Kitarat: kitarakamat ›

hallu: No eihän se kaikkien sormista lähde;-). Mun mielestä kysymys, lähteekö soundi sormista, vai purkeista vai mistä, ei ole niin yksioikoinen että sen voisi yleistää noin vain koskemaan keikkea. Ei sitä myöskään pitäisi silleen tulkita.
 
Piti oikein plussa pamauttaa, napsauttaa, lyödä, pläjäyttää tai miten kukin haluaa asian ilmaistavan. :)
 
Hienosti kiteytetty koko soundi lähtee sormista -ajattelu ja olen täysin samaa mieltä asiasta...

LaMotta: Heittoni oli sarkastinen. Oikeastaan se tarkoittaa kärjistettynä sitä että nailonkielisellä akkarilla irtoaa SRV-soundi.
 
Sisälläni kipinöi joka kerta kun kuulen tai luen, että 'sormista se lähtee'.
 
E: Varsinaiseen aiheeseen vielä se, että Straton mikkejä on tullut sen verran vaihdeltua, että ne Texas Specialit tarjoilee lähiten sitä SRV-soundia.
 
Sarkasmistasi huolimatta osuit lähelle totuutta. Ja kyllä se pääasiassa sormista lähtee, vaikka kipinöisikin - ihminen niillä kamoilla kuitenkin soittaa. Kukin yksilöllisellä tavallaan ja tatsillaan.

Jos toi soundi lähtee sormista juttu pitäis kirjaimellisesti paikkansa niin silloinhan, joka jampalle pitäis riittää mikrocube ja pasifica.
 
Ois myös kiva kuulla miten esim. phaserin soundi saadaan ulos sormista ilman erillistä pedaalia.
 
Aivan läyhänen lause vaikka toki soittotyyli ja taito on olennainen osa miltä se soitto kuulostaa.

s8na:Ois myös kiva kuulla miten esim. phaserin soundi saadaan ulos sormista ilman erillistä pedaalia.
 
Nyt oikeasti Hermanni.

naavanka_: En oikeastaan.
Yhtään totaalisen käyttökelvotonta en ole koskaan testannut.
 
No nyt taitaa mennä jo erikoisuudentavottelun ja väkisin eri mieltä olemisen puolelle. Taidat olla melkonen ninja sormies kanssa. Käyttökelvottomuus ja susipaska on toki vielä eri asioita, voi niillä kauheimmillakin sirkkelipöntöillä Nattens Madrigalia vetää, mutta ei se kyllä vähemmän paskaa vahvistimesta tee.
 
naavanka_: Plektran kulmaan kannattaa myös kiinnittää huomiota.
 
Tää on muuten yllättävän iso juttu. Ylipäätään plekun vaikutus saundiin. Paksuuden, matskun ja sen miten sitä käyttää. Ite tykkään pitää vähän kulmassa jatkuvasti ja tehdä semmosia ihme nypäytyksiä, joilla saa riuhtastua nuotteja hyppäämään esim. jostain juoksutuksesta ylös. Ja ohuet plekut, tuntuu kuulostavan paljon treblekkäämmältä ja selkeemmältä. Jännä juttu, viimesen päälle pelleilyhommia.
 
s8na: Aivan läyhänen lause vaikka toki soittotyyli ja taito on olennainen osa miltä se soitto kuulostaa.
 
Jep..
 
s8na:
Ois myös kiva kuulla miten esim. phaserin soundi saadaan ulos sormista ilman erillistä pedaalia.
 
Tonea rullailemalla? = D

Myrkky Nuoli: Ja ohuet plekut, tuntuu kuulostavan paljon treblekkäämmältä ja selkeemmältä. Jännä juttu, viimesen päälle pelleilyhommia.
 
Kamarunkkausta jaloimmillaan. :)
 
Mutta kyllä plektrassa täytyy paksuutta olla sen verran, että saa kielistä otetta. Ei sellasella lerpulla saa runnottua kunnolla niitä kieliä, vaan se vähän kuin parin millin muovista tehty lapio. Näyttää etäisesti lapiolta, mutta ei sillä työnteko onnistu. Tosin liian paksut ovat liian paksuja. Niillä hommasta katoaa tatsi ja homma menee "tönköksi"... Se on 1mm Dunlop ja kansa kiittää... ;)
 
Tonea rullailemalla? = D
 
Eikös tämä ole enemmän wah kuin phaser?

s8na: Jos toi soundi lähtee sormista juttu pitäis kirjaimellisesti paikkansa niin silloinhan, joka jampalle pitäis riittää mikrocube ja pasifica.
 
Ois myös kiva kuulla miten esim. phaserin soundi saadaan ulos sormista ilman erillistä pedaalia.
 
Aivan läyhänen lause vaikka toki soittotyyli ja taito on olennainen osa miltä se soitto kuulostaa.
 
Minulla on tullut tästä ketjusta mieleen, että moni taitaa hakea tässä takaa ns. "kultaista keskitietä". Eli, ei liiallista "kamarunkkausta", muttei myös sitäkään ajatusta, että se hyvä saundi lähtisi vain ja ainoastaan pelkästään sormista.

Myrkky Nuoli: No nyt taitaa mennä jo erikoisuudentavottelun ja väkisin eri mieltä olemisen puolelle. Taidat olla melkonen ninja sormies kanssa. Käyttökelvottomuus ja susipaska on toki vielä eri asioita, voi niillä kauheimmillakin sirkkelipöntöillä Nattens Madrigalia vetää, mutta ei se kyllä vähemmän paskaa vahvistimesta tee.
 
No ei nyt aivan niinkään.
Kyllä jokaiselle, jopa sille paskimmallekin sihinäpöntölle, löytyy joku käyttötarkoitus.
Tokihan paska on aina paskaa mutta jossain se vaan toimii.

naavanka_: No ei nyt aivan niinkään.
Kyllä jokaiselle, jopa sille paskimmallekin sihinäpöntölle, löytyy joku käyttötarkoitus.
Tokihan paska on aina paskaa mutta jossain se vaan toimii.
 
Sittenhän me ollaan samaa mieltä. Aika vaikeeta on tosin miettiä käyttötarkotusta vaikka mun ekalle vahvistimelleni: http://www.parts-express.com/images/products/standard/248-686_s.jpg
 
Taino.. käyttötarkotushan se kitaran alottaminenkin on. Sillon ei juuri kiinnostanu miltä jutut kuulostaa kun oli vaan niin onnellinen, että vihdoin sai käteen jotain räpellettävää.

Myrkky Nuoli: Sittenhän me ollaan samaa mieltä. Aika vaikeeta on tosin miettiä käyttötarkotusta vaikka mun ekalle vahvistimelleni: http://www.parts-express.com/images/products/standard/248-686_s.jpg
 
Taino.. käyttötarkotushan se kitaran alottaminenkin on. Sillon ei juuri kiinnostanu miltä jutut kuulostaa kun oli vaan niin onnellinen, että vihdoin sai käteen jotain räpellettävää.
 
Höh, meikä sai tuolla huudatettuna ihan kivat rosot irti isommalla kaapilla.

Kaikki näyttää ajattelevan täällä, että haluaisin varta vasten ja täydellisesti kopioida SRV:tä, Morsea, Ynkkää ja Lukea, mutta en tarkoittanut sitä aivan niin. Lähinnä nimesin nuo neljä sen takia, että heillä on sellainen saundi joka on jossain mielessä minun korvaan ihanteellinen ja jolla voisin soittaa omatekemäääni musiikkia. Eli, ne oli tarkoitettu vaan lähinnä suunta antaviksi, ei täydellisesti kopioitaviksi.

silhouette: Kaikki näyttää ajattelevan täällä, että haluaisin varta vasten ja täydellisesti kopioida SRV:tä, Morsea, Ynkkää ja Lukea, mutta en tarkoittanut sitä aivan niin. Lähinnä nimesin nuo neljä sen takia, että heillä on sellainen saundi joka on jossain mielessä minun korvaan ihanteellinen ja jolla voisin soittaa omatekemäääni musiikkia. Eli, ne oli tarkoitettu vaan lähinnä suunta antaviksi, ei täydellisesti kopioitaviksi.
 
En tarkoittanut omia kommenttejani suunnata suoraan sinulle sillä tavalla. lähinnä tällaisilla keskusteluilla on tapana rönsyillä ja itselläni on paha tapa eksyä alkuperäisestä aiheesta yleisesti filosofoimaan. Kävin kuuntelemassa noita sun musanäytteitä ja sulla on hyvä meininki etkä minun mielestä kopioi ketään.

hallu: En tarkoittanut omia kommenttejani suunnata suoraan sinulle sillä tavalla. lähinnä tällaisilla keskusteluilla on tapana rönsyillä ja itselläni on paha tapa eksyä alkuperäisestä aiheesta yleisesti filosofoimaan. Kävin kuuntelemassa noita sun musanäytteitä ja sulla on hyvä meininki etkä minun mielestä kopioi ketään.
 
Kiitos, olipas mukavasti sanottu. Harvemmin kuulen minkäänlaisia kommentteja musiikistani =)

Minustakin meininki oli ihan persoonallista. Efektejä oli annosteltu sähköisiin kitaraosuuksiin sen verran reilulla kauhalla, että uusien mikkien tuomat nyanssit saattaisivat hukkua sekaan. Lähelle vaikka SRV:tä päästäisiin minusta ihan luottamalla kitaran prosessoimattomaan sointiin. Nyt soiton dynamiikka tuntuu välillä kompressoituvan turhankin paljon.
 
Jos ajatellaan niin päin, että kuulostaisiko SRV erilaiselta, jos hänen kitaraansa olisi vaihdettu toisenlaiset yksikelaiset mikit, lienee vastaus: tokkopa ;)

Kefiiri: Minustakin meininki oli ihan persoonallista. Efektejä oli annosteltu sähköisiin kitaraosuuksiin sen verran reilulla kauhalla, että uusien mikkien tuomat nyanssit saattaisivat hukkua sekaan. Lähelle vaikka SRV:tä päästäisiin minusta ihan luottamalla kitaran prosessoimattomaan sointiin. Nyt soiton dynamiikka tuntuu välillä kompressoituvan turhankin paljon.
 
Jos ajatellaan niin päin, että kuulostaisiko SRV erilaiselta, jos hänen kitaraansa olisi vaihdettu toisenlaiset yksikelaiset mikit, lienee vastaus: tokkopa ;)
 
Kiitos paljon sinullekin Kefiiri, on oikeasti mukavaa saada musiikistani asiallista palautetta, sitä täytyy kunnioittaa, että jollain riittää aikaa kuunnella toisten musiikkia, se ei ole mikään itsestään selvä juttu ainakaan minulle =)

Aion yleisön vastustuksesta huolimatta tuoda tähän keskusteluun mukaan myös omakohtaista aloittelijan näkökulmaa. Koska, oma teoriani on, että kamojen tulisi kehittyä jotakuinkin suhteessa taitoihin, eli siihen näppien mahtavuuteen. On toki totta, että tuubissakin näkee videoita missä joku soittaa suhteellisen hienon kuuloisesti jollain muutaman kympin kitaralla ja vaikka podilla. Nämä tyypit useimmiten kuitenkin lienevät niitä, jotka ovat saaneet riittävästi level up:seja jo sormiinsa, opetelleet kaikki erikoiskombot ja päivittäneet tavaroitaan (käyttämällä saatuja bonuspisteitä yms) jotta leveleiden saaminen ylipäätään on ollut mahdollista. Menikö liian nörtiksi?
 
Noin 2 vuotta sitten, sehän oli ihan sama että millä soitin, kunhan säröä laittoi tarpeeksi niin aina kuulosti hyvältä. Erehdyin hankkimaan siinä vaiheessa, ja hetken huumassa, hyvinkin kalliita kamoja, jotka kuitenkin silloin kuulostivat jotakuinkin samoilta kuin mitä aikaisemmatkin. Vasta nyt ja tässä vaiheessa alkaa huomaamaan että esmes halvoilla mallintavilla multiefekteillä ynnä muilla soittaminen on harvinaisen tympäisevää touhua (suht. lyhyt aika kyllä, mutta soitankin suht. paljon ja aktiivisesti enkä edes yritä väittää osaavani ;). Jotain niin kovin konkreettisesti puuttuu. Ja vaikka tämä saattaa tietysti olla puhtaasti dynamiikkaa ja psykoakustiikkaa, uskon kuitenkin olevan jotain muutakin koska muutoinhan nuo ilmiöt olisivat potkaisseet heti käyntiin kunhan kamojen hinta nousi?
 
Eli, miten tämän nyt lyhyesti sanoisi jotta kerrankin saisin asiani oikeinpäin esitettyä... Kunhan sen itseluottamuksen, tatsin, oman tekniikan ja oman soundin on saanut kehitettyä ja hiottua, kamoilla joilla siinä huomaa jotain "omaa" eikä pelkkää puhdasta digipuuroa, uskoisin että silloin pystyy jo melkein vaikka mihin muutaman satasenkin setillä. Jos siis joku haluaa alkaa käänteisurheilemaan :)
 
Kuitenkin, sen oman jutun etsiminen lienee yksi suurimmista houkutus-koukutuksista koko kitaransoitossa? Ja, vaikka eriäviä mielipiteitä takuulla riittää, ja jos unohdetaan tekniikka ja tatsi ja keskitytään pelkästään kamoihin (ilman pedaaleja), oma mielipiteeni on että "merkitysjärjestys" on 1.vahvistin 2.kaiutinelementit 3.kitaramikit (menisivätköhän pedaalit vahvistimen kanssa jaetulle ykkössijalle jos ne laskettaisiin). Ja näiden jälkeen epämääräisessä järjestyksessä kitaranrunkomateriaalit, kaappiratkaisut, kielet, plektrat ynnä muut. SRV:stä puhuttaessa, eikös kyseinen kaveri soittanut vain ja ainoastaan jollain halpajohdoilla koska uudet ja kalliit eivät antaneet... Jotain, mitä sitten etsikin - esimerkkinä. Ajan mittaan nuo pikkujutut ja -mieltymykset pakostakin kehittyvät, riippuen siitä mitä enemmän pääsee kokeilemaan ja tekemään vertailuja. Ja mikit kuitenniin ovat jo soittotuntumaltaankin aika oleellinen osa pakettia?
 
Ja että saisin tämän joskus päätökseenkin, tuossa on samalta valmistajalta (SD) 12-mikin vertailu - http://www.youtube.com/watch?v=ryzie8mham8 . Jo niissä mielestäni on aika valtavia eroja.
 
Aloittajan näytteet tosiaan oikein mielenkiintoisen erilaisia, hatunnoston arvoisia. Enkä suinkaan yritä opettaa isääni n**maan, kenenkään keskusteluun osallistuneen suhteen, mutta nähdäkseni sen tatsin on kehityttävä, kunnon vermeiden kanssa. Oma kamarunkkaukseni alkaa olemaan loppusuoralla, vihdoinkin, ja pystyy toivottavasti kohta syömäänkin normaalisti. Ellei sitten jokin firma lanseeraa jotain uutta markkinoille mikä tietysti olisi ennenkuulumatonta :/
 
Pahoittelen turhanpäivistä vuodatusta, kello on aamu eivätkä aivot ole vielä ihan touhussa täysillä mukana :)

azlag: Kuitenkin, sen oman jutun etsiminen lienee yksi suurimmista houkutus-koukutuksista koko kitaransoitossa? Ja, vaikka eriäviä mielipiteitä takuulla riittää, ja jos unohdetaan tekniikka ja tatsi ja keskitytään pelkästään kamoihin (ilman pedaaleja), oma mielipiteeni on että "merkitysjärjestys" on 1.vahvistin 2.kaiutinelementit 3.kitaramikit (menisivätköhän pedaalit vahvistimen kanssa jaetulle ykkössijalle jos ne laskettaisiin). Ja näiden jälkeen epämääräisessä järjestyksessä kitaranrunkomateriaalit, kaappiratkaisut, kielet, plektrat ynnä muut. SRV:stä puhuttaessa, eikös kyseinen kaveri soittanut vain ja ainoastaan jollain halpajohdoilla koska uudet ja kalliit eivät antaneet... Jotain, mitä sitten etsikin - esimerkkinä. Ajan mittaan nuo pikkujutut ja -mieltymykset pakostakin kehittyvät, riippuen siitä mitä enemmän pääsee kokeilemaan ja tekemään vertailuja. Ja mikit kuitenniin ovat jo soittotuntumaltaankin aika oleellinen osa pakettia?
 
Niinku jo totesitkin, näistä on mielipiteitä suuntaan jos toiseen. Mun näkemykseni on, että tatsia ja tekniikkaa ei voi oikeen unohtaa, kun miettii kuinka tuottaa jonkinlaisen saundin.
 
Jos mietitään mitä noi kaikki sun numeroimat soiton välikappaleet tekee tuossa signaaliketjussa, niin niiden tehtävänä on vahvistaa sitä sun omin sormin tuottamaa ääntä. Pala palalta jokainen osa vahvistaa ja samalla muovaa sitä sun saundia.
 
Vähän yleistäen: mitä pitemmällä signaaliketjussa joku osa on, sitä vähemmän siihen vaikuttaa se sun oma kosketus vaikka sillä osalla onkin vaikutusta siihen lopputulokseen. Kääntäen, mitä lähempänä signaalin alkupäätä joku osa on, sitä merkityksekkäämpi se on siihen soittotuntumaan ja äänen perusolemukseen.
 
Kielten merkitys on ihan ensimmäisenä listalla. Ne vaikuttavat ihan suoraan siihen miltä se soittaminen ennen kaikkea tuntuu. Kielten paksuutta tai ohuutta voi yrittää kompensoita taajuuksia boostaamalla tai leikkaamalla, mutta ei sitä aivan piiloon koskaan oikeen saa. Esim. omassa soitossa tuntuu, että todella ohuilla kielillä alakielet saa laulamaan aivan jollain toisella tavalla, kuin jos ne olisivat vaikkapa pari pykälää paksumpia. Silloin niissä on omaan käyttöön epämiellyttävä atakki ja tumppuisuus, jota voi kyllä viilata säätimillä pois, mutta senkin jälkeen omat korvat erottavat sen melkein minkä vain läpi. Oma soittotatsi lopulta määrää millaiset kielet ovat itselle optimaaliset ja millä korkeudella ne ovat parhaiten omalla mukavuusaluella.
 
Kitaramikit nostaisin kielten perään heti toisiksi tärkeimmäksi. Erilaiset mikit voivat tehdä yhdestä vahvarista aivan käyttökelvottoman tuntusen kun taas toinen pursuaa hunajaa spiikkereistä. Samoin kuin kielten kanssa, mikit ovat signaalin alkupäässä ja vaikuttavaa siihen lähtösaundiin mikä sinne loppuun signaaliketjuun syötetään. Toisille kuumat mikit pilaavat soittimen dynamiikan tyystin, kun taas toisille ne mahdollistaa riittävän ulostulon puskemaan vahvistimen etusta.
 
Vahvistimen merkitystä saundiin ei voi kiistää, mutta jos kaikki edellä mainitut ovat päin honkia, ei hyvä vahvistin sitä pelasta. Taas kääntäen, jos on oikeanlainen kitara oikeilla asetuksilla, aika moni vahvistin taipuu taitavissa käsissä sille omalle saundille. Esimerkkinä Allan Holdsworth, joka on vuosikymmeniä kuulostanut itseltään mm. Pearcen trankkuvahvareiden, Mesan Caliber .50+:n ja Dual Recton putkilaitteiden sekä Yamahan mallintavien läpi.
 
Vielä sen verran, että volume- ja tonepotikka on kanssa melko aliarvostettuja ottaen huomioon, että niillä voi onnistua leikkaamaan melko sivistyneesti alkupään saundista turhaa karvaisuutta/jääpiikkiä pois ja tehdä esim. lainasoittimesta oman saundi-ihanteen mukaisemman.
 
Eli mikä tämän raapustuksen lopullinen idea oli? Saundi lähtee sormista varmasti ja jos sitä haluaa muokata laitteiden kautta, niin kannattaa alottaa sieltä signaaliketjun alkupäästä sen muokkaamista - juurikin kielistä, mikeistä ja vaikka plektroista. Monesti ihmiset lähtevät parantamaan omaa saundiaan aivan väärästä päästä. Jos omassa saundissa on jotain vikaa, niin suositeltavaa olisi käydä läpi signaaliketjun alkupäätä sen sijaan, että ostaa kalliilla uuden nupin ja kaapin, jotka päätyy torilla parin kuukauden kuluttua. Vika löytyy monesti sieltä mahdollisimman läheltä näppejä, jos tuntuu ettei soitto suju tai kuulosta mieleiseltä.

Laulava Kylätohtori: Piti oikein plussa pamauttaa, napsauttaa, lyödä, pläjäyttää tai miten kukin haluaa asian ilmaistavan. :)
 
Hienosti kiteytetty koko soundi lähtee sormista -ajattelu ja olen täysin samaa mieltä asiasta...
 
Perille tuli:-) kiitosta vaan paljon.

azlag: Eli, miten tämän nyt lyhyesti sanoisi jotta kerrankin saisin asiani oikeinpäin esitettyä...
 
On se jännääm.