Aihe: Lyriikat: Outo ja irstas mä olin (10.10.2013) 1
soihtu55 10.10.2013 22:35:02 (muokattu 10.10.2013 23:05:26)
Lyriikat: Outo ja irstas mä olin (10.10.2013) (istuimme raiteilla tervakukkaa tuoksutellen) Outo tuuli peitti hiukseni veti mua luokseen, tuuli meitä erotti kivi kiven päällä, muuri outo ja irstas mä olin, kun luoksesi tulin, meitä erotti meri, punainen ja aina vaan veri kiersi kiivaammin ja aina vaan veri kiersi kiivaammin teki rajat ja viivat meidän ympärille outo ja irstas mä olin, kun luoksesi tulin, istuimme raiteilla tervakukkaa tuoksutellen ja navoillamme tanssi(vat) pisarat, outo tuuli peitti hiukseni veti mua luokseen, tuuli meitä erotti kivi kiven päällä, muuri outoja irstas mä olin, kun luoksesi tulin, ja navoillamme tanssi(vat) pisarat, mutta eihän edes satanut ja navoillamme tanssi(vat) pisarat, mutta eihän edes satanut outo ja irstas mä olin, kun luoksesi tulin outo ja irstas mä olin, kun luoksesi tulin irrallaan tästä maasta irrallaan tästä maasta istuimme raiteilla tervakukkaa tuoksutellen ja universumissa kissa kuumalla katolla irrallaan tästä maasta irrallaan tästä maasta -merja ritala- Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja- näin oletin kun se ei laulanut. -MR-
soihtu55 22.10.2013 23:14:14 (muokattu 22.10.2013 23:21:15)
Kuuntelin iltamusiikkina tämän kappaleen ja kirjoittelin sanat: http://www.youtube.com/watch?v=DxTHITr2kJw Lyriikat: Kaunis kuin vaimo (22.10.2013) liikumme taajamilla, jossa pieni kivikin on vuori, mitä varten sä tulit niin kauniiksi et kaksi peuraa on samaa lihaa ja viha täyttää minut, sä oot kaunis kuin vaimo jota en saa pitää, sinä lepäät vihani yli, syli valloilleen päässyt niitty kuitenkin hillitty ja sensitiivinen ja minä nielaisen kauneutesi kuin leijonan kita otan vastaan niityt kiihdyn virraksi kivien päälle sinä lepäät vihani yli, syli keinuttaa ja lanteet anteliaana kuljet; kuitenkin hillitty ja sensitiivinen ihminen, vai peuran lihaa ja viha täyttää minut sä oot kaunis kuin vaimo, jota en saa pitää sinä lepäät vihani yli, syli valloilleen päässyt niitty merja ritala Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja- näin oletin kun se ei laulanut. -MR-
soihtu55 27.10.2013 12:09:19 (muokattu 30.10.2013 22:14:04)
Rocklyriikkaa; Kun varjot vaakkuvat (27.10.2013) sun rinnat kohoaa mulle kuin kirkontornit mä kuumenen, oon hormi joka palaa sä näytät mulle pyhää mä käytän tään ajan, ylitän tajunnan rajan kävelen sormilla pitkin sun selkää mä näykin ristiä rinnoillasi seinien pinnoilla vaakkuvat varjot, vai ulkona varis mä oon nistin valkoinen, sä lupiinin punainen kultainen noutaja soutaa hakee meidät reität itsesi minuun heitän kaikki voimat, varjot lähestyy meitä kultainen noutaja soutaa ja hakee myös teidät kun varjot vaakkuvat. teitä risteytyy kuin viisi sormee ne kävelee pitkin sun selkää, mä pelkään et katoon sä näytät mulle pyhää mä käytän tään ajan ylitän tajunnan rajan kävelen sormillani risteykseen mä kuumenen, oon hormi joka palaa sun rinnat kohoaa mulle kuin kirkontornit mä oon nistin valkoinen, sä lupiinin punainen kultainen noutaja soutaa hakee meidät reität itsesi minuun heitän kaikki voimat varjot lähestyy meitä, kultainen noutaja soutaa ja hakee myös teidät kun varjot vaakkuvat. -merja ritala- Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja- näin oletin kun se ei laulanut. -MR-
‹ edellinen sivu \| seuraava sivu › 1

› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)

› Keskustelualueet ‹
› Haku tästä aiheesta / Haku ‹
› Säännöt ‹

Lyriikka ›