Musiikin teoria ja säveltäminen ›

EP: Niin kuin "sellisti" kirjoitti ja sekstisoinnun (terssikäännös) merkintänä analyyseissa käytetään yläkulmassa numeroa 6 sointuastemerkinnän jälkeen.
Vastaavasti kvarttisekstisoinnun (kvinttikäännös) merkintänä sointuastemerkinnän jälkeen nrot 6 ja 4 alekkain.
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yl%C3%A4-_ja_alaindeksi
 
Terssi- ja kvinttikäännös eivät automaattisesti viittaa seksti- ja kvarttisekstisointuihin, sillä nämä ovat "synonyymiset" vain kolmisoinnuista puhuttaessa. Myös nelisoinnulla voi olla terssikäännös, mutta nimitys on silloin kvinttisekstisointu. "-käännös"-loppuliite viittaa soinnun pohjaääneen.
 
(Sivuhuomautuksena, pohjamuotoisen kolmisoinnun nimitys on terssikvinttisointu, mutta tätä ei yleensä käytetä eikä ole tarpeen merkitä analyysiin: yhtenä poikkeuksena tosin useamman pidätyksen (esim. 6=>5 ja 4=>3) yhtäaikainen purkaus pohjamuotoiseen kolmisointuun. Merkintänä yläindeksiin 5 ja alaindeksiin 3.)
 
Kolmisoinnun terssikäännös = sekstisointu
Kolmisoinnun kvinttikäännös = kvarttisekstisointu
Nelisoinnun terssikäännös = kvinttisekstisointu
Nelisoinnun kvinttikäännös = terssikvarttisointu
Nelisoinnun septimikäännös = sekuntisointu
 
Näiden lisäksi sointuja kuvatessa puhutaan "asemista", esim. seuraavasti:
 
Kvarttisekstisointu on ahtaassa asettelussaan terssiasemassa.
Neliääniset koraalit päättyvät useimmiten pohjamuotoiseen oktaaviasemassa olevaan kolmisointuun.
 
Nimitys viittaa siis sointuhajotuksen ylimpään ääneen. Voidaan siis puhua C-duurin V asteen kvinttisekstisoinnusta, joka on kvinttiasemassa = reaalisointumerkintänä G7/B (angl.amer. merkintätapaa käytettäessä), jossa äänet alhaalta ylös H-F-G-D (tai H-G-F-D).
 
EDIT: Oikoluettu ja ajatusvirhe korjattu.

Höö, nuoruusfläsäriä pukkaa kun noita lukee.

ThrashGuitarist: Hmm siis luettaessa; kumpi sanotaan ensin, ala- vai yläindeksi?
 
Käsittääkseni alaindeksi melko yleisesti, ts. esimerkiksi terssikvarttisoinnun merkinnässä numero kolme on ala- ja numero neljä yläindeksissä. Kvinttisekstisoinnussa vastaavasti numero viisi on ala- ja numero kuusi yläindeksissä, jne.

Tonski: Käsittääkseni alaindeksi melko yleisesti, ts. esimerkiksi terssikvarttisoinnun merkinnässä numero kolme on ala- ja numero neljä yläindeksissä. Kvinttisekstisoinnussa vastaavasti numero viisi on ala- ja numero kuusi yläindeksissä, jne.
 
No voihan perhana, olen yrittänyt hahmottaa sen juuri päinvastoin, mikä minun mielestäni olisi loogisempaa niin päin

ThrashGuitarist: No voihan perhana, olen yrittänyt hahmottaa sen juuri päinvastoin, mikä minun mielestäni olisi loogisempaa niin päin
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sointu … K.C3.A4.C3.A4nn.C3.B6s_ja_asemointi
 
Kannattaa opetella tuo yleisempi merkintätapa niin on muiden kanssa viestiessä yhteinen terminologia, tuo on aika looginen tapa merkitä nelisointukäännöksiä kunhan niitä sointuja kirjottelee hetken nuottiviivastolle.

Janus: http://fi.wikipedia.org/wiki/Yl%C3%A4-_ja_alaindeksi
 
Terssi- ja kvinttikäännös eivät automaattisesti viittaa seksti- ja kvarttisekstisointuihin, sillä nämä ovat "synonyymiset" vain kolmisoinnuista puhuttaessa. Myös nelisoinnulla voi olla terssikäännös, mutta nimitys on silloin kvinttisekstisointu. "-käännös"-loppuliite viittaa soinnun pohjaääneen.
 
(Sivuhuomautuksena, pohjamuotoisen kolmisoinnun nimitys on terssikvinttisointu, mutta tätä ei yleensä käytetä eikä ole tarpeen merkitä analyysiin: yhtenä poikkeuksena tosin useamman pidätyksen (esim. 6=>5 ja 4=>3) yhtäaikainen purkaus pohjamuotoiseen kolmisointuun. Merkintänä yläindeksiin 5 ja alaindeksiin 3.)
 
Kolmisoinnun terssikäännös = sekstisointu
Kolmisoinnun kvinttikäännös = kvarttisekstisointu
Nelisoinnun terssikäännös = kvinttisekstisointu
Nelisoinnun kvinttikäännös = terssikvarttisointu
Nelisoinnun septimikäännös = sekuntisointu
 
Näiden lisäksi sointuja kuvatessa puhutaan "asemista", esim. seuraavasti:
 
Kvarttisekstisointu on ahtaassa asettelussaan terssiasemassa.
Neliääniset koraalit päättyvät useimmiten pohjamuotoiseen oktaaviasemassa olevaan kolmisointuun.
 
Nimitys viittaa siis sointuhajotuksen ylimpään ääneen. Voidaan siis puhua C-duurin V asteen kvinttisekstisoinnusta, joka on kvinttiasemassa = reaalisointumerkintänä G7/B (angl.amer. merkintätapaa käytettäessä), jossa äänet alhaalta ylös H-F-G-D (tai H-G-F-D).
 
EDIT: Oikoluettu ja ajatusvirhe korjattu.
 
No höhö, arvasinkin..
Teoriaopiskelu kannattaa alkaa "tyvestä puuhun" ja selvittää perusasiat ..jatkakaa : )

EP: No höhö, arvasinkin..
Teoriaopiskelu kannattaa alkaa "tyvestä puuhun" ja selvittää perusasiat ..jatkakaa : )
 
No kyllä ne reaalisointumerkinnät joissa käytetään kauttasointuja soinnun käännöksiin on helpompia käyttää!

EP: No höhö, arvasinkin..
Teoriaopiskelu kannattaa alkaa "tyvestä puuhun" ja selvittää perusasiat ..jatkakaa : )
 
Pätee myös suomen kieleen.

Mitä useampaa kautta jonkun asian sisäistää, sen parempi. IMHO.

baron: No kyllä ne reaalisointumerkinnät joissa käytetään kauttasointuja soinnun käännöksiin on helpompia käyttää!
 
Varmaankin, mutta kannattaa osata molemmat!

Epämuusikko: Mitä useampaa kautta jonkun asian sisäistää, sen parempi. IMHO.
 
Aamen ja plussa päälle.

Mikä tuo pianon (vasemmalla kädellä) kaarella oleva puolinuotti on olevinaan, kun siinä samassa on kuitenkin myös kokonuotti?
 
http://postimg.org/image/i1392a2mt/

ThrashGuitarist: Mikä tuo pianon (vasemmalla kädellä) kaarella oleva puolinuotti on olevinaan, kun siinä samassa on kuitenkin myös kokonuotti?
 
http://postimg.org/image/i1392a2mt/
 
Sehän on tapa merkitä että jälkimmäisessä tahdissa e soi koko tahdin ajan ja f soitetaan puolessa välissä.
Miten muuten se voitaisiin merkitä?

baron: Sehän on tapa merkitä että jälkimmäisessä tahdissa e soi koko tahdin ajan ja f soitetaan puolessa välissä.
Miten muuten se voitaisiin merkitä?
 
Miksei E:tä ole sidottu vain kokonuottiin?

ThrashGuitarist: Miksei E:tä ole sidottu vain kokonuottiin?
 
Miten sä merkkaisit että kolmannella iskulla soitetaan f?
No ehkä merkkaamalla puolitauko f:n eteen mutta esitetty on musta havainnollisempi.

baron: Miten sä merkkaisit että kolmannella iskulla soitetaan f?
No ehkä merkkaamalla puolitauko f:n eteen mutta esitetty on musta havainnollisempi.
 
Jaetaan kokonuotti kahtia kaaria käyttäen, ja lisätään F jälkimmäisen puolinuotin päälle.

Swan: Jaetaan kokonuotti kahtia kaaria käyttäen, ja lisätään F jälkimmäisen puolinuotin päälle.
 
Ei.
 
Tuossa vasemman käden linjassa ylöspäiset nuotinvarret (tahtiviivan yli sidottu E ja seuraava F) muodostavat oman melodiansa säestäviä ääniä (tahtiviivaa edeltävä G ja seuraavan tahdin A-E -kvintti) vasten. Tuo ei hahmottuisi, jos kaikki "attackit" merkittäisiin vain toisiinsa sidotuilla puolinuoteilla (jotka mahdollisesti kirjoitettaisiin vielä varret samaan suuntaan), ja se olisi muutenkin paljon hankalampi lukea (liikaa tarpeetonta informaatiota).

baron: Miten sä merkkaisit että kolmannella iskulla soitetaan f?
No ehkä merkkaamalla puolitauko f:n eteen mutta esitetty on musta havainnollisempi.
 
Noin olisin itse sen kirjoittanut, kun en ole kuvassa esitettyyn tapaan koskaan aiemmin törmännyt. No, aina sitä oppii uutta kun teoriapalstalle tulee.

Aina tulee ongelmia vastaan, muskariopinnot liian alkuvaiheessa!
 
Someday My Prince Will Come Bb-duurissa:
A-osan kahdeksan viimeistä tahtia
Dm7 - Dbdim7 - Cm7 - F7 ja sitten se toistetaan samanlaisena.
Kun mä "läksynä" reharmonisoin sitä niin mun mielestä kun fryygistä haetaan? niin sen Dm7 tilalla voisi olla Dm7b9.
Mutta kun yritin pistää sitä iRealB:hen niin se ei tunnistanut tuollaista sointua vaikka siellä on ihan kunnon varasto kymmeniä/satoja erilaisia sointuja.
Sitten kun aloin netistä katsoa niin:
1. Tuollainen sointu voi kyllä teoriassa olla olemassa mutta ei sillä mitään käyttöä ole.
2. Kun fryygistä haetaan niin oikea sointu olisi D7b9sus.
 
Mutta kun mun paleltuneelle korvalle se Dm7b9 kuitenkin sopisi paremmin???
 
Kysymykset:
1. Sopiiko tuohon piisiin tuohon kohtaan Dm7b9? Jos ei sovi niin mikä sitten?
2. Jos joku tietävä voisi yleisesti kommentoida Xm7b9 sointua, onko sitä käytännössä olemassa ja jos on, milloin käytetään?
3. Entäs X7b9sus? Kuuluuko sitä käyttää jos fryygistä haetaan?