäväkin jätti. Olen tässä pienen Les Paul kaasun vallassa katsellut käytettyjä muusikoiden.netin torilta ja ebaystä.
 
Mutta mitäs mieltä tuosta kitarasta onko hinta kohdillaan ? Ihan pikainen vastaus riittää. Ei tarvitse tehdä asiasta sen pidempää offtopiccia.
 
http://www.thomann.de/fi/gibson_lp_traditional_pro_ii_50s_hcs.htm

Little Savage: En omista Gibsonia ja kaikki on päin persettä tyttöystäväkin jätti.
 
Bluesin tästä teet ;)