Media ja viihde ›

daredevil: Sven Hassel - Tuomittujen Legioona, Kuolema Telaketjuilla, Aseveljet
 
Tässä on siis kolme kirjaa. Ensimmäinen näistä, Tuomittujen Legioona, on vaikuttava. Kirjaa sanotaan omaelämäkerraksi. On se totta tai ei, kirja on joka tapauksessa todella mielenkiintoinen ja pitää otteessaan.
Ensimmäisen omaelämäkerran "jatko-osissa" käydään samaa tarinaa läpi yksityiskohtaisemmin ja dialogia on enemmän. Hyvää luettavaa sotakirjallisuuden ystäville.
 
Sven Hasselit on parhautta! 14-osaa jotka on tullut luettua n.3 kertaa läpi ja aina jaksaa musta huumori naurattaa. + + +

MannihilatoR: Sven Hasselit on parhautta! 14-osaa jotka on tullut luettua n.3 kertaa läpi ja aina jaksaa musta huumori naurattaa. + + +
 
Rangaistuspataljoonan lukaisin sitten myös. Sanoisin että oli vähän karumpaa lueskeltavaa Aseveljien jälkeen. Kyllä näihin vähän ehkä jää koukkuun ja täytyy lukea sitten kaikki.

Väärä alue. Tämän voi poistaa.

Peter Hellerin kirjan The Dog Stars. Se kertoo miehestä, Cessnasta ja koirasta. Muu ihmiskunta on aika vähäinen johtuen flunssasta. Tosi tosi koskettava tarina ja kertojana toimii päähenkilö itse. Suosittelen kokeilemaan, koska kerrontatyylikin on aika katkonaista ja päiväkirjanomaista.

Jenna Jameson - Erotiikan ammattilainen
 
Rankkaa tekstiä, mutta välillä tarina pukkoilee siihen malliin, että vähän sekava kuva jäi. Ehkä se oli tarkoituskin.
 
Theo Fleury - Kovaa peliä
 
Ex-jääkiekkotähden raju omaelämäkerta saa suurimman osan rokkareista näyttämään pyhäkoululaisilta. Valmentaja käytti Fleuryä (kuten muutamia muitakin) seksuaalisesti hyväkseen ja tästä traumasta sai polttoaineensa vuosikausia kestänyt itsetuhoinen meininki. Nyttemin kaveri on paljastanut menneisyyden haamut ja päässyt raittiiksi.
 
Laurence Leamer - Arnold Schwarzenegger
 
Harvinaisen paljon kohdettaan nuoleskeleva opus epäviralliseksi elämäkerraksi. No, ehkä Arska on oikeasti niin hyvä jätkä. On tämä kumminkin hyvin tutkittu, kirjoitettu ja suomennettu kirja, että siinä mielessä voi kyllä suositella Arskan urasta kiinnostuneille.

Johanna Sinisalolta tuli luettua parikin kirjaa.
 
Salattuja voimia, opas pimeille ja valoisille poluille sisältää patikointitietoutta ja fantasiaa polkujen varsilta.
 
Suunnitelmat patikointimatkailuun lopahtivat kirjan myötä alkuunsa, sen verran varustelukeskeistä ja yllättävän hintavaa puuhaa vaikka jalkamiehenenä rehkitäänkin normilöhömatkailuun verrattuna.
 
Kirja-alesta joskus hankittu Kädettömät kuninkaat ja muita häiritseviä tarinoita on kokoelma kirjailijan alkutaipaleen fantasianovelleja. Vähän kömpelöitä ja kasariajankuvaa tarjoilevia.

Yukio Mishima on mun uusin suosikkikirjailija ja äskettäin tuli luettua kirja nimeltä Kunnia on katkera juoma

Zlatanin elämänkerta tuli luettua.
 
Melko huikea jätkä. Aina oon pelaajana arvostanut tuota kaveria, mutta uraa ei nyt sen aktiivisemmin ole tullut seurattua. Nyt sai kyllä hienon kuvan miehestä, kaikin puolin kova jätkä!

Jörn Donner - Isäni jalanjäljillä
 
Jörkka lähtee Siperiaan seuraamaan isänsä Kai Donnerin reittejä. Ilman vaivoja tai seikkailuja, joita Kai koki pakkasissa ja äärimmäisen karuissa olosuhteissa. Jörkka punnitsee ja pohtii asioita, kertoo Kain seikkailuista, joissa hän oli vähällä kuolla. Sitä maailmaa ei enää ole. Lopussa Jörkka suhtautuu isäänsä erittäinkin kriittisesti, koska Kai ajautui Suomessa äärioikeistoon. Hieno kirja. Ja äärimmäisen hienoja Kai Donnerin kuvia tutkimusmatkoiltaan maailman laitamaille.
 
Karl-Ove Knaussgård - Taisteluni, toinen osa
 
Jostain syystä pirun raskas lukukokemus, mutta pakko oli lukea viimeiseen pisteeseen saakka. Dramatiikka tai sen puute syntyy arkielämästä, parisuhteesta, lapsista, naapureista, ystävistä. Ulkopuolisuudesta. Raskas senkin vuoksi, että juurikaan ei ole keventävää huumoria. Tai sitten vain minä en tajunnut ironiaa -mikä sekään ei olisi ihme. Teksti on äärimmäisen punnittua, arkihetkien pienimpiinkin hetkiin takertuvaa.
 
Parisuhde -tuo elämän haastavampia kokemuksia.

Secreterial: Zlatanin elämänkerta tuli luettua.
 
Melko huikea jätkä. Aina oon pelaajana arvostanut tuota kaveria, mutta uraa ei nyt sen aktiivisemmin ole tullut seurattua. Nyt sai kyllä hienon kuvan miehestä, kaikin puolin kova jätkä!
 
Heh, itsekin sain luettua saman kirjan juuri äsken. Räväkkä kaveri kentällä, ja sen ulkopuolella. Mielenkiintoinen persoona, ja sen myötä viihdyttävä kirja.

Max Barry - Jennifer Valtiovalta
 
Kuumottava kuvaus maailmasta, jossa suuryritykset käytännössä hallitsevat maailmaa eikä vapaata markkinataloutta tunneta. Nike tuo markkinoille uuden tossumallin 2500:n dollarin hintaan ja päättää markkinoida sitä ampumalla 10 ensimmäistä ostajaa. Kenkä on näet sen verran haluttu, että sen takia vaikka tapetaan. Nimihenkilö on valtiovallan agentti, joka ryhtyy selvittämään tapausta. Seuraa juonittelua, voiton tavoittelua, vauhtia ja jännitystä. Pidin tästä kirjasta oikein paljon, koko ajan tapahtui jotain ja sinänsä irralliset asiat punottiin taitavasti yhteen. Ehkä kuitenkin puhuttelevinta oli se, että tällainen maailma saattaa joskus olla oikeastikin totta, ellei jo tavallaan olekin.

Ville Kaarnakari, Kyösti Pietiläinen: Legioonalainen Peters - tarkka-ampujan tähtäimessä
 
Tällä kertaa legioona on riisuttu munattomaksi YK:n käsikassaraksi, jolla ei ole lupa tappaa, vaikka tarve olisi. Ei ole kirjasarjan parhaita.

Stephen Kingin Tulisilmä.
 
Hienosta asetelmasta huolimatta kirjan jälkipuolikolla tulee lässähdys, ja loppuun mennään ikään kuin puolivaloilla. Ei läheskään Kingin viihdyttävimmästä päästä, mutta oli tässä mainio vertaus koiranpaskasta ja kermavaahdosta, sekä maininta "Suudelma"-yhtyeen Gene Simmonsista.

Viime aikoina olen lukenut Alice Munron teoksia, sen vuoksi varmaan palkittiin Nobelilla.
 
Karkulainen; kertomuksia
 
Novelleja elämänmuutosten sattumanvaraisuudesta. Munroeta lukiessa ei voi olla ollenkaan varma että on käsittänyt kaiken lukemastaan, jokin tuntuu aina jäävän hahmottumatta.

Wahlroo$!!!
 
Aika vauhdikkaan ja luettavan kirjan ovat saaneet aikaiseksi ja ehkä hyvä että ilman päähenkilön kontribuutiota kun ei ole päässyt ehdottelemaan muutoksia.
 
Se vain särähtää että epilogissa väittävät tarkistaneensa asiatiedot monesta lähteestä mutta vilisee asiavirheitä (no samanlaisia toimittajia näistä opiskelijoista on tulossa kuin tähänastisetkin):
Esim väittävät että kokiksen myynti ja mainokset ilmestyivät Suomeen 1952 vaikka todellisuudessa Coca-Cola Company lahjoitti Suomeen olympialaisten takia vain yhden erän (silloin ekan kerran pääsin maistamaan enkä tykännyt) ja oikeasti kokis tuli Suomeen vasta 1957 kun Hartwallin tytäryhtiö Amri Oy alkoi sitä valmistaa.
 
Maailman helpoin asia olisi ollut tarkistaa jos olisi viitsinyt.
(Tai ehkä ne on vilkaisseet vain Wikipediaa, ehkä toimittajakoulutukseen ei muuta kuulu?)

Kauko Röyhkä - Miss Farkku-Suomi
 
Seksiä ja kosketusta tekee mieli. Mystinen oidipushahmo antaa ja ei anna. Erottaudutaan lauman vallasta ja noustaan vähän yli massojen -koska oma epävarmuus rakentaa pressun hahmon ympärille. Tähän väliin tietysti pitää sanoa, että oivaltavaa ajankuvaa. Mutta vain yhdestä näkökulmasta. Bändi päätyy Kuusrockin lavalle yhdessä hujauksessa.
 
Ehkä tämä on nuorisoromaani. Jos nyt nuoret enää mitään lukevat. Kerronnassa on välillä hienoa draivia.

Mario Vargas Llosa - Vihreä Talo
 
Pikkuhiljaa ja vähän jälkijunassa nobelistitietämystä päivitellen. Tämä oli kyllä erittäin hyvä kirja.

Fjodor Dostojevski - Riivaajat
 
Sijoittuu varsin mielenkiintoiseen aikakauteen Venäjän historiassa. Vanhat voimat vastaan sosialismin ja ateismin nousu.

Max Brooks: World War Z
 
Erinomaista haastattelumaista kirjaa lukiessa lähinnä ahdistaa minkä potentiaalin kirjan elokuvaversiointi onnistui hukkaamaan. Eihän noissa ollut yhteistä kuin nimi.